Uusi kirpputori Järvenpäässä

Pitipä tulla tänne oitis vinkkaamaan, kun on juuri eilen avattu uusi itsepalvelukirpputori Järvenpäähän osoitteeseen Wärtsilänkatu 12 (vanha Joken oston ja myynnin halli). Nimeltään se on New Life 2.0. Tätä olen itse tosi kauan jo kaipaillut, että tulisi lisää kirppiksiä tähän kylään, kun ne viime vuosina on näillä suunnin ruukanneet olla vain vähenemään päin.

Kävin oitis eilen paikanpäällä kurkistamassa, että minkälainen paikka on ja otin muutaman (vähän huonon) kuvan kännykälläni tiloista samalla. Ihanan valoisaa ja avaraa on ja myyntipöytiä runsaasti (about 200) sekä siistiltä ja tyylikkäältä näyttää. Vielä ei ollut kerennyt täyttyä kaikki pöydät, kun niin tohinalla avasivat, mutta kuulemani mukaan pöytiä vuokrataan koko ajan kiihtyvää tahtia.

Tällä kirppiksellä on muuten myös mahdollista myydä normi itsepalvelusysteemin lisäksi täyspalveluna, jolloin kirppis hoitaa hinnoittelut ja esillepanot asiakkaan puolesta ja myyntituotto jaetaan tasan. Lisäksi heillä näyttäis olevan tuolla erillinen osasto vaatteita, jossa ilmeisesti heidän omaa myyntiä.

Yritin kovasti kuvata niin, että saisitte käsitystä kirpparin koosta, mutta näissä kuvissani näyttää kovin pienelle, mitä ei siis minusta tuolla luonnossa ole. Ihan on tilava ja suht iso paikka tämä. En malta odottaa, että nuo pöydät täyttyy ja kirppis vakiintuu meidän kyläläisten käyttöön. Ihanaa kun tuli uusi paikka etsiä aarteita tänne lähelle!

They opened a new self service fleamarket in my town. Here's some pics I took of it yesterday when it opened it's doors for the first time ever.

Arkikeittiö auringossa

Tämä on niin paras huone tässä talossa tähän aikaan vuodesta, kun aurinko pääsee esteettä tänne sisälle paistelemaan valaisten koko tilan ihan huikeaksi. Siksipä inspiroiduin tänään napsimaan kuvia oikein urakalla tästä lempikeittiöstäni, ilman sen kummempia siivoiluja tai stailailuja. Tältä meillä näyttää täällä useimmiten, ellei nyt tiskivuoret ole hieman isommat.

Kaksi mattoa talvisin aina päällekkäin lattialla; juuttia alla ja villaa päällä ja yksi pikkukoira aina spurttaa tuossa sen verran, etteivät ne ikinä oikein pysy kohdikkain. 

Tiskit on illalla tiskattu, aamun kahvikupit siinä vielä vuoroaan odottelemassa ja biojäteastiakin jo pian tyhjennystä vailla. Laitan sinne nykyään aina pohjalle valmiiksi tuota kompostikuiviketta, joka näpsästi imaisee kaikki mahdolliset mehut itseensä, ettei sormille mitään roisku, kun sen ulos kompostoriin käy kiepauttamassa. Joskus aiemmin oli emalinen kaunistus tässä muoviäpärin tilalla, mutta se ei kestänyt käytössä hyvänä juuri ollenkaan, niin pelastin parempaan toimeen sen ja tyydyin tähän talipalloja aiemmin sisältäneeseen astiaan. Hyvin on toiminut kyllä tämä, eikä se nyt niin rumalta mielestäni tuossa edes näytä, varsinkaan tuolla tekemälläni kivalla tarralla somistettuna. 

(Kanteen on ruuvattu tuollainen nuppi avaamista helpottamaan.)

Tässä oven ympärillä ei asiat hirveämmin muutu, paitsi että villasukkasäkki lähtee yleensä aina kesäksi varastoon tuosta. Nyt ei  olla vielä kiirehditty sitä sinne siirtää, kun aika viileitä nämä yöt on tässä olleet ja eikös sieltä jotain takatalveakin vielä ole lupailtu. 

Eteisestä päin kurkkiessa näkee miltä tämä näyttää, kun tänne aamulla ensimmäisenä tassuttelee. Valo tosin silloin tulee vielä suorempaa tuosta itään päin antavasta ikkunasta, jolloin melkein häikäisee, mutta meillä on onneksi siinä sälekaihtimet aina öisin kiinni, ettei sentään tarvitse aamuisin aurinkolaiseissa tänne kulkea.

