Maalilla piiloon ja naulakko päälle

On ollut mielessä fiksata tämä asuntovaunun ovi, joka jäi silloin ihan alkuperäisessä remontissa vielä tekemättä. Siitä pitäisi eristeet uusia ja kovalevyt vaihtaa, kun ovat ihan kupruilla ja muutenkin koko ovi vähän retkottaa. Asia on vaivannut mieltä kovasti tässä vuosien varrella ja sen sijaan, että tämä kesä olisi se, jolloin ovi vihdoin rempataan maalasinkin sen vaan siistimmäksi ja askartelin siihen naulakon, koska totesin, että nyt kun ilmat on suotuisat pitää nautiskella eikä suorittaa.

Sen verran meni säätämiseksi kyllä, että ensin tein ihan liian romuluisen naulakon tuohon ja piti muuttaa suunnitelmaa lennosta vähän kevyemmäksi, jotta se ei tuossa oven käyttöä tai silmiä mitenkän häiritse. Tämä uusi versio syntyi ihan vaan rimasta ja pienistä puutapeista ja maalasin sen samalla värillä, kun ovenkin niin on mielestäni just sopivan huomaamaton tuossa, mutta ah - niin näppärä käyttää.

Myös tuota siattomilta pääsy kielletty -kylttiä pohdin hetken, että ottaisinko pois, mutta sitten iski joku taikausko tai mikälie ja päätin jättää siihen, se kun on siinä ihan koko ajan ollut, kun vaunu on minulla liikennekäytössä liikkunut. Se on ihan hauska kuriositeetti tuossa ja herättää aina sen pienen hörähdyksen ihmisissä, kun älyävät, että mitä siitä on peitetty. Alunperin peitin siitä tuon a:n vain siksi, kun kuulosti niin kovin jyrkältä tuo kielto muuten.

Nyt on hyvä paikka pyyhkeille kuivua vaunureissuilla kierrellessä ja ovi näyttää siistimmältä silmiini, kun kaikki kolhut ja klompsut on maalattu piiloon. 

Koko vaunun ulkopinta alkaa taas kesiä maalejaan irti ja sekös minua ärsyttää, kun se jo kahdesti on tässä vuosien varrella hiottu ja maalattu uusiksi. Mutta, koskapa ei nuo kuluttajamaalit enää tähän ulkona säilyteltävään koppiin tehoa täytyy alkaa suunnitella, että josko sen sitten ihan automaaleilla jossain kohti hoitelisi. Se vain vaatisi vaan pintojen puhalluksen ensin puhtaiksi kaikista vanhoista maalinjämistä ja se on kyllä ihan liian stressaava ajatus tänä kesänä mietittäväksi. Minulle viime kesänä yksi kiva setä tokaisi, että pitäähän se näin vanhassa ikäkin näkyä, niin annetaan näkyä nyt sitten. Eihän se omakaan naama nyt niin sileä enää ole. ;-)

Been planning to fix this door to my caravan with new insulations and hardboards but instead just painted it over an made a small coat rack on it. It is so much nicer now and I don't have to think about renovating it all the time and can focus on upcoming camping summer instead.

Kauniin kastelukannun metsästys

Olin jo pitkään haaveillut tuollaisesta ihanasta vanhan kahvipannun näköisestä Lungo-kastelukannusta puutarhaani, mutta halusin löytää tuon tietyn oliivinvihreän värisen ja sekös kuulkaa olikin sitten projekti. Kannua on kyllä myynnissä suomessa, mutta niiden liikkeiden etsiminen netistä osoittautui ihan hirmuisen hankalaksi ja olin jo melkein luopunut toivosta löytää yhtäkään mistään alle sadan kilsan sisällä, kunnes minulle vinkattiin, että Loviisasta löytyy! Ajelin sinne hetioitis seuraavana päivänä ja niinhän se vaan oli, että Herttanen x Ihmetilassa (Aleksanterinkatu 4, Loviisa) se unelmien kastelukannu sitten oli ja vieläpä hienosti heti tuossa pihalla, että osui silmiini samoin tein, kun auton siihen parkkasin.

