Takapihan kukkaraportti elokuulta

Takapihalla on ollut sama laonnut teema kukkasilla, kun heinäkuussakin. Sateet ovat painaneet kaiken vähänkään hennomman maata pitkin ja nämä kuvat kävin nappaamassa lauantai-aamuna ennen viikonlopun myräkkää, koska arvasein ihan oikein, että sen sateet ja tuulet eivät oikein parantaneet näitä näkymiä. 

Suopayrtti oli kuitenkin ihanan tuoksuva tuolla maassakin, vaikka vain muutama oli kukkimaan vasta kerennyt.

Salkoruusuista veikkasin oikein, että aika hailakoita olivat suurin osa, mutta oli siellä yksi punainen juuri nuppujaan availemassa. Olen jostain saanut joskus tuon punaisen tänne vahingossa ja se kukkii täällä nyt kolmen vuoden tauon jälkeen uudelleen. Hauska nähdä siementääkö se vielä (tai onko siementänyt jo) ja ihastuttaa taas muutaman kesän päästä erikoisella värillään. Harmi vaan, että varsin maistuvia ovat olleet nämä(kin) ja suurin osa kukista popsitaan samoin tein jahka ne auki kerkiävät.

Takapihan tummalehtisistä on tuo iso kimikki vasta kohottelemassa nuppujaan taivasta kohden, mutta purppurakeijunkukka se jo kukkii ja rehottaa hirmuisen kauniina piilossa marjapuskien alla. Ne olen joskus etupihalta siirtänyt tänne ja hyvä niin, sillä näyttävät viihtyvän niin paljon paremmin tällä puolen taloa.

Iloinen yllätys oli tuolla enimmäkseen rikkaruohoja kasvavissa tynnyreissä, kun peräti kolme tuoksuhernettä kiipeili siellä pitkin teräsverkkoa ja kaksi niistä jo kukassakin. Tosin yksi vasta kummassakin (valkea ja lila), mutta kyllä tämä voitoksi jo lasketaan, kun viime kuussa luulin, jo ettei yksikään niiden siemenistä itänyt. Toivotaan nyt kumminkin vielä vähän lämpimämpiä ilmoja, että ehtisivät vähän enemmänkin kukkia, kun vain noilla kahdella.

Muutoin olen antanut tuolla rikkaruohjen rehottaa, että on edes jotain vihreää noissa ämpäreissä. Ja kaunis kukka se on ruohosipulissakin kuten näkyy, tosin sekin ihan väärään suuntaan taipunut, niin kun tämän takapihan teemana tuntuu nyt tänä kesänä olevan.

Tuolta kesäkukkalaatikosta kävin jo kitkemässä kuolleita aika ison kasan pois ja ravistelin mahdolliset siemenet niistä samalla tuone multaan. Nokkosetkin saivat vihdoin kyytiä laatikon takaa, kun olivat niin isoiksi päässeet. Purppurapunalatva on juuri availemassa nuppujaan ja punahattu sekä olkikukka vielä aivan hyvässä vedossa. Verbena jaksaa hienosti kukkia  seinän vierellä ja laatikossa on tulossa syysasteria ja kävin ostamassa sinne kitkemieni tilalle yhden pienen salvian, että riittää noilla pörriäisillä ruokaa vähän pidemmäksi.

Ihan kivasti siis kukki takapihalla tänä suvena, veikken vieläkään saanut sellaista satoa,että olisin voinut maljakkoon käydä kimpun poimimassa. Oli kuitenkin enemmän pörriäisillä jo ruokaa kun viime kesänä, jotta josko se ensi kesänä olisi sitten jo minunkin aikani päästä apajille.

In the backyard in august.

Sievistä sievin siivoussuti

Tykkään ihan hirveän paljon vanhoista siivousvälineistä ja ostelen sellaisia aina kun vaan vastaan sopivia tulee. Yleensä ihan käyttöä varten, sillä tykkään erityisesti sellaisista, joita voin myös siivouksessa käyttää, mutta joskus ostelen niitä ihan vaan esteettisistä syistä, koska ovat vaan niin paljon nätimpiä, kun mitkään uudet ja niitä on niin kiva pitää esillä.

