Hapsuvarjostinmania

Olen viimeisen reilun vuoden ajan ollut erityisen ihastunut tällaisiin vanhohin ja muodokkaisiin hapsuvarjostimiin, jopa niin ihastunut, että se on lähtenyt ehkä jo vähän lapasesta. Niitä on nimittäin tässä vaivihkaa alkanut kertyä nurkkiini enemmänkin, kun tuntuu, että koko ajan tulee vastaan aina entistäkin ihanampi yksilö, joka on pakko saada. Niin kun nyt tämä toissakesänä torista kuudellakympillä hankittu suuri jalkavalaisin, josta piti alunperin tulla olohuoneeseen kattolamppu, mutta toisin sitten kävi...

Kun sinne löytyi sopivasti tämä valkoinen hapsukaunotar Hämeenlinnasta Suomen kasarmin aarteista 30 eurolla, joka sopi tuohon mitoiltaan ja tyyliltään paljon paremmin. Iso lamppu jäi kuitenkin majailemaan olkkariin sen kaveriksi ja luulisi, että olisin ollut noihin kahteen vallan tyytyväinen, mutta mitä vielä...

Alkukesästä bongasin Joken ostosta ja myynnistä kahdella kympillä tällaisen todella kivan muotoisen, ison mutta vähän surkeassa kunnossa olevan varjostin-ihanuuden, jonka ostelin ajatuksella, että vaihtaisin sen tuonne olkkarin kattoon sen kokovalkoisen tilalle. Tämä vaan haiskahtaa niin pahasti tupakalle, että vaikka se on majaillut koko kesän kasvihuoneessa tuulettumassa en voisi sitä tässä kuosissa pitää vaan se on verhoiltava uudestaan.

No sen edellisen verhoilua odotellessa löysi ystäväni minulle tämän kaunottaren kesäreissultaan Nummen Lahjahovista kahdella kympillä. Tämä on kooltaan pienempi, mutta yläosastaan saman muotoinen kun tuo edellinen ja tietysti niin ihana, että aloin miettiä että mihin muihin huoneisiin täällä voisi hapsuvarjostimen laittaa, mutten vielä ollut saanut asiaa edes päätettyä, kun vastaani tuli vielä yksi yksilö:

Tällainen makuuni varsin tiukan värinen, mutta ihan mielettömän hienon muotoinen ja hyvässä kunnossa oleva. Se on kooltaan vieläpä aika suuri joten pakkohan sekin oli mukaan ostaa Keravalta Oliverin kirppikseltä, kun hintakaan ei ollut kun 18 euroa. Tästä tulee vieläpä tosi lujaa sellaiset House of Hackney-vibat, vaikka vaihtaisinkin tuon kuosin ehkä vähän hillitympään, jos tämä minulle tänne jää.

Joten nyt olen isojen päätösten edessä sillä en voi noita kaikki täällä itse pitää ilman, että pitää liittyä johonkin anonyymit hapsuvarjostin-holistit ryhmään. Täällä ei yksinkertaisesti riitä huoneita noin monelle ja noin isolle varjostimelle ja olisihan se nyt aika hassun näköistä jos kaikki killuisivat tuossa olkkarissa noin. Olen luvannut itselleni, että enintään kolme saan pitää, kaksi käytössä ja yhden varalla jos keksin jonkun paikan sille ja loput on myytävä pois, ettei nyt vallan hulluksi mene tämä mania täällä. Ja lisää ei nyt ostella tai räppään itse itseäni sormille jos yritän.

Vielä kun nyt vaan osaisin päättää, että mitkä noista on nyt ne minulle parhaimmat. Se ei olekaan kuulkaa ihan helppoa se.

P.S. En lue näihin varjostimiin mukaan sitä terassille tekemääni, koska se on vain ulkona käytettävä kesävalo.

I think I've hoarded too many of these fringed lampshades and need to scale this collection down a bit before I have to join the anonymous fringed lampshade-holics group. But the problem is I love every one of them so much it's going to be so hard to choose which ones to keep.

Suomen kasarmin aarteissa

Kävin viikolla visiitillä ystävää moikkaamassa Hämeenlinnassa ja tietenkin piipahdettiin myös lempikirpparillani Suomen kasarmin aarteissa. Sain siinä kierrellessäni spontaanin idean ottaa sieltä paparazzina muutaman kuvan ja laittaa ne tänne blogiin, että sellaisetkin, jotka eivät tuolla vielä ole päässeet käymään saavat vähän osviittaa siitä miltä siellä nyt näyttää ja minkälaisia aarteita siellä oikein kaupataan.

