tiistai 30. marraskuuta 2021

Joulu hiipii keittiöön

Tykkään laitella joulukoristeita esille pikkuhiljaa enkä roiskaista koko koristearsenaalia käyttöön heti yhdellä kertaa. Näin touhu pysyy minusta mielenkiintoisempana, antaa vähän tilaa luovuudelle ja uusille kokeiluille sekä kaikista tärkeimpänä; koristeisiin ei ehdi kyllästyä liian nopeasti. Minä tykkään tästä vuoden pimeimpään ajankohtaan osuvasta juhlasta, kimalluksineen ja koristeineen ja haluan venyttää sen niin pitkälle kun mahdollista aina loppiaiseen asti ja siksi aloittelen siihen koristautumisen maltillisesti.

Tänä vuonna keittiöön on tähän mennessä päätynyt vasta tekemäni pienet paperipussitähdet ja niiden lisäksi:

Pieni aniskranssi skafferin ovessa on ihastuttavan eleetön, mutta sitäkin sykähdyttävän tuoksuinen pieni maistiainen joulusta. Sopii hyvin tuomaan sellaisen keveän vivahteen tulevasta juhlakaudesta olematta vielä liian silmiinpistävä tuolla.

Ja tietenkin valokranssi ikkunaan, kuten niin monena vuonna ennenkin. Tämä hauska lehväinen valokranssi on ihan itse askartelemani muutama vuosi takaperin, kun Ikealla oli vielä valikoimissaan tuota kranssiin käyttämiäni muovikasvia (poistui mallistosta heti seuraavana vuonna). Tämä on yksi niistä harvoista tekokasvi-asioista joista enää täällä joulun koristuksissani pidän, mutta ihmekös tuo kun se vaan on niin nätti, jopa ihan läheltä katsoessa.

Mutta muuten en vielä tiedä mitä kaikkea jouluista tähän keittiöön tänä vuonna lisää tuleekaan. Pari söpöä pinjan käpyä odottelee pöydällä, josko ne johonkin hauskaan asetelmaan päätyisivät jahka aukeavat ja saan siemenet niistä kerättyä ja mielessä pyörii jo ideoita juhlapöydän kattauksiin, mutta annan tänä vuonna asioiden tapahtua omalla painollaan ja juuri sitten, kun minusta siltä tuntuu. 


I like to decorate my house for Christmas slowly and not put everything up in a day. I love Christmas and want it to last long and this way I don't get bored to it too soon. So far the kitchen has only few decorations, but as Christmas gets closer the room will get more festive.

sunnuntai 28. marraskuuta 2021

Paperipussitähti ilman paperipusseja

Halusin tehdä joulukoristeeksi vielä yhden paperipussitähden, mutta varastoissani ei ollut enää yhtään paperipusseja. Sitten löysin ohjeen miten niitä voi tehdä ilmankin ja päätin heti kokeilla. Laitan tähän samalla ohjeen myös teille, jos siellä joku tällaista haluaa testata itsekin tehdä. Varsin on helppoa tämäkin, vaikka unohdinkin ihan loppuvaiheista pari kuvaa ottaa, mutta eiköhän tästä selvän saa ilmankin, että kokeilla uskaltaa.

Tarvikkeiksi tarvitaan: Paperia, esim vaikka lahjapaperi, tapetti tai sitten ihan tavallinen ruskea pakkauspaperi, kuten minulla. Siihen lisäksi sitten sakset, viivotin, kynä, liimapuikko ja narua sekä klemmareita kiinnitykseen ja ripustukseen.

Ensiksi leikataan paperista pitkiä suikaleita näin. Minun mitta suikaleella on esim. 13 x 44cm (mutta jos haluaa pulleamman tähden, johon tulee vähemmän sakaroita voi kokeilla esim 15 x 40cm) Kuvan tähteen laitettiin 24 suikaletta.
Taita ne jo tässä vaiheessa kaksin kerroin pituussuunnassa, jotta keskikohtaan jää taitos.

Sitten liimataan suikaleista ikään kuin paperipusseja liimaamalla niiden pitkät sivut yhteen niin että yläosa jää auki. Tässä kannattaa olla huolellinen ja katsoa, että liimaa menee tarpeeksi ja että se pitää hyvin, etteivät saumat aukeile suotta sitten kun tähteä avataan.

