tiistai 22. syyskuuta 2026

Sain kun sainkin kirjahyllyn

No niin, siellä se nyt on kirjahylly melko valmiina paikoillaan ja somistettu täyteen kaikenlaista kaunista ja kivaa. Melko valmiina siksi, että tuo kaappiosa haiskahtaa vieläkin kovista pesu-, maalaus- ja neutralointiyrityksistäni huolimatta ja laitoin projektin vähän jäihin siltä osin, etten ihan valmiiksi askartele, jso tuota vielä täytyy enämpi lähteä purkamaan.

Mutta kaikesta huolimatta aika ihanaltahan tuo tuossa näyttää ja sitä on ollut niin kiva täällä vihdoin somistella.

Hyllyille on päässyt moni viimeaikaisista kirppis- ja markkinalöydöistä sekä tietenkin jokunen kirja, koska kirjahyllyhän tämä myöskin on. Mukana on esineitä ympäri taloa ja tonttia, kuten saimpukkarasia eteisestä ja viikunamaalaus asuntovaunusta (jota juuri talviteloille laitellaan). Halusin nyt syksyn kunniaksi pitää väriteeman tuollaisena melko ruskeavoittoisena mausteenaan hienostuneesti hitunen messingin kiiltoa.

Siellä on myös led-kynttilät noissa tuikuissa, jaloissa ja lyhdyssä, jotka sitten illan tullen syttyvät itsekseen ja tekevät ihan uudenlaisen tunnelman noille hyllyille ja klapitelineen päälle. 

Hyllyn mittasuhteet on tosi hauskat näin ihan sivusta katsottuna. Se on hyvin litistetty tuohon paikoilleen, mutta juuri sopivasti, että näyttää ja toimii vielä oikein mallikkaasti kirjahyllynä, mutta ei haittaa silmiä eikä kulkua tai muitakaan toimintoja tuossa oviaukon ja klapitelineen välissä.

On kyllä tosi kivaa, kun on vihdoin ihan oikea kirjahylly tässä huushollissa. Niin paljon enemmän tulevat esineet eduksi tuolta, kun noilta pelkiltä yksittäisiltä seinähyllyiltä tai vitriinikaapeista mihin on tässä viime aikoina joutunut tyytymään. Kyllä kannatti haaveilla!

It's so much fun to style a bookcase here now that I have one. This is just big enough to fill with lots of pretty things but small enough to not fill the space around it too much. Love it!

maanantai 21. syyskuuta 2026

Viljoja ja messinkiä

Syyskuussa on kirppistelty ahkerasti, mutta löytöjä on tehty vain hyvin valikoidusti. Osin ehkä siksi, että olen keskittynyt enemmän siivoamaan omia nurkkiani ja myymään ylimääräisiä pois ja silloin ei ole huvittanut heti ostella uutta tilalle, mutta nämä kuvaasa olevat oli silti ihan pakko saada.

Hauska mesisnkilintu maksoi kahdeksan euroa Kirpputori Kisällissä Lahdessa ja ostelin sen, koska minulla on yksi ystävä, joka tällaisia keräilee ja ajattelin, että tästä tulisi ehkä hauska tuliainen seuraavan kerran kun visiteerataan. Sitä ennen se saa kuitenkin koristaa täällä omia nurkkia, koska pitäähän se nyt näin hauskaa esillä pidellä.
(Huomasin muuten tuon teipinpalan tuossa kyljessä vasta, kun tämän kuvan tänne blogiin latasin ja kävin vasta sitten nyppäämässä pois:-D)

Olin jo vannonut, että en enää ostele lyhtyjä kokelmieni jatkoksi, mutta repsahdin sitten kuitenkin taas. Olin pidellyt tätä lyhtyä Vintedini kirjanmerkeissä jo keväästä asti ajatellen, että kyllä sen joku muu sieltä varmasti oselee, mutta, koskapa niin ei sitten käynyt niin eräänä päivänä oli ihan pakko sitten itse painaa sitä osta nappia, ko eihän sitä nyt näin nätille voi olla kotia antamatta, kun ei kerran olllut muille kelvannut. 