Tämä on mielestäni aivan yliveto paikka valikoimiensa suhteen sillä olen täältä usein löytänyt just sitä mitä olen etsinytkin ja vielä useammin jotain mitä en edes tiennyt vielä edes haluavani. Aarteita on iältään hyvin laidasta laitaan ja tyylisuuntia joka lähtöön; on keräilykamaa, vintagea, antiikkia, roinaa, rompetta ja designia ja kaikkea siltä väliltä ja hintataso on hyvin kukkaroystävällinen sillä täällä tykätään enemmän siitä, että tavara kiertää kun että sitä makuutettaisin vuosikausia myynnissä liian kalliilla. Niinpä täällä onkin aina joka visiitilläni runsaat määrät tuoretta aarretta tarjolla ja se jos mikä on mielestäni parhaan kirppiksen merkki se.

Minä tykkään kirppiksissä siitä, että siellä on sitä tavaraa ja paljon. Liian kuratoidut valikoimat ovat mielestäni tylsiä ja enemmän on aina enemmän myös ostajan kannalta; kun tavaraa on paljon tekee sieltä varmemmin löytöjäkin. Mikään ei ole ihanampaa kun uppoutua tuolla tutkimaan noita notkuvia pöytiä, hyllyjä, huoneita ja käytäviä. 

Itse tykkään myös aivan älyttömästi tällaisista kuvista kirppareilta missä näkyy paljon kaikkea. On niin kiva tiirailla, että mitäs siellä oikein onkaan ja usein olenkin bongannut jonkin haluamani asian ensin jostain somekuvasta ja sitten syöksynyt paikalle ostoksille. Täällä kasarmilla laitetaan myös usein kuvia uusista myytävistä someen joten heidän Facebook-sivuaan kannattaakin pitää siis silmällä.

Mitäs tykkäät, oletko jo käynyt? Kannattaa nimittäin piipahtaa, sillä suosittelen tätä paikkaa aivan täydestä sydämestäni. 

Suomen kasarmin aarteet sijaitsee Suomen kasarmin kadulla Hämeenlinnassa ja on avoinna to 12-18, pe-la-su 12-16 ja ma 12-18, ti-ke suljettu.

Played a paparazzi at my favourite fleamarket Suomen kasarmin aarteet in Hämeenlinna and took some photos of the place ant their treasures for sale.

Hyvistä oksista

Tämä postaus on omien tuotteideni mainos

On taas se aika vuodesta kun täytyy alkaa jo valmistautua tuleviin Kellokosken Ruukin joulumarkkinoihin myytävien osalta, koska sieltä minut taas löytää ihanuuksiani myymästä joulukuun 8. päivänä. Olen keräillyt, jos vastaani vain on tullut kirppisreissuiltani näitä Ikean jo valikoimista poistuneita hyviksi oksiksi kutsumiani tekokasveja, joista tulee niin kauniita kestokransseja, kun ne pistelee nätisti yksittäin metallirenkaaseen tämän jo vuosia sitten tekemäni ohjeen mukaan ja nyt kun niitä muutama oli tänä vuonna löytynyt niin kääräisin ne heti kransseiksi valikoimiini, että on sitten muutama erikokoinen lehtirinkula myyntinurkassani kaupan.

Itsehän kyllästyin kaikenmoisiin tekokasveihin jo vuosia sitten, mutta näihin en yhtään, sillä näissä on vaan sitä jotain, joka on niin ihanaa ja kaunista, ettei sitä enää tule edes ajatelleeksi, että ovat oikeasti muovia eivätkä mitään aitoa lehteä. Parasta näissä myös, että säilyvät vuodesta toiseen yhtä ihanina ja sopivat loistavasti muihinkin vuodenaikoihin kotia koristamaan kun vain silloin jouluna. Tällainen pikkuinen on koristanut keittiöni liesituuletinta jo monta vuotta, porstuassa on yksi ikkunalla ja jouluksi kaivetaan varastoista vielä aina pari lisää muuallekin.