Tänään on suunnitelmissa tehdä kermaista kurpitsakeittoa ja siksipä on nämä myskikurpitsat tässä keskellä odottelemassa. Muutoin meillä on aina erinäiset kokoelmat kaikenlaisia hedelmiä ja muita tuossa vaa'alla ja kulhossa ja joskus jopa pitkin pöytiä, jos ei muualle mahdu. Kaksistaan kun tykätään osin eri asioista (esim. inhoan banaaneja) niin tulee aina sitten osteltua molempien makuun sopivia mieluiten.

Our kitchen is the brightest room in this house this time of year. I love it so much and it looks so pretty even if I don't particularly clean it for the photos.

Pitihän sitä kokeilla

En ole vuosikausiin maalannut yhtäkään taulua, vaikka joskus olin kovinkin tuottelias ja maalailin tämän tästä jollekin sukulaiselle tai ystävälle (tai ihan vaan omaksi iloksi) jotain kivaa akryyliväreillä. Mutta kun muutama päivä sitten juttelin yhden ystävän kanssa puhelimessa lasiesineiden maalaamisesta tuli siitä niin iso inspiraatio, että oli aivan pakko kaivaa välineet esille ja kokeilla, että muistanko oikein, että osasin maalata lasia kankaalle.

Tein keittiön pöydälle pienen asetelman kirpputorilta sitä varten ostelemistani lasiesineistä, joille maalasin taustan kalkkimaalilla pahvilevylle. Pohjalla on vanha leivinlaudan pätkä sekä sen päällä ihan vaan trikookangasta mutkilla ja jotta ei ihan pelkkää lasia olisi taulu täynnään niin lisäsin asetelmaan myös munan ja lusikan.

Liimasin pellvakankaan gessolla vanerilevyyn kiinni ja pohjustin sen hyvin. Kuivuttuaan se kuitenkin väänsi levyn ikävästi mutkalle, mutta olin niin täynnä intopiukeana olevaa maalausvirtaa, etten antanut sen haitata aloittamistani, vaan pistin toimeksi heti, kun muilta kiireiltäni joudin..

En osaa maalata elävästä mallista niin tulostan aina kuvan, josta tiirailen yksityiskohdat. Nyt oli kiva, kun asetelma oli livenä keittiössä niin sai tarkisteltua värit siitä, eikä tarvinnut ihan täysin luottaa surkeaan paperikuvaan, mutta eipä siitä enää auroingonlaskun jälkeen iloa ollut...

...Niinpä tihrustelin sitten tietokoneen näytöltä tarkemmin. Tuskailin monta tuntia noiden kankaanpoimujen kanssa ja lopputuloksena onkin, että ne ovat aika paljonkin erilailla poimulla tuossa taulussani, kun originaalissa. En vain saanut silmiäni pysymään niiden perässä, että mikä mutka ja varjo meni minnekin, niin päätin sitten sovellella omiani, kun se paremmin sujui sillai (melko varma ADHD).

Juomalasistakin tuli ihan erimallinen, kun mikä alkuperäisenä mallina oli, mutta totesin tätä toista päivää turatessani, että nyt saa riittää ja tulee mitä tulee, kyllä sen ihan lasiksi tuosta tunnistaa. Ei saa kuitenkaan arvostella itseä liiaksi, kun muuten menee maalaushalut eikä se ole nyt tämän kokeilun tarkoitus, että taas vuosikausia olisin pensselit purkissa. Aivan oivallinen tuli tästä tällaisen semi-ookoon harrastelijamaalarin tekeleeksi, että ihan tyytyväinen olen tähän kyllä.

Summa summarum, osaan siis maalata lasiPULLOJA oikein hienosti, sekä näemmä kananmunan, mutta kankaanpoimut ja muut liian tiheät yksityiskohdat saavat silmät rullaamaan niin kuin hedelmäpelissä, joten ehkäpä ensi kerralla teen jonkin vähän yksinkertaisemman lasiasetelman ja kokeilen pian uudestaan.

Lopuksi vielä hienot kuvat, kun päätin kiskoa tuon kankaan irti tuosta kierosta taustastaan ja se tietenkin siinä rytäkässä vähän venähti... Hupsista. Mutta ehkäpä saan tämän vielä pingotettua kiiloille, jos siis päätän vielä joskus palata tämän äärelle siveltimieni kanssa jotain vielä korjailemaan. 

Got a really strong inspiration to try and paint some glass bottles, since I haven't painted anything in years. It took me two days and lots of frustration with the small details like the folded fabric, but the bottles are wonderful and I'm very pleased with that. Now I just have to make a more simpler arrangement and try again, since I think I might have stretched this canvas beyond repair while tearing it off the bent background I glued it on. But yay, I still got it! (Somewhat).