Ostin sen itselleni suupielet niin korvissa hymyillen kun olla vaan voi ja kun kotiin pääsin huviajelultani kunnollisessa kaatosateessa oli silti pakko päästä vielä ihailemaan ja kuvaamaan kannua tuossa etupihalla, kun siitä siinä niin kauan olin haaveillut. Ja se on kyllä niin mainio! Aivan ihana piristys muotoinensa ja 12 litran vetoisuudellaan pesee heittämällä kaikki muut omistamani kastelukannut mennen tullen. Kahden kahvan ansiosta näppärä käyttää, eikä varmasti näytä rumalta vaikka unohtuisi keskelle pihaa tönöttämään, niin kuin meidän muut tylsät muovikannut. 

Halusin sen just tuossa ihanan hillityssä harmaanvihreässä värissä, jotta se ei liikaa pomppaa pihalla silmiin, koska en pidä siellä liian isoista värikontrasteista ja nyt se on mielestäni aivan täydellisen ihana tuolla.

On meillä niitä kivoja vanhoja peltikannujakin, mutta niitä olen saanut jo useita rikki (mm unohtamalla niitä pakkaseen) ja ollaan sitten käytetty enemmän niitä rumia muovikannuja kasteluhommiin ja peltisiä vähän säästellen. Ne myös kolisee ikävästi käytettäessä ja siksi muovikannut on olleet kivampia, mutta niin paljon rumempia, ettei esille ole kehdannut jättää. Mutta nyt on kyllä sellainen katseenvangitsija tämä uusi kannunen, että tämähän suorastaan PITÄÄ jättää esille.

Ja miten hauskaa on myös se kuinka hyvälle tuulelle kannusta tulee nyt, kun sitä katsoo ja käyttää. Eipä ole kasteluhommat koskaan olleet ihan näin hymyilyttäviä täällä. Harmi vaan, että nyt on ollut niin sateista, ettei juuri ole tarvinnut tätä muuna käyttää kun koristeena, mutta en minä valita. Se on hyvä kun vettä sataa ja luonto viheriöi, niin paljon on kuivuudesta tälläkin pihalla kärsitty menneinä vuosina, että olen todellakin oppinut rakastamaan sadetta.

Finally found myself this lovely olive green Lungo watering can. Been dreaming about this for a long while already, but there's apparently not that many places here in Finland that sell these. Luckily I found mine from Herttanen x Ihmetila lifestyle shop in Loviisa.

Kasvihuoneen muutos valmiina

No nyt on kasvihuoneen muutos valmis, siivottu ja stailattu nätiksi kesää varten. On kyllä ollut ihan huiman hauskaa tätä tuolla laitella ja ihan tuntuu taas aivan uudelta koko tila. Teki kyllä niin hyvää saada se koko mökkiä hallinnut iso hyllykkö pois, kun näkee taas tuon kauniin takaseinän, ja sai siihen niin nätisti ja näppärästi asioita nyt esille.

Lainasin asuntovaunulta vielä kaislamatot lattiaan lämmikkeeksi kylmien, harmaiden betonilaattojen päälle ja tunnelma muuttui heti niin super-kotoisaksi ja mukavaksi, että saattaapa olla, että tämä laina on vähän pidempiaikainen. (Vaunulle löytyi jo korvaava tilallekin.)

Möin tuolta hyllykön lisäksi paljon kukkaruukkuja ja muita somisteita torissa, että sain tuota tavaramäärää vähän järkevämmäksi ja nyt siellä on esillä asioita, joista eniten pidän ja joita eniten täällä käytetään. Paikkansa löysi myös vihdoin tuo viime kesänä ostelemani hauska listanaulakkokin tuosta seinältä. (Ylimmällä hyllyllä aivan katonrajassa on mm vielä pari ruukkua ja yksi valurautainen jalallinen, jotka ovat torissa odottelemassa uusia omistajiaan.)

Siippa toi pyynnöstäni minulle kukkia tuonne somisteeksi ja koskapa toi niin runsaasti laitoin sitten runsaasti niitä esille. Mikäs sen ihanampaa, kun oikein monta kukkamaljakkoa ryöppyävine ja rönsyilevine rikkaruohoineen. Täällä on nyt niin ihanan rustiikkinen tunnelma kaikkien eri ruskeiden sävyjen kanssa, että pläjäys vihreää teki hyvän piristyksen tuonne sekaan. Täällä ei ole viime vuosina hirveästi mitään vihreitä kasvateltu, koskapa on tuuheutunut tuo piha niin paljon, että aika varjoiseksi on tämä tila käynyt.

