torstai 29. syyskuuta 2022

Kesän tähteitä maljakossa

Pari päivää tuijoteltuani ikkunasta puutarhassani vielä kukkivia muutamia koristeporkkanoita ja tähtiputkia painelin sinne saksien kanssa ja leikkelin ne maljakkoon. Pistin joukkoon muutaman jo kuivahtaneen siemenkotaisen oksan (en tiedä mistä rikkaruohosta) ja pari keijukukan kukkaa, niin johan alkoi värimaailma hivellä silmää. Loppusilaus syntyi parilla angervonoksalla ja kimpusta tuli niin sykähdyttävän ihana, että oli pakko ottaa muutama kuva talteen tännekin.

Siitä tuli kivan syksyinen, mutta silti herkkä ja hellunen kimppu, joka tuota kivaa rapattua harmaata taustaa vasten näytti niin upealta, kun aurinko valaisi koko tilan. Tuo on ihan minun luottopaikka kuvata asioita, koska tausta osaa korostaa kaikesta aina parhaimmat puolet niin täydellisesti esille.

Ja nyt kun on ulkona synkkää ja sateista, on kiva kun on täällä sisällä pieni kimppu kesän tähteitä, eikä tarvitse ikkunasta niitä enää kurkkia.

Got the last flowers from my garden and they made so beautiful bouquet I just had to take few pictures here too.

tiistai 27. syyskuuta 2022

Uusi löhöpaikka laiskoille

Tämä aika vuodesta on meillä ihan selkeästi sellaista mukavuudenhalun lisääntymisaikaa, jolloin panostetaan enimmäkseen löhöilyyn. Niinpä mentiin ja myytiin se männä vuonna ostettu ihanan kaunis nojatuoli pois ja hankittiin tilalle enemmän loikoiluun soveltuva vastine. Tämä klassinen malli sopii tähän tilaan, tunnelmaan ja värimaailmaan kuin nenä päähän ja matalampana mallina istuu huonetilaankin paremmin eikä vie niin paljon huomiota pramealla ulkonäöllään, kun se edellinen.

Alunperin siihen edellistä edelliseen nojatuoliin askartelemani rahi sopi tämänkin tuolin kanssa vallan mainiosti, kun sahasin jaloista yhden pampulanmitan vaan pois. Nyt kelpaa tässä ottaa niin makoisa asento, että ihan saattaa uni tulla silmään kesken loikoilun.

Vastikään kirppistelty joutsenkin on päässyt päivystämään ikkunan vierelle ja näyttää siinä niin komealta, ettei tosikaan. Tykkään siitä niin valtavan paljon, että käyn välistä ihan vaan huviksi kurkkimassa miltä se näyttikään. Sopii niin hauskasti tuohon mielestäni ja tulee hyvin edukseen pehmeän nojatuolin takaa.

Tässä uudessa nojatuolissa oli ne semmoiset metallipyörelliset jalat, mitkä otettiin heti parin päivän käytön jälkeen pois, sillä tuoliin tuli aina rojahdettua sellaisella voimalla, että se pyörien ansiosta liikahti aina just sen verran, että ne lipsahtivat alla olleista (lattiansuoja)kupeistaan ja sitten niitä piti säätää paikoilleen. Päätettiin, että hankitaan, kun keretään tähän pyörättömät jalat ja pistettiin vanhat sohvanjalat alle siksi aikaa. Nämä vanhat ovat vähän rujot, paksut ja ihan päin seiniä -väriset, mutta aivan sama meille, pääasia, ettei tuoli liikuskele enää mihinkään siihen rojahdellessa.

Ja nyt sitten tapellaan iltaisin siitä, kuka kerkiää tämän ensinnä itselleen vallata. Yleensä sen kisan voittaa yksi tai kaksi pientä koiraa, jotka ymmärtävät sen mukavuuden päälle kyllä, mutta onneksi ne on ihan helppo ylipuhua siitä luopumaan. 