Sen jälkeen liimaillaan valmiita pusseja kolme-neljä aina  yhteen samalla tekniikalla kun noissa aidoista paperipusseista tehtäessäkin, eli umpinaisesta alareunasta ja keskeltä yhteen. Tässä vinkkinä, että alareuna kannattaa liimata suhteellisen ohuella vain max noin 1cm leveällä liimanvedolla, jotta  valmis tähti pääsee aukeamaan mahdollisimman syvältä. Keskellä liimaa voi olla reilusti puikon levyinen viiva.

Sitten leikataan pussiniput muotoonsa, johon voi käyttää valmista sapluunaa tai sitten heittää lonkalta jos muoto on näin yksinkertainen. Katsoo vaan, että suunnilleen samoin leikkelee kaikki niput.

Valmiit leikatut niput kiinnitetään toisiinsa liimaamalla ne samoin kun tuossa edellä ja koko läjä laitetaan painon alle kuivumaan hyvin ennen kun tähti avataan käyttöön.

Tässä kohtaa minulta unohtui ottaa kuvat nipusta kuivumassa ja se avausvaihe, mutta tuota paperipussitähtien ohjetta kun vilkaisee niin tulee selväksi mitä siinä pitää tehdä.

Tähän tähteen tuli ehkä määrällisesti muutama sakara liikaa, mutta halusin pelata varman päälle sillä tämä on huomattavasti jäykempi avata, kun valmiista paperipusseista tehty versio eikä kestä ihan yhtä kovaa venytystä. 

Tällaisen voi aivan hyvin tehdä myös niin, että laittaa ensin jonkun määrän pusseja päällekkäin ja lisää sitten tarvittaessa, jos muoto ei tule ihan pyöreäksi ensimmäisellä avaamiskerralla. Valmiista tähdestä ei pysty pusseja enää poistamaan, mutta lisää siihen voi aina laittaa (niin kauan kun sitä ei avattuaan liimaa avonaisista päistä yhteen, vaan käyttää siinä klemmareita).

Vallan oli helppoa eikö? Nyt tekisi niin mieli löytää jostain jotain oikein kaunista lahjapaperia ja tehdä näitä vielä pari lisää.

I wanted to make more paperbag stars but didn't have any paperbags, so I found a way to make them so that I kind of make the bags myself. The result is just as pretty.

torstai 25. marraskuuta 2021

Yllätys itsellekin

Ai vitsi miten iloinen yllätys olikaan kun uusin Unelmien Talo & Koti lehti ilmestyi. Vaikka tiesinkin, että kodistamme viime jouluna kuvattu juttu siinä ilmestyy, niin en yhtään tiennyt, että yksi kuva siitä kanteen asti päätyi. Tuli ihan eksta-spesiaali olo, kun näin eteisemme siinä niin nättinä esillä.

Kuvauspäivä oli viime vuonna joulun välipäivinä ja silloin oli kyllä niin super-pimeää ja märkää, että joulutufiilis oli todella erikoisen mystinen, mutta sepäs ei haitannut sillä kuvaajana toiminut ihanainen Frida on niin rautainen ammattilainen, että hän löysi sen tunnelman aivan välittömästi ja vangitsi sen kamerallaan noihin kuvin niin upeasti. Haastattelun hoiti maailman mukavin Suvi Lahtinen ja kokonaisuudesta tuli mielestäni ihan mielettömän hieno kuvaus meidän joulun vietosta täällä.

Hauskaa oli noita kuvia katsellessa muistella miltä täällä viime jouluna näyttikään. Olohuone on muuttunut hurjasti siitä mitä se tuolloin vielä oli, mutta muualla on suunnilleen samanlaista vielä ja se on hyvä, sillä tykkään tästä sisustuksesta just nyt ehkä eniten eikä isoja suunnitelmia asioiden muuttamiseksi (ainakaan täksi jouluksi) ole kehitteillä.

Mutta vähänkö pitää nyt alkaa kaivella esille noita joulukoristeita, appelsiininsiivuja ja muita ihanuuksia, että pääsee taas kunnolla tuohon fiilikseen mikä noissa kuvissa on. Käykääs kurkkaamassa lehdestä, myynnissä lehtipisteissä nyt.

