Terassikelejä

Johan on ilmoja pidellyt tässä viime päivinä! On kelvannut tässä terassilla istuskella, vaikka aurinko aika alhaalta sinne enää paisteleekin. Tämä on ollut kyllä tosi kiva oleskella nyt kun siinä on tuo katos päällä, eikä jokaisen sateen vuoksi ole tarvinnut kaikkea roudata suojaan tuosta. Eipä silti, ei niitä sateita ole tänne ihan hirveästi kesällä osunut, että kovin usein ei ole tarvinnut siirrellä tuosta niitä vähiäkään.

Siitä vähäsateisuudesta johtuen ei ole tullut kuvailtua tämän puutarhan kukkaistutuksia, kun sellaisia ei juuri enää ole. Niin on olleet kuivat pari kesää täällä, että kukkapenkkejä pitää laitella uusiksi kovalla kädellä, jos niissä ensi kesänä mitään aikoo kasvattaa. Tässä kuvassa kuitenkin keväällä osteltu oregano vielä jaksaa kukkia ruukussaan, vaikka aika huonolla hoidolla on sekin koko kesän täällä selvinnyt, mutta silti.

Nyt kun kesä vaan jatkuu ja jatkuu niin kävin ostelemassa terassille ison pallokrysanteemin vähän väriä tuomaan ja piristämään tätä miljöötä. Ihan tekee kyllä sellaisen fiiliksen, kun kelloa olisi käännetty kuukausi taaksepäin tämä.

Terassin edustan iso kukkapenkki me jo kaiveltiin auki ja uusittiin siihen kunnon mullat ja pistettiin sekaan runsaat määrät biohiiltä, jotta siinä ensi kesänä pysyisi kosteus paremmin.Nyt se on vähän harvan näköinen, kun siinä on uudelleen istutettuina vain ne mitkä täällä tästä hellekesästä selvisivät. Syssymmällä pistelen siihen vielä sipulikukat ja siemenet ja ensi keväänä voi ostella sitten muutaman vähän kestävämmän perennalajikkeen sinne sekaan. Onneksi nyt on jo sadellut kunnolla ja onkin hauska nähdä kuinka nuo kasvit tuolla uudessa mullassaan vielä jaksoivat virkistyä pieneen loppukesän kasvupyrähdykseenkin.

Jotta ihan hauskaa on ollut, että tämä kesä vaan jatkuu, mutta yhden asian vuoksi saisi kyllä syksy jo saapua nimittäin tuossa porstuan välikatossa juuri oven yläpuolella on taas vuosien jälkeen ampiaispesä josta ei kuningatar ole vielä aikeissakaan lähteä ja saadaankin aina auringonlaskun ja -nousun aikaan syvästi kumarrella tuosta kulkiessa, kun siinä niin runsaina pörräävät pesään palatessaan. Onneksi ovat pysyneet ihan rauhallisina siinä ja kuulumme selkeästi heidän hyväksymiin naapureihinsa, mutta silti; Ensimmäisiä hallaöitä odotellessa.

Have spent lots of time on this deck these past few days enjoying the last of summer sun. The garden is a tad dry since it didn't rain that much in this garden this summer, but we've already started to redo the flowerbeds to better endure these hotter summers. But I'm still waiting for the fall to come soon since we have a very large wasp nest over our front door (inside the roof) and the queen is still inside. We need to bow very low when walking under it when the sun rises and sets and all the wasps swarm around  the nests entrance. Not so nice even though they have been pretty polite towards us too. 

Shelfieitä kasvihuoneesta

Tuli hirveä himo stailata kasvihuoneen hyllykölle jotain loppukesäistä, mutta ei vielä liian syksyistä kivaa juttua ja tällainen siitä sitten tuli. Kävin ostamassa yhden krysanteemin ja koristekaalin ja pari pientä mitälienettä (unohdin niiden nimet jo samantien) viheriäistä olemassa jo olleiden murattien seuraksi ja laitoin sateen katkaiseman hortensianoksan maljakkoon niiden kaveriksi. Järjestelin tavarat nätisti ja sitten muutama led-kynttilä sinne tänne lyhtyihin ja tuohon isoon lattialla yksi oikea liekki ja johan on kivan elokuisen näköinen hyllykkö tuolla, vaikka syyskuuta tässä jo eletäänkin.