(Tämähän täällä blogissakin jo on vilahdellut sitä kirjahyllyä sovitellessani.)

Ja sitten tällainen varsin epämuodikas kimppu viljoja sun muita tarttui mukaani Lahden Suurkirrpikseltä puolellatoista eurolla ajatuksella, että puran tämän auki ja erottelen nuo omiksi kimpuikseen ja käytän somisteina siellä täällä. Syksyyn kun sopii niin ihanasti kaikenmoiset kuivakukat muutenkin.

Jotta vallan kivat löydöt nämä, eikä ne nyt niin suuresti nurkkia täällä vielä täytä, että saa sitä ehkä vielä pyöriä lisääkin kirppiksillä ja Vintedissä, ennen kun taas tarvitsee jotain myydä alta pois. 

My latest fleamarket and seconhand finds.

lauantai 19. syyskuuta 2026

Hortensioiden säilömiskokeen tulos

No niin, nyt on hortensioita lillitetty reilu viikko glyserolivedessä ja on aika summata miten tässä kokeessa kävi. Kuten kuvista näkyy on osa kimpusta mennyt aivan ruskeaksi ja ne onkin just ne, jotka on eniten tuota glyserolia itseensä imeneet, ovat nimittäin aika mukanvan ja joustavan tuntuisia kädessä. Tälläsin tuonne sekaan vielä nuo viheroksat, jotka olivat jääneet toisesta kukkakimpusta yli ja ne ovat muuttuneet myös enemmän naheiksi ja joustaviksi, vaikka olivat sellaisia kyllä jo alkujaankin aika hyvin.

Mutta nämä hortensiat missä väri on hyvin säilynyt eivät ole sitä glyserolia itseensä imeneet vaan ovat ihan rapsakan kuivia. Ovat vissiin näitä siirrellessä ja räplätessä nousseet varret ylös siitä nesteestä, elleivät sitten olleet jo alkujaankin liian kuivia tähän kokeeseen.

Olisi myös pitänyt ottaa nuo lehdet irti varsista ennen tätä koetta, sillä nyt osa niistä on myös aivan joustavia, vaikka kaikki aika kuolleilta näyttääkin.

Summa summarum; koe onnistui siis ihan hyvin joustavuuden saavuttamisen osalta, mutta ei täysin vastannut odotuksia tuon värin muuttumisen vuoksi. Täytyy ehdottomasti kokeilla tätä vielä joskus muillakin kukkasilla ja mielellään paljon tuoreemmilla, josko sillä olisi vaikutusta tuohon värin säilyvyyteen.

The result of my glycerin test I started earlier. The ones that took the glycerin better turned all brown but are flexible and the ones that didn't stayed prettier, but are brittle. I will have to try this to other flowers too. 

torstai 17. syyskuuta 2026

Kirjahyllyn muodonmuutos

No nyt alkaa kirjahylly näyttää enemmän tähän piskuiseen tilaan sopivalta. Muoto on paljon sirompi, eikä se enää työnny tielle tuosta seinän viereltä, kun syvyydestä on otettu reilusti yli puolet pois. Niistin samalla kiukulla vähän itse hyllynkin syvyydestä, koska mitä vähemmän syvä se on sitä paremmin siitäkin asiat sitten erottuu.  Visiossani jo halusin sen raskaan sokkelin tilalle pienet puiset jalat ja niiden ansiosta sen olemus kepeni vielä huomattavasti lisää. Mutta ei tämä kaikki nyt ihan niin mennyt, kun alunperin suunnittelin, sillä kaapista löytyi yksi vähän ikävämpi yllätys; sen sisäosat nimittäin tuoksuivat aika voimakkaalle.

Ja koskapa en sellaista voimakasta tuoksua tähän olohuoneeseeni halunnut, niin päädyin sitten riisumaan sisäpuolelta kaiken mahdolisen ylimääräisen, minkä vaan keksin pois ottaa, korvasin sivuseinät uusilla ja se auttoi jo melkoisen hyvin. Lopuksi maalaan tuon kaapin ja laatikon sisältä vielä sulkemaan viimeisetkin tuoksurippeet piiloon alleen.