Unohdin tuosta edellisestä kirppislöytöjä esittelevästä postauksesta tämän jo pari viikkoa sitten Klaukkalan Elegantikista ostelemani huiman hauskan vanhan sudin. Se on muotokieleltään minusta mitä mainioin pitkula ja siinä on aivan ihastuttava käytöstä tullut patina. Arvelisin sen olevan ihan oikeaa jouhta, sillä siltä se ainakin kädessä tuntuu ja tuo sorvattu pitkä varsi pistää miettimään, että mihinhän käyttötarkoitukseen tämä tämmöinen on aikoinaan tehty. Varmaan joidenkin korkeiden paikkojen pölyjen sutimiseen, minne ei muuten oikein yltäisi luulen ma.

Se löysi heti hyvän paikan tuolta porstuan siivousvälinenaulakosta, jossa se saa olla esillä ja ihailtavana ja joskus varmasti käytettävänäkin jahka keksin, mihin sitä vaan voisi käyttää. 

Ai niin, hintaa tällä oli 15 euroa, mutta Elegantikissa oli tuolloin just alet ja kaikki puoleen hintaan, joten seitsemällä ja puolella eurolla tämä kaunokainen sai uuden kodin minun luotani.

I just love old cleaning tools and always buy them whenever I see something pretty and / or something pretty and also usable. I like to keep them around just so I can look at them, but also to use them. This long round brush I got a couple weeks ago from Elegantik in Klaukkala. 

Torilöytöjä ja kirpputorilöytöjä

Nyt on kyllä ollut elokuu hyvin suotuisa kirppislöytöjen osalta, kun pari päivää sitten kävin noukkimassa näin ihanan läjän kauniita ja tarpeellisia lasi- ja emalilöytöjä huusholliini. Osaa olin etsinyt kissojen ja koirien jo kanssa pidempään ja toiset taas tupsahtivat pikaisesti nenäni eteen kuin tilauksesta konsanaan.

Olen jo tosi pitkään halunnut löytää tällaisen toimivan mantelimyllyn, mutta lähinnä vain koristeeksi keittiööni ja siksi en kovin isoa hintaa ollut tällaisesta valmis maksamaan. No tuo kolmen euron hintalappu  Riihimäen Femmatorilla oli vihdoin tarpeeksi houkutteleva ostopäätöksen tekoon ja sepä vielä otti ja puolittui kassalla, kun en taaskaan tapani mukaan huomannut kirppispöydän alelappuja laisinkaan. 

Sopivaa lasipurkkia kaipailin pihalyhdyn tekemiseen juuri edellisessä postauksessani, kun sellainen sitten tupsahti vastaani neljällä eurolla Lempäälän Klaffista ja Piirongista. Ja pitääpä nyt tässä kohden kehaista tuota kirppistä, että siellä kannattaa ehdottomasti poiketa, jos ohi kulkee sillä siinä on mielestäni just sellainen kirppis kun kirppiksen pitää ollakin; valikoimassa aina kivaa laidasta laitaan, paljon vanhaa tavaraa ja tunnelmasta täysi kymppi.

Lasipurkki taas pääsee heti työn alle naruteltavaksi, jotta se ehtii vielä täksi loppusuveksi pihaani koristamaan led-kynttilä sisällään.

Juuri tällaista käyttökuntoista vanhaa emaliämpäriä olin metsästellyt viime vuodesta asti, mutta aina oli joko hinnat niin pilvissä tai jossain aivan liian kaukana tai sitten kunnoltaan niin rojuisia, että olin jo heittää kirveeni kaivoon ja luopua kokonaan toivosta, kun Torista äkkäsin tämän kaunokaisen kympillä. 

Halusin tällaisen nimittäin siivousämpäriksi niiden iänikuisten muovisten tilalle, jotta voi jättää sen kuivumaan näkösälle, eikä tarvitse aina silmiä kirveltää, kun sitä katsoo. Tykkään tosi paljon nimittäin siitä, että pienimmätkin yksityiskohdat arjen askareissa on nättejä, koska se tekee niistä askareistakin siten paljon kivampia itselleni.

Ja lopuksi sitten tällaiset hienot patenttikorkkiset pullot, jotka bongasin myöskin Torista. Hintaakaan ei ollut kun vähän reilun euron kappale, vaikka näin kauniista olisin kyllä helposti pulittanut paljon enemmänkin. Nyt on sitten melkoisen nätit smoothie- ja mehupullot mitkä kehtaa helposti laittaa myös juhlapöytiä koristamaan, ihan vaan vaikka tiskipöydällä lojumisesta nyt puhumattakaan. 

Että olipas niin hyvän tuurin löydöt taas nämä, että täytyy varmaan harkita sen loton laittamista myöskin.