Järjestelin vihdoin myös tämän kasvihuoneen johtokeskuksen, eli tuon pöydän alla olevan jatkojohdokkeen, jossa on kiinni mm. pihalla ympäri vuoden palavat jouluvalot ja kasvihuoneen kattolamppu. Pistin johdot sievästi ja piilotin kaiken laittamalla tuon pullokorin siihen eteen, joka mittojensa puolesta kävi siihen kuin nakutettu, eikä heti arvaa mitä siellä takana oikein lymyilee.

Lisäsin tuohon pöydän sivuun vielä koukkuun yhden yksiosaisen jatkojohdon sitä varten, jos kasvarissa tarvitaan sähköä käyttää, ettei tarvitse ihan heti mennä pujeltamaan tuonne pullolootikon taakse ja sotkemaan hyvää järjestystäni. Sen kerkiän sitten loppusyksystä taas solmuksi säheltää, kun sormet kohmeessa sinne käyn lisäämässä valojohtoja joulua varten.

Kokeilin myös telkkarista näkemääni niksiä laittaa vähän hiuslakkaa voikukan hahtuvapalloon, jotta se ei hajoa ja voi maljakkoon laittaa  ja voi että kuinka kivasti se toimii! Harmi vaan, ettei omalla pihalla enempää kokonaisia pallosia enää ollut, kun olisi ollut kiva testata miltä kunnon kimppu näitä olisi näyttänyt. Mutta nyt kun tämä on näin toimivaksi testailtu niin ensi kesänä olen varmasti tärppänä noita isot kimput täällä keräilemässä.

Ja tämä ilmaisista osista rakenneltu pöytäkin näyttää nyt niin kotoisalta tuolla, niin kuin olisi aina just tuossa ollutkin! Se on kyllä niin näpsä ja ihana käytössäkin tuon kauniin ulkonäkönsä lisäksi. Saatan vaan vielä jossain kohti maalata sitä hiukan lisää ja sitten kuluttaa hiomalla vähän parempiin kohtiin nuo "patinat" Nyt on vähän turhan hutaisten tehty silmiini nuo.

Mutta onpas ihanaa, nyt kun taas on nättiä kasvarissa. Hengailen tuolla ihan koko ajan vaan ihailemassa kaikkea.

And this is what the greenhouse looks right now. So pretty with all the rustic things and brown tones. With some wildflowers it really looks delicious to my eyes and I love it so much! The table is so perfect there too and already so nice to use.

Ilmaista pöytää rakentelemassa osa II

Koskapa tästä pöytäprojektista tuli vähän puolivahingossa ilmainen kaikkien materiaalien löytyessä omista varastoista jatkoin kannen osalta samaa linjaa ja pengottiin siihen sopivat kansilaudat meidän tallin vintiltä. Ne ovat kaikki eri leveyksiä, mikä tyyliin sopiikin, mutta höyläämättöminä myöskin hyvin tikkuisia, mikä ei taas ollut niin hyvä juttu.

Mutta tikut hoitui aivan kivasti hiomakoneella ja 80 karkealla paperilla ja pinnasta tuli melko siisti ja melko sileä. Oltais höylätty, mutta kun höylä oli rikki niin mentiin sitten hionnalla. Lopputulos ei kuitenkaan ole nyt ihan niin sileä, että sitä kannattaisi kovasti kämmenillään hieroa, sillä saattaa siitä vielä joku minitikku jostain kohti irrota, mutta tarpeeksi sileä, jotta se aivan kivasti kasvihuoneeseen sopivasta pöytälevystä käy.

Ja tarpeeksi sileä myös siihen, että siihen sai hieraistua antiikkitammen sävyisen Osmon puuvahan pintaan, jolloin siitä tuli ainakin minun silmiini ihan hurjan hienon näköinen ja sopivasti vähän vanhan henkinen. Ja koskapa vahapurkkikin löytyi jo valmiina kaapista niin pysyi tämä ilmainen-teema tässä kivasti loppuun asti.

Vasaroin sen kiinni jalkoihin muutamalla vanhalla ruosteisella naulalla ja lisäsin muutamia ylimääräisiä nauloja pintaan myös ihan näönkin vuoksi, jotta se saisi vähän lisää autenttisuutta siitä, eikä näyttäisi nyt niin vastavalmistuneelta.

Ja onhan se nyt ihan autenttisen näköinen tuolla paikoillaan, vaikka tästä vasta tätä yhtä kulmaa esittelenkin. Mukavan kulahtaneen näköinen ja tilaan sopiva. Laittelen tuolla vielä huomenna kaiken ensin siistiksi ja nätiksi ja kuvaan sitten kunnolla koko tilan tänne blogiin. Tämän pöydän esittelen kokonaisuudessaan sitten siinä samalla.

