Hiottu akaasiapöytä

No nyt on uusi olkkarin pöytä alustavasti hiottu, paitsi laatikot vielä odottelee vuoroaan. Sattui sitten tietenkin ihan älyttömän harmaa ja pimeä päivä tämän dokumentoimiseen, jotta ei näy ihan selkeästi minkä värinen tuo nyt on, mutta en malttanut olla silti sitä tänne kuvaamatta jo.

Tosi mukavalta se tuossa sohvan edessä jo näyttää, vaikka just huomasin kuinka noiden jalkojen kapeimmat alaosat hukkuvatkin tuonne mattoon ja saavat pöydän näyttämään vähän pönäkältä (mitä se kyllä oikeastikin on).

Akaasia on joskus tuollaista kivan raidakasta ihan vaaleasta ihan tummaan ja tietenkin tässä pöydässä sitä on kauttaan ja eri sävyjä löytyy pinnoista runsaasti. Huvittavin lienee tämä kahdesta erivärisestä palasta tehty jalka, jonka molemmat sorvatut kyljet ovat melkein niistä ääripäistä.

Kannen pinnassakin on tuollainen aivan tummanruskea raita, koska paloista se on tämäkin kasattu. Mutta varsin ison muutoksen teki petsilakkojen poistaminen pöydän väriin silti ja ilme muuttui aivan huimasti paljon kivammaksi, kun mitä se siinä punaruskeassa oranssiudessaan vielä eilen oli.

Nyt pitää vaan hetki ottaa ja miettiä, että mitä tälle nyt tekee sitten. Tavallaan haluaisin tästä aika vaalean, mutta just nuo isot värierot tekevät siitä tosi haastavaa, mutta tummanakin voisi olla ihan kiva lookki tässä kyllä... Täytyy siis katsella tuota nyt ensin jonkun aikaa noin ja kokeilla sitten johonkin huomaamattomaan paikkaan erivärisiä vahoja ja katsoa, miten se noihin sävyihin vaikuttaa ja millä saisi kaikista kivoimman lopputuloksen.

Kastelin tässä tuossa ylemmässä kuvassa pintaa vähän vedellä, jotta sen luontainen punakkuus tulee paremmin esiin, koskapa näin harmaassa lokakuun valossa se ei tuosta hiotusta pinnasta näissä kuvissa niin hyvin näy. 

Nyt van ne laatikot hiontaan ja vetimet vaihtoon, jotta saadaan viimeisetkin rippeet pois muistuttamasta siitä millainen tämä ennen oli. Ja hauskaa, että tuota voi nyt jo tuossa kuitenkin käyttää, pitää vaan olla varovainen, ettei rötäise tuohon pintaan nyt mitään mustikkaa tahi muuta värjäävää ihan raaka kun nyt on.

And the first round of sanding is done, it really made quite a difference to this table to get rid of most of the reds and oranges even tho the wood still has those tones in it, but more subtle.  The drawers are still waiting their turn to be sanded and I need to change the pulls on them to remove the last memories of it's former look. I also need to figure out if I want this to be light or dark wood and test out a few waxes and stains to see what would make the best result for my liking.

Meanwhile we are going to start using this here, just need to be careful not to stain it with any food or snacks, before it's finished.

Lähtöpassit leggingsiensyöjälle

Me ollaan täällä tykätty tästä vanhasta junaratapöydästä muutoin tosi paljon, mutta tässä ahtaassa tilassa tämmöinen viiluvikainen pöytä on osoittautunut aikamoiseksi riesaksi ihmiselle, joka tykkää alati leggingseissä tuossa kuljeksia. Irtonaiset viilunreunat nimittäin tarttuvat ikävästi kiinni polvien kohdilta ja napsivat välistä ihan rei'ille asti ja on aika kovasti viime aikoina ottanut tätä leggingsi-leidiä päähän se.

Joskus suunnittelin niiden korjaamista (viiluvikojen siis), mutta se on ajatuksenakin jo niin työläs, kun ne on irti niin laajalti, mutta samalla osin kiinni kuin tauti, että aloin viime kesän aikana miettiä, että josko vaan heivataan pois tämä pöytä ja hankitaan jotain sileämpää tilalle. Tykätään vaan tosi paljon just tästä koosta, muodosta ja erityisesti noista laatikoista niin en uskonut, että ihan heti jostain löydän vastaavaa tilalle, mutta niinpäs vaan kuulkaa tässä eräänä päivänä tein.