Found a new lounge chair to the livingroom, one that is better to lounge in than the previous. We all love it and have constant fights on who gets to sit in it in the evenings. Also had to change the wheeled legs to a more stable ones, since we tend to fall down on it and it moved with the wheels while doing so. These old couch legs are only temporary till I can find more pretty ones.

maanantai 26. syyskuuta 2022

Kuivan syksyn kirppislöytöjä

Syyskuu on ollut kirppislöytöjen osalta varsin hyvä, vaikka kierrellä on saanutkin oikein urakalla. Aarteita on kuitenkin kertynyt vähän sieltä täältä vaikka suurimmassa osassa kirppiksiä on tarjonta ollut kyllä melkein yhtä kuivaa kun keli tuolla ulkona; hirveästi tyhjiä pöytiä. Mikähän siinä on, etteivät ihmiset juuri tähän aikaan vuodesta jaksa siivoilla nurkkiaan myytäväksi? No onneksi vähemmästäkin löytää, kun jaksaa vaan kärsivällisesti kierrellä, varsinkin kun käy paikoissa jotka tietää varmasti hyviksi.

Mielessä kyteneeseen valaisinprojektiin löytyi kaunis lisäke näiden vanhojen posliinisten hissisysteemien myötä. Näihin kun yhdistää sitten vielä kauniin kangaspäällysteisen sähköjohdon niin ai että kun tulee nättiä. Nämä löytyivät luottopaikastani Suomen kasarmin aarteista Hämeenlinnasta.

Hämeenlinnasta löytyi myös tämä pieni söpö kynttilänjalka, sen bongasin Oldscoolista ja vanha kukkapiikki tästä omilta nurkilta Tuusulan Femmatorilta. Molempia noista on kiva keräillä eri kokoisina pieniksi läjiksi, ovat sekä hyödyllisiä, että nättejä vaikka missä.

Hyvinkäällä eräänä päivänä poiketessa tarttui mukaani Tingi & Tongi-kirppikseltä söpö vanha rautainen junanumero sekä pöytäliina, josta sain heti vision tehdä tyynyn tai jotain muuta kivaa pehmuketta ensi kesänä asuntovaunulleni. Sen ihana boho-tyyli ja hempeä väri sopii varmasti niiden rottinkikalusteiden kanssa hyvin yhteen. Junanumerot taas ovat vaan niin ihana osa vanhaa rautatiehistoriaa, ettei niitä voi jättää ostamatta, jos hinta vaan on kohdillaan ja tässä oli; se maksoi vain neljä ja puoli euroa.

Ja sitten lopuksi, muttei missään nimessä vähäisimpänä tämä hulvattoman kokoinen vintage messinkijoutsen. Näin sen ensimmäisen kerran jo reilu viikko sitten Hämeenlinnassa Kirpputori Loitsussa, mutten silloin tehnyt ostopäätöstä, kun vaan hipelöin sitä ihastuksissani. Ja nyt viikkoa myöhemmin se oli tullut jo niin pahasti uniinikin, että ajelin eilettäin sen sieltä ostamaan itselleni sitten. Ja onhan se nyt ihan älyttömän komea ja tekee minut valtavan onnelliseksi täällä, joten kannatti käydä.

My recent fleamarket finds include old porcelain lamp parts, small candle holder and a flower spikey thing. The boho looking fabric will be great for my caravan next summer and the old cast iron train cart number is so collectible and this huge brass swan was just a must have after I already left it behind once and started regretting that decision and went back a week later to get it. 

sunnuntai 25. syyskuuta 2022

Syyskasveja kesäkukilla höystettynä

Teki hirveästi mieli käydä ostamassa pihalle vähän syyskasveja, mutta kun nuo ruukuissa olevat kesäkukatkin kukkii vielä niin panttasin sitä niin pitkään kun pystyin. Eilen en sitten enää pystynyt pidättelemään vaan kävin hakemassa vähän havua, kanervaa ja hopeaa ja pistin ne sitten yhteen noiden kesäisten kukkasten kanssa, kun nyt kerran siinä vielä ovat.