Our Christmas home is featured in the latest issue of Unelmien Talo & Koti magazine.

tiistai 23. marraskuuta 2021

Lunta ja valoa

Ai että miten ihanaa oli kun tuprutti tänne eteläänkin pieni annos lunta viime yönä. Edellinen joununaika meni niin mustissa tunnelmissa, ettei edes pihan runsaat jouluvalot sitä oikein piristäneet, mutta nyt kun on vähän valkeaa mukana on fiilis heti niin ihmeellisen erilainen, että piti heti käydä tuolta vähän kännykällä muistoja räpsimässä, jos vaikka käy taas niin, että enempää ei tänä vuonna ole enää luvassa.

Sytkähdin tänä vuonna laittamaan pihan jouluvalaistuksen kuntoon vasta nyt ihan viime viikon lopulla ja lisäsin sinne kesän jäljiltä olleiden seuraksi sinne tänne muutamat vähän enemmän joulufiilikseen sopivat. Meillähän siis tykätään poltella jouluvaloja pihalla ympäri vuoden, koska tykkään niin paljon siitä fiiliksestä minkä pienet tuikkivat valot pensaiden latvuksissa eri vuodenaikoihin tuovat, mutta jouluisin pistetään sitten ihan överiksi ja tuiketta on pienessä pihassamme oikein tuutin täydeltä.

Tämä vuosi oli siitä poikkeuksellinen, että lähes kaikki valosarjat olivat säilyneet ehjinä eikä uusia tarvinnut käydä kaupoista ostelemassa niin päätin sitten sijoittaa ja hankkia jo tovin haaveilemani söpön joulupeuran pihan kruunuksi. Sijoitin sen pihalle niin, että se näkyy kaikille sisään tulijoille kuin myös niille jotka sitä talon sisältä ikkunasta haluavat ihailla. 

Peuran valojen värisävy ei ihan täysin natsannut pihan muihin valoihin, niin väritin sen polttimot yksitellen läpikuultavalla lasimaalilla  lämpimämmän sävyisiksi, siitä niksi talteen niille joille myös on tärkeää, että kaikki valosarjat ovat tarpeeksi lähellä toisiaan sävyltään.

Laskin että tänä vuonna pihassa kimmeltää jouluvalot neljässätoista eri puussa, pensaassa, mökissä tai koristeessa. Ei ihan ennätykset, mutta erikseen laskettuna valosarjoja on tuolla seitsemäntoista, koska kolmessa isommassa puussa on kahdet valosarjat, kun yhdet eivät ihan riittäneet. Että on kyllä kimmellystä kerrakseen ja se on kyllä juuri nyt ihan älyttömän ihanaa.

Finally we got some snow and I got to see my Christmas lights against the white. Last Christmas was so murky and wet that it's a great joy to see the brightness that a small layer of pure white snow brings.  I love to decorate our small yard with hundreds of little glimmering lights, it makes the space look so magical. 

lauantai 20. marraskuuta 2021

Sammalpallosta pikkupuu

Halusin makuuhuoneeseen yöpöydälle jotain kivaa vihreää joulukasvia, mutta mikään elävä siellä ei tähän aikaan vuodesta sen hämäryydessä pärjää. Sammalpalloja oli kertynyt nurkkiin jo niin monta, että löydettyäni tuon kauniin kukkaruukun päätin uhrata yhden niistä ja askarrella pallosta hauskan ja vihreän pikkupuun huoneen koristukseksi. Kävin etsimässä pihalta sopivan oksan ja varastoistani muut emmeet ja ryhdyin toimeen. Homma kävi näin helposti:

Tarvikkeet: kukkaruukku, puutikku, sammalpallo, betonia (myös kipsijauhe tai vaikka askartelusavi ajaa saman asian), sekoitusväline, valuastia, joka kooltaan mahtuu kivasti ruukun sisälle sekä pätkä narua ja tietysti vettä betonin valmistamiseen.

Valmista betoni (tai kipsi) ohjeen mukaan ja laita tikku siihen pystyyn. Sitomalla sen narun avulla ylös se on helppo saada pysymään valun ajan löysässä massassa suorassa. Anna seoksen kuivua seuraavaan päivään tai kunnes se on ihan kivikova.