EDIT: Tämä pöytä on löytänyt jo uuden kodin. <3 Joten jos joku siellä haluaisi tämän vanhan junaratapöydän vielä käyttöönsä pelastaa, niin viestiä vaan tännepäin. Annan nimittäin tämän ihan ilmaiseksi sille, joka haluaa, kunhan tulee itse sen täältä hakemaan, sillä postittelemaan en tämänkokoista ala (johonkin lähialueille tai reissujeni varsille voin kuskata autolla kyllä). Lisäkuvia ja selostusta kunnosta saa myös pyytämällä sähköpostitse (osoite löytyy nettiselainversion vasemmasta sivupalkista). EDIT: Tämä pöytä on löytänyt jo uuden kodin. <3

Ja tämä meidän uusi vasta osteltu pöytä täyttää kaikki nuo meidän käyttömukavuuskriteerit ihan täydellisesti, mutta näyttää kaikessa tuossa  akaasiuudessaan aika ällöttävän oranssille ja  olisi tarkoitus koittaa tuota vähän jonkun muun sävyiseksi tuunailla. Siitä on tulossa kuitenkin varmasti mielenkiintoinen, mutta aika pitkäkestoinen projekti ja kerron siitä lisää seuraavassa postauksessa.

Got tired of this fun old table cause it's missing so many pieces of the veneers and it keeps eating my leggings when I move around it in that tight space, so we're getting rid of it. The new table that's coming to replace it is this quite new acacia table, that has all of the features that we love, but needs a lot of work to look something else than this orange ugliness.

Kolme tonnia ja messinkinen etana

Nyt on hämäävä otsikko tuo kolme tonnia, joka selittyy postauksen lopussa, mutta ensin on käsiteltävä tämä messinkinen etana-asia tästä edeltä.

Tuli yksi päivä Vintedissä vastaan tällainen söpö messinkinen etana enkä voinut vastustaa sen ostamista, vaikka aluksi kovasti koitinkin. Pistin sen kirjanmerkkeihin ja välistä kävin sitä vilkuilemassa ja koitin perustella itselleni miksi EN tarvitse sitä yhtään mihinkään, mutta kuten näistä kuvista näette melko huonosti meni ne perustelut perille sitten kuitenkin.

Koska enemmän pystyin perustelemaan itselleni sitä miksi ehdottomasti haluan tällaisen niin pakkohan se sitten oli ostella. Noin viisitoista euroa tuli kustannuksia posteineen, mikä oli mielestäni ihan kohtuullista siihen nähden kuinka paljon iloa tämä nyt täällä minulle tuottaa. Ei nimittäin mene päivääkään, etten hymyile, kun tuota katson, niin veikeä se mielestäni on.

Ja just kun olin tätä postausta aloittelemassa ja klikkasin tämän bloggerin auki, niin näin siellä sivulla postauslaskurissa aikamoisen lukeman, joka näytti tällaiselta:

Eli tämä postaus tästä messinkietanasta on minun kolmas tuhannes postaukseni tässä blogissa! JEI! Aikamoinen merkkipaalu. Se eka tonni meni aikanaan ihan ohitse ja toisenkin tuhannen kerkesin pitkälle, ennen kun tajusin, mutta tähän kolmanteen sytkähdin pari viikkoa sitten, että nyt pitää olla tarkkana, kun noin liki ollaan ja onnekkaasti tänään osasin olla, kun tuon hoksasin, että tässähän se nyt tulee! 

Ei ole nyt kuitenkaan kuplajuomia ja ilmapalloja täällä eikä torvetkaan soi. Vähän myöhä lähteä kaupoista mitään kermakakkuja ostelemaankaan, mutta kyllä täällä silti vähän juhlamielellä oleskelen, että onpahan tullut postailtua asioita tässä vuosien varrella aika monta kertaa!

I got this cute brass snail from Vinted just because it made me so happy. For fifteen euros I get to smile every time I look at it. So worth it.

And also, this is my post number 3000 to this blog! OMG! I only remebered it as I was starting to write about the snail, so I don't have a party here, but I still celebrate this remarkable milestone now by mentioning it here since I forgot the first and second thousand back in the day.