Näitä on nyt siis minulla myynnissä vain muutama eri kokoista ja ne tulevat myyntiin vasta noilla joulumarkkinoilla, että kannattaa tulla siellä piipahtamaan sitten, jos tällaisen itselleen sieltä haluaa käydä ostelemassa. Tekisin niin mieluusti näitä lisääkin, mutta kun näitä hyviä oksia löytää enää niin harvoin mistään kuleksimasta, toivotaan, että kävisi tuuri vielä tässä syksyn mittaan.

I made these forever-wreaths for the upcoming Kellokosken Ruukin christmas fair that is held on december 8th. I only have few, so if you want to buy one be there then.

Nopean lähdön kirppislöydöt

Ihan parhaita lauantai-aamuja on semmoiset, jolloin puhelimeen kilahtaa yllättäin viesti siskolta, että lähtisinkös kirppistelemään ja vastaukseni on yleensä (99 kertaa sadasta) kyllä, vaikka just sillä hetkellä olisikin vielä yöpuku päällä ja aamupala syömättä. Matkalla kerkiää kyllä syöpötellä ja vaatteet vaihtuu minuutissa päiväkelpoisiin pääasia on päästä äkkiä matkaan, kun kutsu käy. 

Kotiin palatessa olikin sitten todella kiva kasa löytöjä mukana, jotka heti tömpsäytin läjänä keittiön pöydälle lajiteltavaksi, mutta otin siitä läjästä pari kuvaa ensin, kun niin onnessani siitä olin.

Ja sitten vähän lajiteltuna, jotta on helpompi tässä kertoa mitä kaikkea siinä nyt sitten on. Ensinnä esittelen siitä tuon ison villapeitteen, joka oli kahdella kympillä kun olisi lotossa voittanut. Olin nimittäin koko kesän tuollaista metsästellyt eteiseen oviverhoksi talvea varten, mutta, että löytyi sitten vielä noin ihanasti tänne sopivan värinen, niin se oli edullisen hinnan lisäksi kyllä aivan uskomaton tuuri.

Olkkariin sohvalle nujuamispeitoksi löytyi tuo sininen paksua musliinia oleva ihanuus neljällä eurolla ja sitten nuo vanhat keittiövälineet eurolla ja viidelläkymmenellä centillä somisteiksi keramiikkapurnukoilleni. Nämä hyvät löydöt tein Kellokosken Ruukin Kirppikseltä.

Sitten käytiin myös Hyvinkäällä Villatehtaan kellarissa, josta mukaani lähti nuo kaksi tyynyliinaa vitosella, joista varsinkin tuo vihreä samettinen on varmasti ihana siellä olkkarin sohvalla sitten ihan pian, kun ilmat alkavat vaan viiletä. 

Ja lopuksi pyöreähdettiin kotiin Riihimäen kautta, josta ostelin Riihimäen kellarista tuon ötökkähotellin neljällä eurolla takapihan ötökkähotellikokoelmaani (jota en ole vielä täällä muistanutkaan vissiin esitellä).

Että kyllä se vaan kannattaa siskolle sanoa kyllä, kun se sillai äkkisältään kirppisreissuja viikonloppuaamuisin ehottelee.

My recent fleamarket finds I made last saturday with my sister.

Terassikelejä

Johan on ilmoja pidellyt tässä viime päivinä! On kelvannut tässä terassilla istuskella, vaikka aurinko aika alhaalta sinne enää paisteleekin. Tämä on ollut kyllä tosi kiva oleskella nyt kun siinä on tuo katos päällä, eikä jokaisen sateen vuoksi ole tarvinnut kaikkea roudata suojaan tuosta. Eipä silti, ei niitä sateita ole tänne ihan hirveästi kesällä osunut, että kovin usein ei ole tarvinnut siirrellä tuosta niitä vähiäkään.

Siitä vähäsateisuudesta johtuen ei ole tullut kuvailtua tämän puutarhan kukkaistutuksia, kun sellaisia ei juuri enää ole. Niin on olleet kuivat pari kesää täällä, että kukkapenkkejä pitää laitella uusiksi kovalla kädellä, jos niissä ensi kesänä mitään aikoo kasvattaa. Tässä kuvassa kuitenkin keväällä osteltu oregano vielä jaksaa kukkia ruukussaan, vaikka aika huonolla hoidolla on sekin koko kesän täällä selvinnyt, mutta silti.

