Pieni lottovoitto

Olin haaveillut löytäväni jostain jonkun kivan vanhan ja kulahtaneen pöydän joka sopisi puutarhani ruokailunurkkaukseen uudeksi ja vähän isommaksi pöydäksi. Mielessäni oli parikin erilaista mallia ja kyttäilin ahkerasti toria ja muita netin myyntipalstoja jos sellaista näkyisi, kun eräänä iltana vastaani tuli tämä pöytä. Malli oli vähän eri kun mitä olin ajatellut, mutta viehätyin niin paljon tuosta harmaantuneesta, oljyttömästä kovapuupinnasta, että sydämeni suli välittömästi. 

Tiesin jo ilman mittojakin, että tämä pöytä olisi just passeli tähän puutarhaan ja pistin viestiä myyjälle. Ilmoitus oli annettavasta pöydästä ja ajattelin, ettei minulla siihen mitään saumoja enää olisi, muutaman tunnin kun se jo oli ollut siellä, mutta, jostain syystä myyjä vastasi pian ja sain sovittua noudon heti seuraavalle päivälle. Ja ai että kun tuntui ihan lottovoitolta se kun sen tänne sain. Se on niin täydellisen kokoinen ja näköinen tähän pihaan, ettei parempaa voisi enää ollakaan. 

Hauska kuriositeetti on, etten edelleenkään tiedä sen tarkkoja mittoja. Se on tuohon kohtaan juuri sopiva ja se tieto riittää minulle vallan hyvin.

Tykästyin tässä pöydässä erityisesti sen syvyyteen, että siihen voi päälle laitella vaikka mitä nättiä tai sitten täyttää tuon keskiosan vaan eri ruokalajeilla ja nautiskella siitä, ettei pöydästä tarvitse nousta lisää hakeakseen. Meillä on kaikki aiemmat pöydät olleet niin napakan kaposia ja ahtaita, ettei koskaan ole saanut katettua kattiloita ja muita mukaan, vaan aina on ollut buffetti eri pöydällä. 

Toinen kiva asia tässä on tuo levitettävyys, että voin pitää tätä tällai niin, että tähän mahtuisi peräti kahdeksan ruokailijaa tai sitten typistää sen pelkäksi neljän hengen reiluksi ympyräksi. Just nyt tykkään katsella sitä pitkäksi levitettynä ja ihailla miten sopivalta se näyttää vaikka onkin isompi melkein kun vanhat pöydät yhteensä. Tuolitkin mahtuvat hyvin sen alle käsinojineen päivineen.

En ole nyt pidellyt tässä pöydän kasvihuoneen puoleisella sivulla juurikaan istuimia, kun tykkään siitä, että pöydän muodot näkyy paremmin ilman. Ajattelin että voisin siihen jonkun kivan penkin laittaa, mutta sellaista en mistään ole tähän hätään löytänyt. Sitä tässä pari päivää mietiskeltyäni päädyinkin sitten askartelemaan sen itse. Se oli kuvanottohetkellä juuri aviomieheni hiottavana, joten esittelen sen teille heti seuraavassa postauksessani.

I got this new dining table to my garden for free. Someone gave it away thinking it was pure waste, but I saw the beauty still in it and was lucky enough to have it here. I just love the depth of it, I can have all kinds of arrangements in the middle, or just fill it up with food. It's also way bigger than any table we had here before and can seat eight people fairly comfortably.

I started to think of having somekind of a bench to this open end, but hadn't found anything suitable anywhere so started building one myself. I'll tell you more about it in my next post.