Mutta se, että nyt ei ole kunnollista kaappia, kun siellä ei ole takaseinää (eikä oikein lattiaakaan) ei sillai haittaa, kun ei tässä varsinaisesti mitään kaappia tarvitakkaan ja on oikein kätevä nyt päästä tämän kokonaisuuden takana sijaitsevalle pistorasialle. Että saatiinhan siitä harmistuksesta ihan hyvä tehtyä kuitenkin. Päällepäinhän se ei näy, mitä sisällä on tai tässä tapauksessa ei ole.

Ja nyt pistän pensselin heilumaan ensimmäisen maalikerroksen verran ja toivon, että ei tarvitse kovin monia lisää, että pääsisin tätä pian tässä jo täyttelemäänkin. Ai että kun tulee taas niin kiva!

An this is how this bookcase turned out today. I really took a lot off from the cabinet part, mostly cause it had an odor inside I didn't like, but now it looks so much slimmer and more fitting to this space here. Still needs a lot of paint before it's ready to use, but I think I can tolerate to wait a couple more days before I can start styling this thing.

keskiviikko 16. syyskuuta 2026

Pakko saada kirjahylly

Minullahan on siis ihan hirveä kirjahyllyhimo, on ollut jo pidemmän aikaa, mutta kun ei tänne huusholliin semmoista mihinkään mahdu, ellei sitten ota pois tieltä jotain muuta ja en ole halunnut ottaa. 

Mutta tuossa kun oli se iso kasa tyynyjä sen uuden korilöydön kanssa niin aloin ajatella, että ehkäpä tuohon tilaan voisi semmoisen pienen ja kapean laittaa, jos siis sellaisen jostain sattuisin löytämään. 

No, kuten kuvasta näkyy niin löysin. Torista viidellä kympillä ihan melkein samoin tein, kun ajatusta aloin päässäni muhia. Ajattelin, että nyt on toimittava, kun kerran tämmöinen tuuri kävi, että heti löytyi. Ei passaa jäädä taas vaan mietiskelemään vaan nyt toteutetaan tämä ja kadutaan sitten myöhemmin, jos tarvetta on.

Mahtuu leveydeltään hienosti tämä tähän, mutta syvyydestä pitää vähän tai aika paljonkin muokata pois, jottei ole niin kolho ja survotun näköinen tuossa. Pitää tehdä vähemmän ulostyöntyväksi ja sitten se varmasti käy tuohon oikein hienosti ja pääsen toteuttelemaan kirjahyllyfantasioitani, joita vähän jo tuossa harjoittelinkin.

Jotta nyt on sitten taas muutama päivä sahoja ja sahajauhoja ympäri kämppää, kun täällä tuunataan hyllyköstä sirompaa, ihan vaan, että pääsee asettelemaan tavaroita sen hyllyille sitten nätisti. On se kyllä välillä ihan hullun hommaa tämä sisustusmania. :-D

Been wanting a book case, but I don't have any space for one unless I remove something else out of the way and I haven't been wanting to do that. But I had this little space here and a thought if I just could find something to fit here... And I did! It's still a bit too big depth wise, but with a couple days sawing and rebuilding I think it will look very cute and pretty here.

perjantai 11. syyskuuta 2026

Takapihan kukkaraportti syyskuulta

Tänään oli niin nätti ilma, että päätin kuvata takapihalta syyskuun kukkaraportin vähän etuajassa, sillä ensi viikoksi on taas ennusteissa paljon viilenevää ja sadetta, että nyt alkaa varmaan olla viimeiset hetket suurimmalle osalle tämän kesän viherryksestä täällä, paitsi tuolle isolle kimikille, joka sen kun vaan rehevöityy eikä ole vielä alkanut edes nuppujaan availla. Täällä on tosissaan menyt iso osa kasveista koko kesän parempiin suihin, mutta kimikkiin ei ole koskenut mikään, joten sinäkin suhteessa tosi kiva kasvi on se.