My recent fleamarket finds. Beautiful old enamel bucket and an almond grinder that I have been searching for a while now. A big glass jar to be made to a lantern to my yard and four beautiful glass bottles with swing top closure that'll make my juices and smoothies look so good.

Elokuisen yön valot

Lupailin tuossa aiemmin kuvia tästä, kun meillä tuikkii iltaisin etupihan puutarhassa valoketjuja ja lyhtyjä joka puolella. Tykkään tosi paljon tuosta lämpimän hämyisästä tunnelmasta minkä nuo valot tuonne tuovat. On tarpeeksi hämärää, että tuntee olevansa turvassa salaisessa puutarhassa, mikä tämä vähän onkin, kun ei juuri muualle tästä näy, mutta silti tarpeeksi valoisaa, että näkee olla ja kulkea tuolla. Hirmu tarkka olen ollut, että kaikki valot ovat täällä kesäisinkin suunnilleen samaa tuolaista lämpimän tulen väriä, niin kuin jouluisinkin tykkään tuolla pitää (2700K).

Täällä on kolmessa puussa ihan vaan jouluvalot vuodesta toiseen ja sitten niiden lisäksi olen ripustellut niitä itsetekemiäni juuttinaru ja lasipurkkilyhtyjä sinne sun tänne. Kasvihuoneessa, terassilla ja pihan nurkassa on 25W (250l) hehkulamppuvalot ja nyt viikonlopulla laitoin tuonne vielä pari oikeaa kynttilää lisäksi paikkoihin mihin pientä valotuikkua halusin. Helppo yhdistellä oikeaa liekkiä tuonne valojen sekaan, kun ovat aika liki saman värisiä tulen kanssa. Haaveissa olisi löytää tai keksiä niiden tilalle vielä jotkut samanlaiset led-ratkaisut, kun noissa juuttinarulyhdyissä, että syttyisivät ja sammuisivat siellä itsekseen, mutta sopivan mallisia lasipurnukoita niihin en vielä ole löytänyt. Pitää siis lähteä niitä etsiskelemään tässä tulevalla viikolla, että ehtii vielä täksi suveksi.

Mutta on kyllä huikeaa tulla kotiin tällaiselle pihalle, kun tuntee kulkevansa johonkin ihan ihmeelliseen satumaahan tai juhlailtaan, vaikka ihan arkea tässä just eletään. Kannustan kaikkia tekemään omille pihoille tai parvekkeilleen saman, että paljon valotuikkuja vaan päälle näihin loppukesän pimeisiin iltoihin. Ja mikään ei ole liikaa, enemmän on aina parempi, kun tunnelmasta puhutaan.

Ja kun ison osan lyhtymerestä askartelee itse lasipurnukoista ja juuttinarusta niin ei tunnu edes kukkarossa juurikaan tällaiseen tunnelmaan pääseminen. Toki nuo isot jouluvaloketjut tuolla ovat jonkun pennin aikoinaan maksaneet, mutta se sijoitus on maksanut itsensä takaisn jo moninkertaisesti, kun ovat siellä osa jo vuosia pihavalojen virkaa toimittaneet.

As the night are getting darker it's so nice to come home tho this bautiful sea of lights in my garden. It really makes a difference on how you feel when you walk though this.

Keittiöstailaus olohuoneessa

Minulla oli täällä toukokuussa stailattuna tällainen hauska keittiönurkkaus tähän olohuoneen tv-tason päälle lehtijutun kuvausta varten. Sikäli sopivaa, kun tuo tasohan on oikeasti vanha keittiökaappi ja tässä nurkassa mitä hienoin tapetti, hylly valmiina ja ihana iltapäivän kevätvalo. Kuvasin tuossa tuon seinällä keskellä olevan muistitaulun, jonka diy-ohjeen tein elokuun Unelmien Talo&Koti -lehteen, joka juuri ilmestyi.

Sailausta varten raivasin tieltä pois telkkarin ja kaiuttimet ja laitoin seinän taustalle tuollaisen paneelilevyn lisää keittiöfiilistä luomaan. Päälle paljon keittiöaiheisia ihanuuksia, kuten vanha vaaka ja leikkuulautoja sekä pyyhe ja tietenkin hyllyille vihreää roikuskelemaan, päärynöitä vaa'an päälle ja astioita sekä purnukoita näteiksi somisteiksi ja kun tuli niin kiva, niin otin muutaman kännykkäkuvan muistoksi tänne laitettavaksi, nyt kun se varsinainen ottamani hieno kuva on lehdessä julkaistu.