Viljoja ja messinkiä

Syyskuussa on kirppistelty ahkerasti, mutta löytöjä on tehty vain hyvin valikoidusti. Osin ehkä siksi, että olen keskittynyt enemmän siivoamaan omia nurkkiani ja myymään ylimääräisiä pois ja silloin ei ole huvittanut heti ostella uutta tilalle, mutta nämä kuvaasa olevat oli silti ihan pakko saada.

Hauska mesisnkilintu maksoi kahdeksan euroa Kirpputori Kisällissä Lahdessa ja ostelin sen, koska minulla on yksi ystävä, joka tällaisia keräilee ja ajattelin, että tästä tulisi ehkä hauska tuliainen seuraavan kerran kun visiteerataan. Sitä ennen se saa kuitenkin koristaa täällä omia nurkkia, koska pitäähän se nyt näin hauskaa esillä pidellä.

(Huomasin muuten tuon teipinpalan tuossa kyljessä vasta, kun tämän kuvan tänne blogiin latasin ja kävin vasta sitten nyppäämässä pois:-D)

Olin jo vannonut, että en enää ostele lyhtyjä kokelmieni jatkoksi, mutta repsahdin sitten kuitenkin taas. Olin pidellyt tätä lyhtyä Vintedini kirjanmerkeissä jo keväästä asti ajatellen, että kyllä sen joku muu sieltä varmasti oselee, mutta, koskapa niin ei sitten käynyt niin eräänä päivänä oli ihan pakko sitten itse painaa sitä osta nappia, ko eihän sitä nyt näin nätille voi olla kotia antamatta, kun ei kerran olllut muille kelvannut. 

(Tämähän täällä blogissakin jo on vilahdellut sitä kirjahyllyä sovitellessani.)

Ja sitten tällainen varsin epämuodikas kimppu viljoja sun muita tarttui mukaani Lahden Suurkirrpikseltä puolellatoista eurolla ajatuksella, että puran tämän auki ja erottelen nuo omiksi kimpuikseen ja käytän somisteina siellä täällä. Syksyyn kun sopii niin ihanasti kaikenmoiset kuivakukat muutenkin.

Jotta vallan kivat löydöt nämä, eikä ne nyt niin suuresti nurkkia täällä vielä täytä, että saa sitä ehkä vielä pyöriä lisääkin kirppiksillä ja Vintedissä, ennen kun taas tarvitsee jotain myydä alta pois. 

My latest fleamarket and seconhand finds.

Pakko saada kirjahylly

Minullahan on siis ihan hirveä kirjahyllyhimo, on ollut jo pidemmän aikaa, mutta kun ei tänne huusholliin semmoista mihinkään mahdu, ellei sitten ota pois tieltä jotain muuta ja en ole halunnut ottaa. 

Mutta tuossa kun oli se iso kasa tyynyjä sen uuden korilöydön kanssa niin aloin ajatella, että ehkäpä tuohon tilaan voisi semmoisen pienen ja kapean laittaa, jos siis sellaisen jostain sattuisin löytämään. 

No, kuten kuvasta näkyy niin löysin. Torista viidellä kympillä ihan melkein samoin tein, kun ajatusta aloin päässäni muhia. Ajattelin, että nyt on toimittava, kun kerran tämmöinen tuuri kävi, että heti löytyi. Ei passaa jäädä taas vaan mietiskelemään vaan nyt toteutetaan tämä ja kadutaan sitten myöhemmin, jos tarvetta on.

Mahtuu leveydeltään hienosti tämä tähän, mutta syvyydestä pitää vähän tai aika paljonkin muokata pois, jottei ole niin kolho ja survotun näköinen tuossa. Pitää tehdä vähemmän ulostyöntyväksi ja sitten se varmasti käy tuohon oikein hienosti ja pääsen toteuttelemaan kirjahyllyfantasioitani, joita vähän jo tuossa harjoittelinkin.

Jotta nyt on sitten taas muutama päivä sahoja ja sahajauhoja ympäri kämppää, kun täällä tuunataan hyllyköstä sirompaa, ihan vaan, että pääsee asettelemaan tavaroita sen hyllyille sitten nätisti. On se kyllä välillä ihan hullun hommaa tämä sisustusmania. :-D

Been wanting a book case, but I don't have any space for one unless I remove something else out of the way and I haven't been wanting to do that. But I had this little space here and a thought if I just could find something to fit here... And I did! It's still a bit too big depth wise, but with a couple days sawing and rebuilding I think it will look very cute and pretty here.