Seinustan kukkalaatikossa elellään jo aivan kukintojen lopumetrejä, mutta purppurapunalatvat ne vielä kiinnostelevat kimalaisia. Silloin kolmisen viikkoa sitten istuttelemani asterit koittavat vaivalloisesti siellä availla harvoja nuppujaan ja salvia on jo kadonnut melkein kokonaan, mutta tuosta soralta tuonne siirtelemäni sormustinkukkien alut vaikuttavat ihan siltä, että ensi suvena niistä tulee tuonne tosi komeat kukkijat. 

Keskiosan kukkapenkissä on edelleen pari salkoruusua vielä urheasti pystyssä ja kukkii minkä repaleisilta terälehdiltään vaan kykenee. Niiden kupeeseen on ilmestynyt varsin nätti harmaamalvikki ja kaikkien yllätykseksi tuo iso lilja, vaikka luulin, että ne on ajat sitten tältä pihalta jonnekin jo kadonneet. Mutta eihän niitä erota, jos kaikki kasvaa tuolla vähän miten sattuu ja sateet kaatavat suuremmat siihen päälle sitten. Kiva kun on säilynyt tallella kuitenkin.

Keittiön ikkunan alla olevassa penkissä on kukkivia jäljellä vielä suopayrttiä, kellopeippiä ja tähtiputkea, tosin enää aika vähänlaisesti ja reunojen yli maata viistäen, niin kun nyt tämän kesän teemana on ollut. 

Kovin suurta tuoksuhernesatoakaan en ole noista kolmesta taimestani saanut, mutta kyllä se muutamakin oksa maljakossa ihan nättiä on ollut ja taas sain kolme tuolta mukaani tälläkin reissulla.

Että ihan on ollut hyvä kukkakesä täällä, mutta suunnitelmat ovat jo käynnissä siitä miten ensi kesänä laitetaan tukia tuonne penkkeihin ja istutellaan ehkä vähän kärhöjä tuonne missä tuoksuherneitä nyt oli ja kesäkukkia laitetaan mahdollisesti itse kasvamaan sitten alkukeväästä, koska olishan se nyt kiva, että kukkisi oikein runsaana koko kesän sitten.


My backyard in september. Still something blooming here.

tiistai 8. syyskuuta 2026

Hortensioiden säilömiskoe

Sain eilen koiralenkillä yhden talon pihasta kimpun ihania, viimeisillään kukkivia hortensioita ihan ilmaiseksi. He olivat jättäneet niitä kadun varteen kulkijoille kimppuina samoin kun omenoita, joita ihmiset auliisti noin jakelevat tähän aikaan vuodesta. Minusta erittäin hauska idea pistää myös kukkasia tarjolle, jos omiin tarpeisiin on liikaa. Ainakin tämä yksi koiranulkoiluttaja tuli näistä todella iloiseksi!

Nuo lahjahortensiat tulivat myös todella hyvään saumaan, sillä olin instagramista juuri viime päivinä nähnyt tosi monia inspiroivia videoita kukkien kuivattamisesta / säilömisestä glyserolin avulla ja niinpä tänään heti ensi töikseni kävin apteekista pienen pullolisen tuota ainetta hankkimassa, jotta voin tuota tekniikkaa näihin itse kokeilla. 

Monissa ohjeissa neuvotaan halkomaan kukkien varret, että ne imevät paremmin nestettä, mutta näin myös pari videota, missä piestiin varret vasaralla risaksi ja koska helpolla tykkään päästä niin otin vasaran käteen ja pistin paukutellen. 

Sitten laitetaan yksi osa glyserolia ja kaksi osaa hyvin lämmintä vettä ja sekoitettiin ne maljakkoon huolellisesti. (Joissain ohjeissa sanotaan, että voi käyttää myös ihan kiehuvaa vettä, mutta päätin kokeilla ihan vaan hanalämpimällä, katsotaan mitä siitä tulee.)

Ja lopuksi nuo rikotut varret työnnetään sinne glyseroliveteen ja sitten vaan odotellaan. Näiden pitäisi noin viikossa tai reilussa olla imaissut nuo glyserolit itseensä ja siten mennä vähän vahamaisiksi ja säilyä sitten kuivakukkina tosi pitkään. Ans kattoo kuinka tässä käy!

Tried for the first time to use glycerin to preserve flowers. Will see what happens.