Tämä oli niin vaivaton lavastaa, kun kaikki tarpeet löytyi kätevästi omasta keittiöstä, mutta vähän jäi ehkä harmittamaan, kun tässä oli näin nättiä, että miksei meillä ole enempää tilaa siellä oikeassa keittiössä tällaista senkkiä varten. Mutta onneksi on nyt tällaiset kuvat sitten, että millaista voisi olla, jos meillä vaikka olisikin keittiö tässä olkkarin paikalla.

Ja tässä se elokuun lehti ja se oikealla kameralla otettu kuva valmiina sen sivulla. Niin olen kyllä tyytyväinen tuohon otokseen, kuin tietysti tuohon itse diy-juttuunkin. Minusta tuo luomani stailaus näyttää kuvassa sellaiselta, että voisi ihan hyvin olla jonkun oikeasta keittiöstä napattu, eikö?

Itse muistitaulustakin tuli tosi kiva ja se roikuskelee minulla täällä portaikon seinällä. Kuvailen sen jossain kohti tänne blogiin myöskin.

Took some behind the scenes pics of my photoshoot for the august issue of Unelmien Talo&Koti magazine that features one of my diy instructions. I really love the pic in the magazine, it looks just like a real kitchen there doesn't it?

Juuttinarusta ja lasipurkeista

Nyt kun illat ovat jo alkaneet pimetä kunnolla halusin pihalle vähän lisää tunnelmavaloja ja keksin ne muutama vuosi sitten tekemäni amppelikynttilät ja niistä inspiroituneena päätin tehdä samalla tekniikalla pari pöytämallin kynttilälyhtyä myös.

Nuo paristokäyttöiset led-kynttilät lasipurkeissa ovat pihalla niin kätevät, kun tiivis purkki suojaa ne sateelta ja niissä voi siksi käyttää ihan sisätiloihin tarkoitettuja led-kynttilöitä näin kesäaikaan, kun ilmat ovat vielä lämpimät. 

Näiden parin lyhdyn askarteluun ei tarvittu kuin muutama pätkä sopivaa juuttinarua, pari kannellista lasipurkkia ja tietenkin ne kynttilät sisälle. Taitoa ei tarvita kun sen verran, että solmun osaa kietaista ja varmasti tulee nättiä.

Ensinnä solmin yhden narun lasipurkin suuaukon ympäri vähän löysästi, että siihen voi ujuttaa lisää naruja helposti ympärille niin, että sinne sormen saa juuri ja juuri tungettua väliin myös.

Sitten mittasin narunpätkiä kaksinkerroin taitettuna mitaltaan noin suunnilleen kaksi kertaa purkin korkeuden verran ja kiinnitin ne suuaukkonaruun kuvien mukaisesti taitoksen läpi vetämällä ja kiristämällä.

Solmin koko suuaukon ympäri naruja kutakuinkin tasaisin välein sen verran, kun katsoin, että tällaiseen purnukkaan kivasti sopi. (Olis voinut laittaa pari vielä toim. huom. Tuli vähän tiukka näillä.)

Sitten aloin solmia vierekkäisten naruparien naruja yhteen tasaisin välein ja seuraavan kerroksen solmut niin, että niistä muodostuu tuollainen verkko. 

Lopuksi jätin nuo narujen loppupäät ihan vaan roikkumaan vapaasti, jotta tyylistä tuli rento ja boheemi. Ne kannattaa vielä kastella ja kammata auki, jotteivät sateessa sitten kierry toisiinsa ja paksuksi pötköksi (ellei sellaisesta just sitten tykkää).

Tein myöhemmin vielä tuollaisen palloversion, missä  tein verkon alas asti ja solmin narut tuonne lasipurkin alle piiloon, mutta siitä en tietenkään kuvia enää muistanut ottaa, mutta tekniikka on ihan sama kun tuosssa toisessakin, narujen pitää vaan olla ainakin kaksi ja puoli kertaa purkin korkeuden verran pitkiä.

Noiden sisällä on nyt ajastimella toimivat led-kynttilät ja voi, että kun on ihanaa, kun ne itsekseen tuolla syttyvät ja tuovat tunnelmaa näihin tummuviin iltoihin. Täytyy ehkä tehdä sinne myös vielä pari niitä roikkuvia versioita lisää ja ottaa sitten koko puutarhasta iltakuvia elokuun valoissaan tänne blogiinkin.

Made some jute decorated glass jar lanterns for my yard. So simple and easy to make and so pretty in the darkness of the rainy evening.