Made the top to the table frame from wood we already had, but as it was a bit rough on the finish we sanded it smoother before I put on the tinted wax to make it look older and better. Few nails on the top along the ones that actually secured it on the frame and it looks just like it's an older table that has been in this greenhouse for a while already.

Ilmaista pöytää rakentelemassa

Oli tosiaan omissa nurkissa pyörimässä tällaisia hienoja puisia ja käsittelemättömiä pöydänjalkoja, joista sain idean tehdä tuonne kasvihuoneeseen kivan ja kapoisen pöydän vähän niin kuin istutuspöydäksi, mutta oikeasti kai enemmän säilytykseen ja stailailuihin ja kaikenlaiseen muuhunkin pöydäntarpeeseen, mitä siellä nyt vaan tarvita voi. Kun sieltä samoista nurkista löytyi vielä sopivasti höylättyä kakkosnelosta oli homma helppo laittaa mitä pikimmiten tulille. Ensin mittailtiin ja sitten sahailtiin niiden mittojen mukaan.

Ja sitten mallailtiin, että onko mitat sopivat ja mihin kohti jalat sijoittuisivat ja sitten, kun ne hyviksi oltiin todettu niin ruuvattiin vaan härskisti pitkillä ruuveilla edestä kiinni ne noihin runkopuihin. Tässä kohti olisi voinut ruveta soveltamaan oikein kunnollisia kulmakiinnitysjuttuja noille jaloille, mutta koskapa innostuin aiheesta, että kaikki osat tähän projektiin löytyy ilmaiseksi täältä omista nurkista, niin nuo ainoat löytyneet kakkosneloset olivat vähän liian paksuja semmoisiin.

Ja aivan nätti siitä tuli näinkin! Nuo ruuvinkannat saisi kyllä piiloonkin tuolta, mutta koskapa nyt tavoitellaan sellaista robustimpaa lookkia tälle pöydälle niin saavat olla ihan näkyvillä tuolla noin.

Lopuksi pikainen sovitus paikoillensa kasvihuoneen nurkkaan ja sitten taas ylösalaisin ja todella hutiloiden, mutta hyvin hinkuttaen ruskeaa pellavaöljymaalia pintaan ajatuksella, että lopputulema  muistuttaisi enemmän kulunutta vanhaa kun ihan uutta kalustetta. Tässä vaiheessa jo hyvin näki, että tästä on tulossa kyllä todella kiva pöytä!

Ja seuraavassa postauksessa kerron millainen kansi tuohon rakenneltiin. 

I had these turned wood legs in my garage along some timber and it really didn't take that long to build a table frame out of them. Now some paint drying and next time I'll show you how the table top turned out.

Muutoksia kasvihuoneessa

Olin koko kevättalven kypsytellyt mielessäni ajatusta sen ison hyllykön myymisestä pois tästä kasvihuoneesta, kun tässä kesän korvalla päätös kypsyi valmiiksi, että niin täytyy tehdä. Siitä päätöksestä ei mennyt sitten viikkoakaan, kun kaupat siitä (sen jo silloin ostaessani varanneen) ystävän kanssa oli sovittu ja hyllykkö otettu tuolta ulos, jotta suursiivous kasvihuoneessa saattoi alkaa. Ja suursiivouksen tarpeessa tuo tila todellakin oli, niin kuin näkyy esim. tuosta ampiaispesästä, mikä hyllykön taakse oli jo keretty rakentaa (tosin viime kesänä jo varmaan, koskapa aivan hiljainen oli nyt).

Nauratti tuon hyllykön koko tuossa pihalla kasvihuoneen vierellä, että sehän on melkein yhtä iso, kun koko mökki! Ja sepä olikin se syy miksi se nyt sai tuolta lähteä. Se vei nimittäin aivan koko takaseinän, verran tilaa eikä siinä pystynyt vierellä varastoimaan juuri mitään ja nimenomaan varastoitavaa meillä tuossa huoneessa aina on. Se myöskin sai lähteä siksi, että siinä pystyi säilyttämään pääasiassa vain tietyn kokoisia ja kauniita asioita esillä ja koskapa kaikki tarpeellinen ei tuolla aina kaunista ole, niin vähän kasautui sitten kaaosta sen ympärille siitä syystä, kun sitä tavaraa oli kertynyt tuonne jo vähän liikaakin.