Keppälerttu ja kesäkuoseja

Viime aikoina on tullut tehtyä kivoja löytöjä Vintedistä ja kirppikseltä kesää ja keräilynhimoani silmälläpitäen. Nyt kun itse vähän tyhjentelin kaappeja yhden kirppispöydällisen verran voi taas huoletta ostella kivuuksia, kun tilaa niille on. Tässä yhdessä läjässä keittiön pöydällä viimeisimmät ostokseni ihanassa kevätauringon läikkeessä.

Keräilen vähän laiskanpuoleisesti näitä messinkisiä eläinaiheisia tuhkiksia ja tällaista leppäkerttu-keppälerttua olin haaveillut löytäväni jo muutaman vuoden, kun se tuli Vintedissä vastaani oikein sopuhintaan. Karvan päälle kolmekymppiä postareineen ja se lennähti luokseni Puolasta just kivasti kesän koristeeksi olkkarin pöydälle. 

Sen alla olevat keittiöpyyhkeet löytyi paikalliselta itsepalvelukirpparilta kaksi ja puoli euroa kappale ja sopivat niin hienosti sen aiemmin löytyneen yksinäisen kaveriksi kesäkeittiöni käsipyyhkeiksi.

Tämä hiukan itämainen kuosi puhutteli lujaa näissä tuon kasan alimpana olevissa puuvilla-verhoissa ja aion tehdä näistä verhojen sijaan tyynynpäällisiä pihasohville (ja ehkä vaunullekin). Löytyivät vajaalla kuudella eurolla Vintedistä just hyvään aikaan, kun vasta olin alkanut uneksia jostain tämäntyyppisestä kuosista kesäpihalleni. Yleensä ei ihan näin nopsasti nappaa, kun jonkun idean päähäni saan, mutta tämä oli kyllä oikein hyvä onnenkantamoinen. 

My recent fleamerket and Vinted finds. The ladybug ashtray was a steal for only about 30 euros (Vinted) Towels for my summer kitchen 2,5 euros each (from a local fleamarket) and the curtains for making pillowcases for my garden sofa and maybe the caravan too (5,95 Vinted). 

Juuttihapsujen oikaisukikka

Askartelin tänään pikaisesti paremman idean puuttuessa terassille tuollaisen rysävarjostimen juuttinarusta. Tein tämän sillä samalla hyväksi havaitulla tekniikalla, kun olen aiemminkin tämmöisiä solminut, nyt vaan kahdella renkaalla ja tällai alaspäin levenevään muotoon. Pistin tuonne noita ekstrahapsuja solmujen väliin, kun muuten tuo rengas mielestäni paistoi tuolta liikaa ja näytti vähän tylsältä harvoin hapsuin. Siinä niitä hapsuja oikoessani tuli mieleeni, että enpäs ole muuten varmaan muistanut kertoa miten helposti saa nuo juuttinarun mutkat  oikenemaan:

Ensin ne pitää vaan kastella hyvin, ihan likomäriksi ja antaa veden hetken vaikuttaa, että imeytyy noihin kuituihin oikein kunnolla.

Ja sitten vaan harvalla kammalla kampaa ne suoriksi. Tämän voi myös toistaa niin monta kertaa, että ne on tarpeeksi suorat ja mieleiset, mutta ne oikenee pihalla käytössä vielä kuitenkin lisää, niin ihan hirveän tarkkaan ei tässä vaiheessa tarvitse niitä vielä suoristella.

Ja lopuksi tasoitetaan hapsujen päät niin kuin otsatukkaa oltaisiin varjostimelle leikkaamassa. Hyvä tuli kyllä tästä ja jahka tuon terassin katteet saadaan jossain kohti täällä laitettua paikoilleen pääsee tämä heti kovaan käyttöön tunnelmavalon varjostimeksi kevätiltoihin.

Made this simple jute lampshade for my outdoor deck lamp and used water and comb to get it's curly tassels straighter (even tho those will straighten themselves with time outdoors, but I wanted to speed the process a bit).

Vielä yksi pääsiäismuna

Odotin niin, että olisin päässyt pääsiäisenä kuorimaan tämän yhden yllätysmunan pressunsa alta esille, mutta liian oli kylmää ja märkää vielä silloin. Tänään en enää kuitenkaan malttanut odotella, vaan kävin kiskaisemassa pressun pois ja kurkkimassa, että miten tämä pieni kesämökkini on taas talvesta selvinnyt ja ihan hyvinhän se!

Meillä ei ole sille parempaa paikkaa talvisäilöä, kun tässä omalla tontilla pihalla. Talliin se ei noista ovista mahdu, ellei siitä leikkaa puolta metriä korkeudesta pois ja paljaaltaan sitä ei tuossa pihalla voi pitää sillä sen vanhat saumat ja tiivisteet eivät lunta ja jäätä kestä (tämän tiedän siitä, että ennen meitä tämä seisoi parikymmentä vuotta taivasalla). Siispä majailee talvella pressun suojissa, mutta toki niin, että se on tuosta seinän puolelta auki ja päästää tuulettamaan siitä ja alapuolelta. 