Kauniin kastelukannun metsästys

Olin jo pitkään haaveillut tuollaisesta ihanasta vanhan kahvipannun näköisestä Lungo-kastelukannusta puutarhaani, mutta halusin löytää tuon tietyn oliivinvihreän värisen ja sekös kuulkaa olikin sitten projekti. Kannua on kyllä myynnissä suomessa, mutta niiden liikkeiden etsiminen netistä osoittautui ihan hirmuisen hankalaksi ja olin jo melkein luopunut toivosta löytää yhtäkään mistään alle sadan kilsan sisällä, kunnes minulle vinkattiin, että Loviisasta löytyy! Ajelin sinne hetioitis seuraavana päivänä ja niinhän se vaan oli, että Herttanen x Ihmetilassa (Aleksanterinkatu 4, Loviisa) se unelmien kastelukannu sitten oli ja vieläpä hienosti heti tuossa pihalla, että osui silmiini samoin tein, kun auton siihen parkkasin.

Ostin sen itselleni suupielet niin korvissa hymyillen kun olla vaan voi ja kun kotiin pääsin huviajelultani kunnollisessa kaatosateessa oli silti pakko päästä vielä ihailemaan ja kuvaamaan kannua tuossa etupihalla, kun siitä siinä niin kauan olin haaveillut. Ja se on kyllä niin mainio! Aivan ihana piristys muotoinensa ja 12 litran vetoisuudellaan pesee heittämällä kaikki muut omistamani kastelukannut mennen tullen. Kahden kahvan ansiosta näppärä käyttää, eikä varmasti näytä rumalta vaikka unohtuisi keskelle pihaa tönöttämään, niin kuin meidän muut tylsät muovikannut. 

Halusin sen just tuossa ihanan hillityssä harmaanvihreässä värissä, jotta se ei liikaa pomppaa pihalla silmiin, koska en pidä siellä liian isoista värikontrasteista ja nyt se on mielestäni aivan täydellisen ihana tuolla.

On meillä niitä kivoja vanhoja peltikannujakin, mutta niitä olen saanut jo useita rikki (mm unohtamalla niitä pakkaseen) ja ollaan sitten käytetty enemmän niitä rumia muovikannuja kasteluhommiin ja peltisiä vähän säästellen. Ne myös kolisee ikävästi käytettäessä ja siksi muovikannut on olleet kivampia, mutta niin paljon rumempia, ettei esille ole kehdannut jättää. Mutta nyt on kyllä sellainen katseenvangitsija tämä uusi kannunen, että tämähän suorastaan PITÄÄ jättää esille.

Ja miten hauskaa on myös se kuinka hyvälle tuulelle kannusta tulee nyt, kun sitä katsoo ja käyttää. Eipä ole kasteluhommat koskaan olleet ihan näin hymyilyttäviä täällä. Harmi vaan, että nyt on ollut niin sateista, ettei juuri ole tarvinnut tätä muuna käyttää kun koristeena, mutta en minä valita. Se on hyvä kun vettä sataa ja luonto viheriöi, niin paljon on kuivuudesta tälläkin pihalla kärsitty menneinä vuosina, että olen todellakin oppinut rakastamaan sadetta.

Finally found myself this lovely olive green Lungo watering can. Been dreaming about this for a long while already, but there's apparently not that many places here in Finland that sell these. Luckily I found mine from Herttanen x Ihmetila lifestyle shop in Loviisa.

Löytöjä kirppiksiltä ja Vintedistä

Olen viime aikoina tehnyt tosi mieleisiä ja pitkään haaveilemiani löytöjä Vintedistä sekä tosi halpoja ja ihania löytöjä kirppikseltä ja tässä niistä kivoimmat kuvattuina tänään keittiöni pöydällä.

Tämä vanha kotilon muotoinen kuparimuotti oli yksi pitkään haaveilemani löytö, joka tuli ihan sattumalta vastaani Vintedissä. Koskapa hintaa ei tullut posteineen kun vähän toista kymppiä ostelin sen riemusta kiljuen oitis itselleni. Tykkään kovasti tällaisista kuparimuoteista ja koskapa tilanpuutteen vuoksi en ole niitä voinut alkaa suuremmin keräilemaan olin päättänyt, että ostan sitten joskus, jos vastaani tulee vain muutaman kivan, joista tämä oli mielestäni kaikista kivoin. En kyllä ikinä uskonut löytäväni, mutta niinpäs vaan löysinkin sitten.