Sitten vaan sammalpalloon hitusen tikun paksuutta pienempi reikä ja tikku työnnetään pallon sisään aivan pohjaan asti (sammalpallot ovat yleensä onttoja). Se pysyy siinä kyllä aivan tiukasti eikä tarvitse liimoja tai muita avukseen. Näin pallo jää käyttökelpoiseksi vielä muuhunkin, jos tähän koristeeseen kyllästyy.

Omaan astiaansa valettu betonijalka taas pysyy painonsa puolesta hyvin pystyssä ja sitä on näppärä vaihtaa ruukusta toiseen eikä suotta tarvinnut näin nättiä ruukkua betonivalulle uhrata.

Tyhjäksi jäävän ruukun yläosan voi täyttää mieleisellään materiaalilla, kuten vaikka sammalella, kävyillä, mullalla tai mitä nyt mieleen juolahtaakaan ja käsillä on, lopputulos on varmasti hurmaavan ihana kaikilla vaihtoehdoilla.

Laitan tähän lopuksi linkkivinkkejä mistä itse olen tarvikkeita tähän askarteluun löytänyt. Sammalpalloja myy mm Memories Marin putiikki Tuusulan rantatiellä ja Bambi ja Kuu  sekä K-Rauta Riihimäellä. Kukkaruukun löysin Tiirinkosken tehtaalta Hämeenlinnasta ja askarteluun sopivaa betonia saa esim. lähes kaikista K-Raudoista ympäri maan.

Made this cute little ball shaped tree from a stick, moss ball, concrete and nice pot. With little pine cones as soil it looks so pretty on my night stand. 

perjantai 19. marraskuuta 2021

Paperipussitähdet

Se on taas marraskuu pistänyt parasta harmauttaan niin, että on käytävä taistoon pimeyttä, sadetta ja ankeutta vastaan kovin asein nimittäin askartelemalla. 

Minulla meni rikki viime jouluna kirppikseltä löytämäni hieno paperipussitähti ja ei auttanut itku markkinoilla vaan uusi oli tehtävä, jos sellaisen halusi tänäkin vuonna esille laittaa. Sain ystävältä läjän pieniä paperipusseja ja päätin, että koska niistä riittää kahteen niin teen sitten kaksi sen rikki menneen tilalle, niin saan kivat koristeet keittiön ikkunan pieleen.

Laitan tähän ohjeet tuosta toisesta tähdestä myös, vaikka netti niitä onkin jo pullolaan, mutta huomasin yhden hommaa helpottavan niksin, josta haluan vinkata, jos vähän vaativampaa kuviota haluaa tähteensä leikellä.

Tarvikkeet paperipussitähteen ovat tietenkin paperipussit. Niitä menee pussin koosta riippuen noin 10-12 kappaletta per tähti. Lisäksi tarvitaan sakset, liimapuikko, kynä, sekä paperipussin kokoinen paperin pala, jolle piirretään kaava. Kuvasta uupuu vielä narunpätkä sekä klemmari, jotka viimeistelevät tähden ripustuskuntoon.

Ensin piirretään kaava tähden kuvioimiseen. Taita paperinpala puoliksi ja suunnittele siihen sellainen kuvio jonka haluat. Mikään muu ei kuviossa ole tärkeää kuin se, ettei sitä leikata liian avonaiseksi pussin sivuilta, jotta siihen jää pintaa pitämään pussia koossa vielä leikeltynäkin.

Sitten leikkaa kuvio paperiin ja sinulla on valmis sapluuna jonka avulla piirtää kuviot pussinippuihin leikkaamista varten.

Sitten liimaa paperipusseja alareunastaan ja keskeltä yhteen noin 3-4 kerrallaan. Liimaa pussit samansuuntaisesti niin, että niiden etu- ja takapuolet menevät yhteen.

Kun olet liimannut pussiniput valmiiksi jäljennä niihin kuvio sapluunan avulla. 

Ja leikkaa ne muotoonsa.  Nyt varmaan hoksasit miksi sapluuna ja pienemmät pussiniput? Koska vähänkin vaativamman kuvion leikkaaminen on nyt varsin helppoa, kun se paksumman pussinipun kanssa olisi jo melkein mahdotonta.