Koko kesän odottelin, että tuo poutapilvi alkaisi tuosta kasvaa, mutta mitä vielä. Nyt se vasta, kun ilmat ovat jo kylmenneet on alkanut olla elämänsä voimissaan. Olkoot tuolla nyt sitten, kun kerran vielä haluaa ja näyttäähän tuo ihan hauskalta, kun sen seurana on betonikoristeita, lyhty ja hopealanka. 

Himoitsin noita pallotuijia ruukkuun talven varalle ja onnekkaasti niitä löytyi hyvin vielä kukkakaupoista, jotta sain osteltua pari (toista en älynnyt kuvata). Ne toimivat mielestäni yhtä kivasti kun puksipuut, jotka näyttävät aina silmiini niin ihanilta palloiksi muotoiltuna, mutten koskaan saa pidettyä niitä hengissä talven yli. Näiden kanssa pitäisi onnistua paremmin, sillä sietävät enemmän näitä meidän kelejä. 
Ne pitää vaan vielä muotoilla vähän enemmän niiksi palloiksi, mutta sen teen niille vasta myöhemmin, nyt saavat kasvaa vielä jos sillä päällä ovat.

Mutta nyt on kesää ja syksyä sekaisin portaikon asetelmassa ja sehän on ihan jees. Niin se on vielä vähän puutarhassakin, kun osa kasveista vielä ihmettelee, että nytkö se jo pitää alkaa talviteloille laittautua ja pönöttää ihan vihreänä edelleen vaikka ympärillä on iso osa jo aivan keltaista. Mutta mikäs kiire tässä, ei sitä itselläkään ole vielä toppatakkia esille kaivettuna sentään.

Made an arrangement on the front steps outside. Used the last summer flowers that haven't yet noticed that it's not summer any more and combined them with the more traditional fall plants like evergreens and heathers. Looks very pretty to me, even if a little untraditional.

keskiviikko 21. syyskuuta 2022

Käsintehty matto

Ah vihdoin voin täällä esitellä tämän uuden maton, jonka tein itselleni pikkumakkarin sängyn vierelle jo kesällä. Minun piti pitää sitä täällä piilossa tovi sillä sen ohje löytyy tänään ilmestyneestä Unelmien Talo&Koti lehden diy-palstalta, jota varten sen tein. Mutta käytössä se on ollut tuolla huoneessa jo valmistumisestaan asti ja se on kyllä niin mukava ja ihana että!

Minulla oli jo pitkään kytenyt ajatus kokeilla itse tehdä tällainen shaggy-matto ja kun tähän tuli tilaus pistin oitis toimeksi. Oli helppo keksiä kuvio, väritys ja käyttöpaikka matolle, kun tässä sängyn vierellä tarvittiin jotain oikein ylellisen ihanaa ja sellainenhan tästä sitten tulikin. Olen ollut tuohon tuossa enemmän kuin tyytyväinen. Aikaahan tämän tekemiseen meni tovi jos toinenkin, mutta suhtauduin siihen kuin villapaidan neulomiseen - eihän sellainenkaan hetkessä valmistu.

Tykkään tosi paljon tuosta tyylistä miten matto käytössä toimii ja sen pinta elää. Mielestäni siinä on tosi paljon samaa fiilistä kuin sellaisissa kalliissa itämaisissa matoissa, joissa pinta on paksu ja muhkea. Kyllä kannatti viettää ne illat sohvalla tätä työtä tekemässä telkkarin katselun lomassa.

Mutta harmillisesti tuota ohjetta en nyt kuitenkaan täällä voi paljastella, sillä sen saatte lukea tuosta uusimmasta lehdestä, joka löytyy siis myyntipisteistä nyt. 

I made this soft rug to be featured in the Unelmien Talo&Koti magazine Diy section. The issue is out now and it includes my instructions on how to make one.

tiistai 20. syyskuuta 2022

Syysfiilistä porstuassa

Porstuassa on vaihtunut vähän kalustus sitten viime kerran sillä ikkunan edessä aiemmin olleet tikapuut pimensivät vähän liikaa sisätiloja. Onnekkaasti tuli löydettyä torista siihen tilalle pieni rautajalkainen marmoripöytä ja kesäreissuilta vanha rottinkijakkara, joka sopi sen kaveriksi. Nyt ei ole enää pimentäviä asioita ikkunan edessä ja tilassa on paikka, jossa istahtaa jos sille päälle sattuu.