Löysin kirppiskamoja sorttaillessani omista varastoistani tällaisen ihanan vanhan puukapan, jossa oli sisällä siihen just sopiva muoviruukku, koska olin sitä joskus vuosikausia sitten kukkaruukkuna käyttänyt. Olin alunperin ajatellut tämän myydä pois, mutta koitin sitten vielä kerran, josko siitä tulisi vieläkin kiva kukkaruukkuna ja siitähän sitten tuli! Eli ei vielä ehkä hankkiudutakaan tästä eroon sitten.

Ja kylläpä tekee pieni viherrys ihmeitä näille hyllyille ja saa kaiken näyttämään niin ihanalta ja kauniilta, vaikka pölyjä en mistään pyyhkinytkään. Mielestäni tällainen rouhea tyyli kasvihuoneessa sallii hyvin pölyt ja muut mujut (tiettyyn rajaan asti) eikä ole mitään järkeä olla kokoajan putsailemassa näitä käytännössä ulkona olevia asioita, vaikka katto ja seinät ympärillä onkin. Pari kertaa vuodessa siivotaan kunnolla tämä ja sitten muut ajat nautitaan vaan tuosta romanttisesta rustiikista.

Tämä on nyt kauhean hauska, kun tuolla hyllyillä on noita ajastimella olevia led-kynttilöitä niin illalla sitten tulee tänne mitä romanttisin pieni tuike kun ne syttyvät. Täytyy vaan muistaa käydä ne tänään auringon laskiessa ajastamassa uudestaan, sillä nyt kuvausta varten ne ovat väärässä ajassa. Samoin tuohon isoon lyhtyynkin voisi laittaa led-kynttilän, mutta paristokaupoilla pitää vaan ensin käydä sillä huushollissani ei ollut yhtään isompaan kynttilään sopivaa paristoa tähän hätään.

Tämä on kyllä siitä ihana hyllykkö, että kun se on noin suuri se näkyy tuosta pitkälle pihalle asti. Illalla kun kasvihuoneessa on valot päällä se tekee tuonne myös hirmuisen kotoisan fiiliksen ja oikein kutsuu luokseen tutkailemaan, että mitäs kaikkea kivaa sieltä hyllyiltä taas löytyykään. Kyllä kannatti taas laittaa nätiksi se nyt, enkä malta odottaa että miltä se sitten tänä iltana taas näyttääkään.

Styled this big shelving unit in my greenhouse and took some late summer shelfies of it. Looks so nice and rustic now with all the greens and little candles here and there.

Diy Siirrettävä amppeliteline

Meillä ollaan kovia ruokkimaan pikkulintuja talvisin, mutta viime talvina on alkanut puussa roikkuvilla ruokintapaikoilla käydä sen sortin muita vierailijoita, että jotain muuta piti keksiä. Kun näin tällaisen maahan upotettavan korkean amppelitelineen sain omasta mielestäni aika hyvän ajatuksen millaisella systeemillä saadaan pidettyä ylimääräiset karvakoivet pois pikku-siivekkäiden ruoista.

Meillä on tosi kova ja kivinen hiekkamaa koko tontilla ja siitäkin iso osa laatoitettua tilaa niin, ettei tuollainen maahan upotus ole edes mahdollista, joten ajattelin valaa tämän telineen betonilla tuohon puusaaviin, jolloin siitä tulee sekä aivan nätti, että kivasti siirrettävä ja pysyy varmasti paikoillaan missä ikinä sitten sitä pidetäänkään. Samalla hoksasin, että tästähän tulee myös kesäaikaan vallan kiva kapistus ihan siihen kukka-amppeleiden roikottelemiseen myös.

Ensin otettiin telineestä toinen pidike pois ja sahattiin nuo jäljelle jääneet jalat puusaavin sisämittoihin sopiviksi. Aivan hyvin betonivalussa riittää tuo yksi poikkipuu tuossa pitämään tämän tangon paikoillaan siinä.

Sitten askartelin valamista varten telineen, jossa systeemi pysyy pystyssä ja paikoillaan sen ajan kun betoni kovettuu. Laitoin myös puusaaviin muovipussin väliin ihan vaan, jos joskus haluaa tuon saavin vielä muuhun käyttää, ettei ihan mene piloille tästä se.