Sarjaan halvat ja ihanat löydöt menee tämä kiva keramiikkapurkki Keravan Fidasta vajaalla kahdella ja tuo pieni messinkilautanen Oliverin kirppikseltä yhdellä eurolla. Ei paljoa kukkaro keventynyt noista, mutta sisustukset somistuu ihan mielettömän kivasti.

Ja lopuksi tämä pièce de résistance, jollaisesta olen haaveillut myös jo pidemmän aikaa, nimittäin tällainen resiiniin (oletan) valettu voikukan hahtuvapallo. Näitähän saa myös ihan uutena, mutta tämä on vähän vanhempi ja kivan iso noin kahdeksan sentin halkaisijallaan. Tämä löytyi vähän reilulla parilla kympillä Vintedistä ja on nyt niin mieleinen koristus työpöydälläni, jossa se muistuttaa ikuisesti alkukesästä ja saa minut niin hyvälle tuulelle aina sitä katsoessani.

Lovely Vinted finds are the copper form and the dandelion ball and the pottery jar and brass plate are very cheap, but gorgeous fleamarket finds. Lovely accessories to be used anywhere in my home decor.

Keppälerttu ja kesäkuoseja

Viime aikoina on tullut tehtyä kivoja löytöjä Vintedistä ja kirppikseltä kesää ja keräilynhimoani silmälläpitäen. Nyt kun itse vähän tyhjentelin kaappeja yhden kirppispöydällisen verran voi taas huoletta ostella kivuuksia, kun tilaa niille on. Tässä yhdessä läjässä keittiön pöydällä viimeisimmät ostokseni ihanassa kevätauringon läikkeessä.

Keräilen vähän laiskanpuoleisesti näitä messinkisiä eläinaiheisia tuhkiksia ja tällaista leppäkerttu-keppälerttua olin haaveillut löytäväni jo muutaman vuoden, kun se tuli Vintedissä vastaani oikein sopuhintaan. Karvan päälle kolmekymppiä postareineen ja se lennähti luokseni Puolasta just kivasti kesän koristeeksi olkkarin pöydälle. 

Sen alla olevat keittiöpyyhkeet löytyi paikalliselta itsepalvelukirpparilta kaksi ja puoli euroa kappale ja sopivat niin hienosti sen aiemmin löytyneen yksinäisen kaveriksi kesäkeittiöni käsipyyhkeiksi.

Tämä hiukan itämainen kuosi puhutteli lujaa näissä tuon kasan alimpana olevissa puuvilla-verhoissa ja aion tehdä näistä verhojen sijaan tyynynpäällisiä pihasohville (ja ehkä vaunullekin). Löytyivät vajaalla kuudella eurolla Vintedistä just hyvään aikaan, kun vasta olin alkanut uneksia jostain tämäntyyppisestä kuosista kesäpihalleni. Yleensä ei ihan näin nopsasti nappaa, kun jonkun idean päähäni saan, mutta tämä oli kyllä oikein hyvä onnenkantamoinen. 

My recent fleamerket and Vinted finds. The ladybug ashtray was a steal for only about 30 euros (Vinted) Towels for my summer kitchen 2,5 euros each (from a local fleamarket) and the curtains for making pillowcases for my garden sofa and maybe the caravan too (5,95 Vinted). 

Kukkapenkkeihin täytettä

Vinkkaampa nyt teillekin, että Lidliin on juuri saapunut myyntiin kevään perennat, sipulit ja köynnökset. Kävin itse ostelemassa oikein urakalla erilaisia, koska niin halvalla sai. Hinnat olivat noilla niin paljon edukkaammat, kun kesällä taimina kukkatarhoilta, että ajattelin pistää oikein ranttaliksi asenteella, että ihan sama onnistunko näiden kanssa vai en. Kotiin tulikin ihana sekoitus kaikenlaisia, mitkä silmiäni viehätti myös pörriäset huomioon ottaen. (Tuolla seassa muuten näemmä myös se aikaisemmin Rustasta ostamani sekoituspussukka.)

Mukaan tarttui myös pari köynnöstävää kaunistustakin, vaikka aivan liian aikaista onkin tämmöisille, mutta kun hinta on alle neljä euroa kappaleelta niin pakkohan se oli. Ihan. Pakko.