Nyt kun kesä vaan jatkuu ja jatkuu niin kävin ostelemassa terassille ison pallokrysanteemin vähän väriä tuomaan ja piristämään tätä miljöötä. Ihan tekee kyllä sellaisen fiiliksen, kun kelloa olisi käännetty kuukausi taaksepäin tämä.

Terassin edustan iso kukkapenkki me jo kaiveltiin auki ja uusittiin siihen kunnon mullat ja pistettiin sekaan runsaat määrät biohiiltä, jotta siinä ensi kesänä pysyisi kosteus paremmin.Nyt se on vähän harvan näköinen, kun siinä on uudelleen istutettuina vain ne mitkä täällä tästä hellekesästä selvisivät. Syssymmällä pistelen siihen vielä sipulikukat ja siemenet ja ensi keväänä voi ostella sitten muutaman vähän kestävämmän perennalajikkeen sinne sekaan. Onneksi nyt on jo sadellut kunnolla ja onkin hauska nähdä kuinka nuo kasvit tuolla uudessa mullassaan vielä jaksoivat virkistyä pieneen loppukesän kasvupyrähdykseenkin.

Jotta ihan hauskaa on ollut, että tämä kesä vaan jatkuu, mutta yhden asian vuoksi saisi kyllä syksy jo saapua nimittäin tuossa porstuan välikatossa juuri oven yläpuolella on taas vuosien jälkeen ampiaispesä josta ei kuningatar ole vielä aikeissakaan lähteä ja saadaankin aina auringonlaskun ja -nousun aikaan syvästi kumarrella tuosta kulkiessa, kun siinä niin runsaina pörräävät pesään palatessaan. Onneksi ovat pysyneet ihan rauhallisina siinä ja kuulumme selkeästi heidän hyväksymiin naapureihinsa, mutta silti; Ensimmäisiä hallaöitä odotellessa.

Have spent lots of time on this deck these past few days enjoying the last of summer sun. The garden is a tad dry since it didn't rain that much in this garden this summer, but we've already started to redo the flowerbeds to better endure these hotter summers. But I'm still waiting for the fall to come soon since we have a very large wasp nest over our front door (inside the roof) and the queen is still inside. We need to bow very low when walking under it when the sun rises and sets and all the wasps swarm around  the nests entrance. Not so nice even though they have been pretty polite towards us too. 

Shelfieitä kasvihuoneesta

Tuli hirveä himo stailata kasvihuoneen hyllykölle jotain loppukesäistä, mutta ei vielä liian syksyistä kivaa juttua ja tällainen siitä sitten tuli. Kävin ostamassa yhden krysanteemin ja koristekaalin ja pari pientä mitälienettä (unohdin niiden nimet jo samantien) viheriäistä olemassa jo olleiden murattien seuraksi ja laitoin sateen katkaiseman hortensianoksan maljakkoon niiden kaveriksi. Järjestelin tavarat nätisti ja sitten muutama led-kynttilä sinne tänne lyhtyihin ja tuohon isoon lattialla yksi oikea liekki ja johan on kivan elokuisen näköinen hyllykkö tuolla, vaikka syyskuuta tässä jo eletäänkin.

Löysin kirppiskamoja sorttaillessani omista varastoistani tällaisen ihanan vanhan puukapan, jossa oli sisällä siihen just sopiva muoviruukku, koska olin sitä joskus vuosikausia sitten kukkaruukkuna käyttänyt. Olin alunperin ajatellut tämän myydä pois, mutta koitin sitten vielä kerran, josko siitä tulisi vieläkin kiva kukkaruukkuna ja siitähän sitten tuli! Eli ei vielä ehkä hankkiudutakaan tästä eroon sitten.

Ja kylläpä tekee pieni viherrys ihmeitä näille hyllyille ja saa kaiken näyttämään niin ihanalta ja kauniilta, vaikka pölyjä en mistään pyyhkinytkään. Mielestäni tällainen rouhea tyyli kasvihuoneessa sallii hyvin pölyt ja muut mujut (tiettyyn rajaan asti) eikä ole mitään järkeä olla kokoajan putsailemassa näitä käytännössä ulkona olevia asioita, vaikka katto ja seinät ympärillä onkin. Pari kertaa vuodessa siivotaan kunnolla tämä ja sitten muut ajat nautitaan vaan tuosta romanttisesta rustiikista.