Sitten kun kaikki kuviot on leikattu liimaa niput alareunoistaan ja keskeltä peräkkäin yhteen samoin kun teit pusseille aiemminkin.

Anna nipun kuivua kunnolla. Painot nipun päällä auttavat liimasaumoja pitämään paremmin ja lopputuloksesta tulee tasaisen hyvä.

Ja lopuksi, kun askare on kuivunut kunnolla avaa tähti ja laita se klemmarilla avonaisista sivuistaan yhteen ja solmi siihen samaan klemmariin ripustuslanka. Tuon avonaisen sivun voi myös liimata yhteen, mutta itse tykkäsin tehdä juuri tällaiset, jotka voi joulun jälkeen sulkea taas lyttyyn ja varastoida helposti ensi vuodeksi myös. 

I wanted to make myself some new paperbag stars since I broke the one I had last year. I put the instructions here too since I noticed it's a lot easier to cut a more complex pattern using thinner bunches of bags and a stencil.

sunnuntai 14. marraskuuta 2021

Puulaatikosta pesäpaikaksi

Meidän 17-vuotias karvakorva ei enää viime aikoina ole jaksanut kiivetä olkkarin lattialla olevalle vanhalle sohvatyynylle, joka häntä varten sinne vuosi sitten tuhotusta sohvasta jätettiin, niin päätin rakentaa pojalle oman uuden pesäpaikan, jonne tarvittaessa mahtuu kaveri kylkeen nukkumaan myös (tuossa rottinkikorissa kun tilaa ei ole kun yhdelle).

Siihen piti löytää joku sopiva aihio ja mielessä pyöri ajatus vanhasta puulaatikosta. Kolusin torit ja lähimmät kirppikset laihoin tuloksin, kunnes koitti päivä, kun läksin käymään ystävän kanssa Hämeenlinnassa männä viikolla.

Käytiin tietty lempikirppikselläni Suomen kasarmin aarteissa ja sieltähän se puulaatikko melkein ensimmäiseksi osui silmiini sitten. Se paikka on kyllä varsinainen universumin sekatavarakauppa sillä olen nyt niin monta kertaa löytänyt sieltä asioita, joita en muualta ole löytänyt vaikka kuinka olen etsinyt (ja minähän osaan etsiä).

Laatikossa oli just sopiva koko ja kulahtanut väri. Lisäksi se oli just sopivan ikäinen, eli ei liian vanha, jotta sen uskalsi kevein sydämin tällaiseen projektiin uhrata. Varsinaisessa käyttötarkoituksessaan työkalupakkina laatikko alkoi jo olla tiensä päässä, mutta parin sopiviin kohtiin sahatun aukkonsa kanssa tästä tuli vallan mukava pesäpaikka perheen pikkukoirille.

Ja hauskin juttu on vielä se, että tuo päällipuolen reikä, jonka siihen ihan vaan valo-  ja ilma-aukoksi sahasin, on mitä mainioin maalitaulu, jonne heitellä koirien pieniä leluhiiriä kilpaa. 

Mutta arvatkaapa mitä sittemmin on tapahtunut? Pieni koiravanhus kävi aluksi testaamassa laatikon ja totesi siellä hetken päiväunet nukuttuaan, että ei ole kyllä hyvä se...

Ja päätti alkaa kammeta itsensä takaisin siihen vanhalle patjalleen vaikka väkisin. Ja siitä asti on laatikko kumissut tuossa tyhjyyttään, mitä nyt silloin tällöin joku sinne muutaman hiiren heittää joita nuorempi pikkukoira käy sieltä hakemassa. Tietysti jos vain ottaisin tuon patjan pois tuolta olkkarista saisin varmasti laatikolle käyttöä, mutta kun en millään raaski. Tuo vanha koirapoika saa olla just niin lellitty kun vaan voi sillä emme yhtään tiedä kauanko hänen seurastaan saamme vielä nauttia, joten pidetään nyt kaikki nukkumapaikkavaihtoehdot tarjolla sitten. 

Our old little dog was having trouble climbing on his sleeping mattress on the floor so I made him a cool little nest out of a vintage tool box. He tried it out and didn't approve and started to climb back on his old mattress instead. Well problem solved in a way I guess.