Sitten vaan sekoiteltiin betoni ja kaadettiin se tuonne saaviin. Sekaan pantiin kaikenmoisia murikoita ja tiilenpaloja, jotta istuu sitten kivammin keppi siinä seassa. Ja nyt sitten vaan odotellaan, että tämä kuivahtaa ja siten aletaan valita pihalta sellaista paikkaa missä puiden oksatkaan eivät tähän yletä niin saavat karvakoipiset lähteä etsimään uusia paikkoja pikkulintujen ruokia pölliäkseen, sillä tämän telineen liukasta metallipintaa vasten eivät kyllä minkään sorttiset käpälät kiipeä.

Palataanpa tähän aiheeseen siis, kun se ruokinta-aika alkaa, näette tämän valmina ja kerron myös, että toimiiko karvakoipien karkoittimena vai keksivätkö kasvattaa itselleen siivet nekin sitten.

Made this  hanging flower basket holder into a movable version to be used as a bird feeder holder to prevent any rodents climbing on it to steal the food meant for the little birds. I used concrete to cast it firmly in to the wood pot. I'll let you know how this turns out and works when  the feeding season starts.

Leppeä loppukesän valo

On taas ollut niin paljon haipakkaa ihan kaikessa muussa kun sisustusjutuissa niin en ole hetkeen kerennyt tännekään mitään päivitellä, mutta tänään paistoi aurinko niin kivasti keittiöön päivällä, että oli ihan pakko pari kuvaa siitä napsaista. Tosin ei se tietenkään se kiva valo näissä kuvissa niinkään näy, mutta aina on kiva kuvata tätä huonetta tänne muutenkin.

Muutaman läikän aurinkoa sain sentään tuosta pöydältä kamerallani pyydystettyä, ettei nyt vallan mennyt hukkaan tuo kuvaussessioni. Tykkään näistä loppukesän aurinkoisista päivistä, kun se paistaa kivasti lehvästöjen läpi ja pienellä tuulella saa nuo valoläikät tanssimaan ympäri huonetta. Nyt jos ja kun muut kiireetkin vähän helpottavat pääsen nautiskelemaan näistä aurinkopäivistä ja valojen leikeistä pinnoilla vähän enemmänkin ennen kun kesä kerkiää taas kokonaan loppua kesken.

Vielä on kuitenkin hyttysverkot esillä ja keittiön nurkassa kylmälaukkukin siltä varalta jos tässä vielä jollekin reissulle ehtisi. Sääennusteetkin näyttää ihan kesäisiä lämpöjä vielä pitkälle ensi kuun puolelle, että ei se ihan mahdoton toive taida olla sekään.

Love these late summer lights dancing around the kitchen. Hopefully get to enjoy them a lot before the fall comes.

Lähipitäjien löydöt

Kävin tässä eräänä päivänä ohimennessäni piipahtamassa Hyvinkään Villatehtaan kellari-kirppiksellä ja sieltähän löytyi oikein mukava pieni kasa kivoja asioita mukaan osteltavaksi. Armeijan pieni lapio on ihan ehdoton kukkapenkkien kaivelemiseen kontillaan ollessa ja koskapa hinta oli vain vitosen, ostin tällaisen vaikka kotona jo toinenkin on. Kaksi pientä ruudullista tyynynpäällistä yht. kahdeksan euroa oli myös aivan pakko saada, koska ruutukuosi varsinkin beigenä on edellen minulle kuuminta hottia sisustuksessa. 

Sitten ostin myös tuollaisen kipsijalan, vaikka minulla joskus tuollainen vähän isommassa koossa jo olikin ja möin sen pois, kun en paikkaa sille huushollistani löytänyt. Se läksi mukaani kuudella eurolla ihan sitä varten jos joku ystävistäni olisi siitä kiinnostunut. Jos sattuu että ei ole niin saatan laittaa sen takaisin kiertoon, jos en siis sitä ennen löydä sille paikka omista kokoelmistani.

Tuusulan Femmatorilta eräänä toisena päivänä löytyi myös aika kivoja asioita; Iso kori asuntovaunun vaatekaapin päälle kuudella eurolla, kun siihen on ollut etsinnässä tuollainen jo tovin. Samettinen tyynynpäällinen neljä ja puoli euroa, koska syksyllä tarvitsee just tuollaisia sohvalleen ja sopivan pieni ja nätti luuta kahdella eurolla autoon lumisien kenkien harjaamista varten, koska se on hyvä varautua tuleviin keleihin jo nyt, vaikka kesää tässä vielä niiden puolesta eletäänkin.