Siellä odottelee nyt pieni satsi tulppaaninsipuleita ja muita, jotka pitäisi käydä kukkapenkkeihin laittamassa, jotta on sitten ensi keväänäkin kaunista katseltavaa. Tänä vuonna en lähtenyt yhtä isoon panostukseen sipulikaupoilla, kun männä syksynä, vaan ostelin vähän vaan lisää niitä, jotka kukkivat tuolla varmimmin, lähinnä darwineita ja hajulaukkoja.

Olen tykännyt katsella porstuaa tässä lookissa tosi paljon, mielestäni se on just kiva ja kutsuva läpikulkupaikka, jossa kuitenkin on ihan funktiotkin kohdillaan, pääasiassa tätä kun käytetään kierrätys- ja varastotilana. Ne eivät tuolta kumminkaan liikaa silmille hypi ja täällä näyttääkin nyt mielestäni vaan viehkeälle. 

Ihan parhautta on myös ollut tämä korien säilytys tässä ikkunan ympärillä. On ollut suorastaan luksusta, kun löytää tarvitsemansa korin näppärästi eikä tarvitse enää puolta taloa etsiä, että missä se just sopiva on. Tuosta on niin helppo napata mennessä mukaansa ja palauttaa omalle paikalleen sitten, kun ei enää tarvitse. Ei ole enää epämääräisiä korikasoja missä sattuu meillä.

Tässä tilassa on myös hauska aina fiilistellä vuodenaikojen mukaan koristeiden avulla. Nyt istui männä kesän stailaus vielä niin hyvin syksyyn, etten lähtenyt suotta sitä sen kummemmin muuttelemaan. Panostetaan sitten enemmän siihen seuraavaan vuodenaikaan, kun sen aika koittaa.

In the porch looks almost the same as it did back in summer, but the ladders are gone and a cute marble table has taken it's place. Works better this way that nothing is blocking the window inside.

torstai 15. syyskuuta 2022

Vitriinit valkoisina

Nyt on vihdoin olohuoneen myrkkykaapin vitriinit kuivahtaneet maaleissaan sen verran, että sain tavarat aseteltua sinne suunnilleen paikoilleen. Ero entiseen on kyllä huima valon määrässä. Se missä ennen oli synkkää ja pimeää on nyt valkoista ja valoisaa ja aarteet erottuvat tuolta nyt edukseen eikä enää tarvitse pilvisemmälläkään säällä arvailla mitä missäkin kaapissa on.

Mukavaa on ollut nyt myös järjestellä kokoelmia tuolla uudestaan ja kokeilla mikä minkäkin kanssa kivalta näyttää. Hauskasti vähän teemottui tämä toinen vitriini noiden kouluaiheisten aarteiden mukaan ja näyttää nyt ihan joltain kansakoulun näyttelykaapilta.

Toiselle puolen taas asettui luontevasti kaikki ruskean sävyn aarteisto ja tilaa jäi molemmin puolin vielä löytää sinne jotain uuttakin. Tosin just nyt tuntuu, että omistan jo ihan kaiken mitä yksi pieni ihminen haluta voi, enkä ihan heti keksisi mitä tuonne nyt vielä tarvitsisi saada.

Mutta nyt on kivaa, ettei tässä nurkassa ole enää niin pimeää, valkoiset kaapit valaisivat ja avarsivat koko nurkkaa eikä myrkkykaappi näytä enää tuolla niin pelottavalta, kun ennen. Nyt se on paljon kepeämpi ja olemukseltaan raikas ja oikein kutsuu tutkimaan, että mitäs siellä sisällä oikein esillä onkaan.

Painting the cabinets white inside truly made a huge difference to this cabinet and the whole space around it. Now you can really see all my collections and it doesn't look at all that gloomy anymore.