Täällä ei ole juuri lainkaan routaa meidän kukkapenkeissä ja tulppaanit ja muut ovat jo kovaa vauhtia tuolta nousemassa. Oli siis oiva aika istutella sinne sekaan vähän muutakin, kun näki missä oli tilaa ja koska suurin osa noista oli alkanut jo kasvaa pussukoissaan muutenkin.

Laitoin tänään osan tähän etupihan uuteen penkkiin joka tehtiin viime syksynä, kun otettiin tuosta pois yksi luumupuun-roikale, joka ei siinä oikein viihtynyt. Istutin nyt myös viimein nuo koko talven pihalla lojuneet purppurapunalatvat, vaikka yhtään en ole varma ovatko ne tästä talvesta noissa taimiruukuissaan selvinneet. Lumikasan alla olivat pahimmat pakkaset, että saas nähdä.

Merkkailen aina noihin paketteihin paksulla tussilla isolla nuo korkeudet ja asettelen ne sitten kukkapenkkiin malliksi. Näin näkee yhdellä silmäyksellä  kauempaa, että menee suunnilleen sinne minne pitääkin, eikä tarvitse koko ajan pusseista tihrustella, että kuinkas korkea se nyt olikaan.

Lopuksi ravistelin noista pusseista turpeet jamuut mujut vielä tuohon päälle ja hyvä tuli. Kesällä sitten näkee, että kasvaako tuolta mitään. Loput kukkaset laittelen toisiin penkkeihin tulevina päivinä, paitsi ne kärhöt. Ne pistän ruukkuihin ja saavat olla eteisen portailla ikkunan ääressä, kunnes lämpötila antaa myöten niiden asteittaisen siirron kesän kasvupaikoilleen.

Got a lot of new perennials cause I have so much room for them in my garden. Already planted some today since there is almost no frost on the ground anymore.

Kevät lähtee lapasista

Nämä viimeaikain säätilat on saaneet kyllä nyt sellaisen kevätinnostuksen aikaan täällä, että multaa kun piti vain käydä viherkasveille ostelemassa, tulinkin kotiin kaikenlaisen ylimääräisen kanssa. On ihan kuin käsissäni olisi jotkin magneetit, jotka vetivät puoleensa ihania keväisiä juttuja ja yhden kaupan sijasta huomasin käyneeni sitten kahdessa. (Kolmanteen en onneksi enää päässyt, kun kädet oli niin täynnä kantamuksia.)

Ostin tuollaisen sekoituspussin sipuleita ja juurakoita kukkapenkkiin, amppeliorvokin, jonka aion poistaa tuosta inhasta muoviamppelistaan ruukkuun, paavalinkukan olkkarin pöydälle, kun se keittiössä oleva ei ole viitsinyt kukkia ja yksi kielon juurakko ihan vaan testiksi, että onnistuisiko sen kasvatus ruukussa, kun olen nähnyt niin monen sellaista somessa harrastavan.

Kotona pistin suojan keittiön pöydälle ja aloin samoin tein lätkiä multia ruukkuihin ja kasveja perään. Tuo sitruunapuukin sai vihdoin sopivamman ruukun missä olla, vaikka vähän olenkin jo alkanut epäillä sen kärsivällisyyttä täällä asustella. Siinä on kuitenkin jo uusia nuppuja näkyvissä, että ehkä se vielä piristyy tässä kevään edetessä.

Orvokit muuttivat tuohon ihanaan kahvaruukkuun ja jos en olisi paria kukkaa siinä istutellessa vahingossa katkaissut näyttäisi se vieläkin kivammalta. Kielot laitoin myös pienen liotuksen jälkeen ruukkuun ja hyvään multaan, mutta niissä ei vielä ole katseltavaa lähikuvan arvoisesti. 

Kivalta näytti ruukkukolmikko tuossa hetken yhdessä kyllä, ja sitten vein kielot ja orvokit porstuaan ja siirsin sitruunan lähemmäs ikkunaa lamppunsa alle ja siivosin tämän kevätpyrskähdykseni jäljet tuosta pöydältä. Tuon kukkasekoituspussin sisältö jäi vielä odottelemaan parempaa ajankohtaa istuttamiseen, tänään kun aurinko kerkesi laskea just kun sain nuo kolme valmiiksi täällä sisällä.

I can't help myself but to do spring things and buy and plant flowers already. Feels so good to have an early spring, this hasn't happened in a decade at least so I'm enjoying it with all my heart.