Niinpä sitten möin sieltä hyllykön lisäksi vähän sitä tavaraakin pois, että tila on taas avarampi ja sitä voi käyttää muuhunkin kuin vain asioiden säilyttämiseen, täällä kun on joskus järjestetty ihan juhliakin.

Suunnitelmissa on, että se mitä tuolla sisusteena on, olisi sellaista, että ne sieltä helposti ulos saa (sitä hyllykköähän ei olisi nimenomaan helposti saanut), jotta tilan voi nopsasti ja näpsästi muokata miksi nyt kulloinkin mieli tekee, vaikka sitten juhlatilaksi, hengailupaikaksi tai ihan vaan vaikka kasvihuoneeksi.

Laitoin sinne jo vähän kepeitä ja huomaamattomia hyllyjä seinälle, vähän naulakkoa ja ortta kattoon korien säilytykseen ja nättejä asioita malliksi. Ihana oli saada tikapuutkin vihdoin nurkkaan paikalleen niin kun ne mielestäni tuolla kuuluu olla. Sitten tein tuonne rimoista, levyistä ja puisista pöydänjaloista nopsan mallin ajatuksella, että koskapa varastoissa osaset semmoiseen hienoon istutus/kasvihuonepöytään olisi, täytyy ehdottomasti tehdä tuonne nyt semmoinen takaseinälle hyllykön tilalle.

Iltavalaistuksessa oli kyllä aika hieno tuollainen hullun iso hyllykkö tuolla puutarhassa, mutta yhtään ikävä sitä ei kyllä jäänyt. Upea vanha hyllykkö ja näyttää varmasti upealta uudessa kodissaan, mutta meidän tehoneliöihin se oli kyllä aivan liian iso. Ja nyt kun sitä ei enää tuolla sisällä ole, on siellä ollut ihan mahtava puuhastella sen uuden pöytäsuunnitelman kimpussa ja muutenkin siivoilla ja stailailla tilaa nätiksi kaikkea tulevaa kesäistä käyttöä varten.

P.P.S. Vielä on tästä tilan siivouksesta minulla Torissa myymättä pari ruukkua, yksi hieno valurautaruukku sekä vanha pullokori pulloineen, jos sattuu siellä jotakuta kiinnostelemaan.

So I sold this huge old shelving unit from my greenhouse to get more empty space to use it in a more versatile way. The shelving unit was too heavy to be moved out whenever  pleased so it really didn't make any sense in this cute little room that we used to have parties in. Now there's space again and I'm planning to put furniture there that CAN be moved out easily so this space can be used more.

Uusi vanha sadevesitynnyri

Minä tykkään eniten tällaisista vanhoista puutynnyreistä sadevesien kerääjinä talomme nurkilla, mutta olen onnistunut jo kaksi täällä tässä toimessa hajottamaan. Ne tosin olivat alkujaankin jo aika lahoja, joten se oli kyllä odotettavissakin, että jossain kohti lakkaavat toimimasta. Muutama päivä sitten yksi tuttavani kysyi haluaisinko häneltä ostaa tämän jo elämänsä ehtoopuolella olevan vanhan kunnon tammitynnyrin ja koskapa hinta oli tosi halpa niin totta kai ostin! Ja nyt on taas nättiä tässä tallin kulmalla rännin alla.

Käytin tähän taas tätä hyväksi havaitsemaani keinoa, eli pistin sinne vahvan jätesäkin sisälle ja nyt se toimii ihan niin kuin mikä tahansa sadevesitynnyri tuossa. Jätesäkki kestää tuolla sisällä käyttöä jopa monta vuotta, kunhan ei talveksi jätä jäätymään sitä. Ennen muinoin niittasin säkin aina kiinni tynnyrin suuaukon sisäpintaan, mutta nykyään se pysyy siellä kivoiten ihan vaan kun tuon ylimmän vanteen avulla sen siihen puristaa.

Ja jotta sinne ei kukaan juomassa piipahteleva pikkulintu tai orava huku, laitan näihin aina myös oksankarahkan pelastusrenkaaksi ja rappusiksi, jotta noista vesistä voi nauttia muutkin, kun pelkästään pihan kasvit.

My hack to use an old and leaky wood barrel as a water gathering tank is to put a strong plastic bag inside it. It holds the water really well and gives this peace of antique a lot more usable years.

P.S. I always put a piece of wood in the barrel to help birds and squirrels to use this water too.