Haaveilen kunnollisesta pressutallista, mutta meillä ei taida tässä taajamassa kaava antaa myöten sellaista pihallaan pitää vuoden ympäri, enkä ole löytänyt vielä sopivan kokoistakaan, kun kaikki ovat joko liian pieniä, leveitä tai pitkiä.

Samoin tein kun pressun sain päältä pois piti tietty kurkata ikknoista sisälle ja ihan kivalta siellä näytti lasin läpi tihrustaessa, ei ollut muuttanut kuokkavieraita talven aikana sinne.

Tuon oven avaaminen tuossa ahtaassa välissä on vähän hankalaa sisälle pujottautumisesta nyt puhumattakaan, mutta niin vaan sinne itseni änkesin, kun pitäähän se nyt käydä sisälläkin tutkimassa mitä talvi on tällä kertaa siellä aikaan saanut...

Ja ilokseni huomasin, ettei oikeastaan yhtään mitään, kosteudenpoistajakin vielä ihan iskussa, kun monen talven jälkeen tuo ämpäri on ollut jo kolmanneksen vettä täynnä.. Toki siihen vaikuttaa myös se kuinka aikaisin keväällä tämän munan saa käydä kuorimassa ja tänä vuonna on ollut melko kuivat säät muutenkin.

Ei näy uusia kondenssivaurioita (sitä tässä tällä tyylillä säilöessä tulee väkisinkin), tuoksu on miellyttävä ja raikas ja pientä pölyä ja syksystä jäänyttä likaa lukuunottamatta tämä mökki näyttäisi olevan ihan valmis siirrettäväksi aurinkoon lämpiämään kevätsiivousta ja sisustamista varten.

Kaiken kruununa kellossakin patterit vielä toimii ja ihan on oikeassa ajassa tämä, vaikka kesäaikaa käynyt täällä yksikseen kovissa pakkasissa. Nyt vaan pitää kuivatella tuo iso pressu ja taitella se varastoon ja siirtää tämä koppi omalle paikalleen tästä tallin kupeesta tuohon parin metrin päähän aurinkoon.

On kyllä ihan mahtia saada tämä käyttöön nyt, kun niin lämpöisiä päiviä on luvassa. Tästä tulee ihan paras paikka hengailuun ja kesästä haaveiluun, koska sitten auringonpaisteessa paikallaan tämä lämpenee jo näilläkin ilmoilla todella kivaksi.

Opened my last easter egg and took the tarp off of my little vintage caravan. It's always a little nerving to go there for thee first time after winter, but this year there was no signs of condensation and it looks and smells very fresh inside. Now we just need to get it to it's place in the sun and do a little cleaning and decorating and then we'll have the perfect little place to dream about the summer in our yard!

Kaikki munat yhdessä korissa

Nyt on otsikko täysin kirjaimellinen, eikä siis niin kuin se sananlasku. Tuossa on nimittäin kaikki tällä hetkellä omistamani kananmunat uudessa vastikään kirppistellyssä korissa, jonka hankin meidän keittiöön. Ajattelin että tämä olisi hieno meidän skafferissa munien säilyttimenä, kun on noin hyllylle menevän muotoinen tai sopisi tämä yhtä lailla kesällä ruokailuvälineiden kuskaamiseen ja tarjoiluun tai vaikka mihin kivaan, mihin tällaista pientä koria nyt keksiikään käyttää.

Kolme euroa maksaneena ei tarvinnut kauaa paikallisessa Fidassa miettiä, että kannattaako tätä ostella, kyllä nimittäin mielestäni kannatti.

Samalla reissulla ostelin sieltä myös tuon alla näkyvän tyynynpäällisen neljällä eurolla, kun sinä oli niin kivat värit ja kuviot, jotka voisivat sopia sitten syksyllä sohvalle, kun tykkään vaihdella siellä tyynynpäällisten väriä vuodenaikojen mukaan.

Kiva tehdä tällaisia pieniä löytöjä samalla kun täällä siivoilee tavaraa omaan kirppiskuormaan, joka on loppuviikosta lähdössä paikalliselle itsepalvelukirppikselle myyntiin. Sillai se täälla menee, että toisesta päästä tavaraa sisään ja toisesta ulos, muutoinhan sitä vallan hukkuisi kaikkeen, vaikka kuinka ihania aarteita olisikin.

My recent fleamarket finds; a cool little basket for my kitchen and a pillowcase that'll look pretty on our sofa when the fall comes (not that I wait for it already, just love to be prepared).