Huomaa selkeästi, että ihmiset on taas alkaneet täyttää kirppispöytiä kesälomien jälkeen, että nyt kannattaa käydä ostoksilla ja ehkä vuokrata pöytä lähikirppikseltä itsekin ylimääräisiä nurkista myydäkseen.

My recent fleamarket finds from Tuusula and Hyvinkää.

Pyykkipäivä

Minun mielestä loppukesä on parasta aikaa kuivata lakanapyykkiä ulkona. Toiset kuivaa koko kesän, mutta täällä lentelee niin paljon kaikenmoista siitepölyä, että näin loppukesästä on omaan mieleeni turvallisinta ja pyykkiin ei tartu pihalla mitään ylimääräsitä aivastuttajaa. Muuta pyykkiä toki ulkona kuivatellaan koko kesän, mutta isoimmat lakanapyykit säästelen aina näin elokuulle, jos vain voin.

Silloin vedän pihan aurinkoisimmalle paikalle pitkän pyykkinarun, jossa sopivan tuulisella säällä kuivahtaa koneellinen parhaimmillaan parissa tunnissa. Näin saa yhden päivän aikana monta koneellista raikkaan kuivaksi ja kaappiin ja tietenkin myös omaan sänkyyn, koska mikään ei voita ulkona kuivattujen lakanoiden tuoksua.

Kertoipa minulle viisaammat myös, että auringossa kuivattuna pysyy valkoiset lakanat myös valkoisempina se auringonvalo, kun niille jotain taikojaan tekee. 

Ihanaa on myös kantaa sitä pyykkiä tuonne, kun sekä itse pyykki, että nuo sen kantoon ja ripustukseen olevat välineet ovat estetiikaltaan makuuni sopivat. Ihana ja näpsä on myös tuo pieni pyykkikomeroni tuossa eteisessä, näin kesäaikaan ihan paras paikka pesutuvalle, vaikkei se niin kovin huono talvellakaan ole. Nyt siitä on vain niin lyhyt matka pihalle varsinkin kun näillä ilmoilla ulko-ovea pidetään lähes koko päivän auki myös tuon ihanan raikkaan tuuletuksen vuoksi.

I just love to dry my linen outside this time of year when there's hardly any pollen in the air. Nothing beats the smell of fresh air in the newly washed bedding.

Peltiruukku ja voileipäkakku

Löytyihän se sitten se edellisessä postauksessa eksynyt matkatuliainen tuosta ihan keittiön pöydältä. Olin tällänyt siihen tuollaisen syötävän orvokin, jonka olin ostellut voileipäkakkua varten ja unohtanut koko ruukun olemassaolon sitten vaan saman tien. Ja koskapa niin nätisti sointuu täällä muuhun sisutukseen tuollainen peltiruukku ei ole ihme, etten sitä tuosta äkännyt ennen kun aloin tänään tuota kakkua muistelemaan.

Tein siis joku aika sitten tällaisen pienehkön sydämen muotoisen voileipäkakun, jonka koristelin noilla orvokin kukilla ja lehdillä. Tämä oli synttärilahja tuolle armaalle aviopuolisolleni ja mennyt jo parempiin suihin (siis hänen) ajat sitten. Mutta koskapa tuli niin hauskan kesäinen tästä kakusta niin olin myös näpännyt kuvan muistoksi puhelimeeni, josta sitä tänään katsellessa sitten tämä muisti ruukunkin osalta palautui.

Ja tuolla se keittiön pöydällä orvokki sisällään nököttää, koska siinä on vielä hurjan monta nuppua, joita en silloin kakkua tehdessä edes nähnyt. Jos siihen oikein paljon vielä noita kukkia aukeaa niin ehkä se on merkki siitä, että pitää tehdä siis taas uusi voileipäkakku. Eikä mitenkään huono idea ole kyllä se.

I thought I had lost this tin pot, but it has been holding this violet that I used to decorate this bread cake that I made for my hubby's birthday a while ago. I had just gotten totally blind for it on the kitchen table. Only remembered it as I started to think back of the cake.