Tämä on nyt kauhean hauska, kun tuolla hyllyillä on noita ajastimella olevia led-kynttilöitä niin illalla sitten tulee tänne mitä romanttisin pieni tuike kun ne syttyvät. Täytyy vaan muistaa käydä ne tänään auringon laskiessa ajastamassa uudestaan, sillä nyt kuvausta varten ne ovat väärässä ajassa. Samoin tuohon isoon lyhtyynkin voisi laittaa led-kynttilän, mutta paristokaupoilla pitää vaan ensin käydä sillä huushollissani ei ollut yhtään isompaan kynttilään sopivaa paristoa tähän hätään.

Tämä on kyllä siitä ihana hyllykkö, että kun se on noin suuri se näkyy tuosta pitkälle pihalle asti. Illalla kun kasvihuoneessa on valot päällä se tekee tuonne myös hirmuisen kotoisan fiiliksen ja oikein kutsuu luokseen tutkailemaan, että mitäs kaikkea kivaa sieltä hyllyiltä taas löytyykään. Kyllä kannatti taas laittaa nätiksi se nyt, enkä malta odottaa että miltä se sitten tänä iltana taas näyttääkään.

Styled this big shelving unit in my greenhouse and took some late summer shelfies of it. Looks so nice and rustic now with all the greens and little candles here and there.

Diy Siirrettävä amppeliteline

Meillä ollaan kovia ruokkimaan pikkulintuja talvisin, mutta viime talvina on alkanut puussa roikkuvilla ruokintapaikoilla käydä sen sortin muita vierailijoita, että jotain muuta piti keksiä. Kun näin tällaisen maahan upotettavan korkean amppelitelineen sain omasta mielestäni aika hyvän ajatuksen millaisella systeemillä saadaan pidettyä ylimääräiset karvakoivet pois pikku-siivekkäiden ruoista.

Meillä on tosi kova ja kivinen hiekkamaa koko tontilla ja siitäkin iso osa laatoitettua tilaa niin, ettei tuollainen maahan upotus ole edes mahdollista, joten ajattelin valaa tämän telineen betonilla tuohon puusaaviin, jolloin siitä tulee sekä aivan nätti, että kivasti siirrettävä ja pysyy varmasti paikoillaan missä ikinä sitten sitä pidetäänkään. Samalla hoksasin, että tästähän tulee myös kesäaikaan vallan kiva kapistus ihan siihen kukka-amppeleiden roikottelemiseen myös.

Ensin otettiin telineestä toinen pidike pois ja sahattiin nuo jäljelle jääneet jalat puusaavin sisämittoihin sopiviksi. Aivan hyvin betonivalussa riittää tuo yksi poikkipuu tuossa pitämään tämän tangon paikoillaan siinä.

Sitten askartelin valamista varten telineen, jossa systeemi pysyy pystyssä ja paikoillaan sen ajan kun betoni kovettuu. Laitoin myös puusaaviin muovipussin väliin ihan vaan, jos joskus haluaa tuon saavin vielä muuhun käyttää, ettei ihan mene piloille tästä se.

Sitten vaan sekoiteltiin betoni ja kaadettiin se tuonne saaviin. Sekaan pantiin kaikenmoisia murikoita ja tiilenpaloja, jotta istuu sitten kivammin keppi siinä seassa. Ja nyt sitten vaan odotellaan, että tämä kuivahtaa ja siten aletaan valita pihalta sellaista paikkaa missä puiden oksatkaan eivät tähän yletä niin saavat karvakoipiset lähteä etsimään uusia paikkoja pikkulintujen ruokia pölliäkseen, sillä tämän telineen liukasta metallipintaa vasten eivät kyllä minkään sorttiset käpälät kiipeä.

Palataanpa tähän aiheeseen siis, kun se ruokinta-aika alkaa, näette tämän valmina ja kerron myös, että toimiiko karvakoipien karkoittimena vai keksivätkö kasvattaa itselleen siivet nekin sitten.

Made this  hanging flower basket holder into a movable version to be used as a bird feeder holder to prevent any rodents climbing on it to steal the food meant for the little birds. I used concrete to cast it firmly in to the wood pot. I'll let you know how this turns out and works when  the feeding season starts.