Kell lyhtyi on se lyhdyil leikkiköön

Olen hyvin pitkälti sitä mieltä, että jos omistaa paljon kauniita kynttilälyhtyjä täytyy niiden kanssa leikkiä muulloinkin, kun vaan joulunaikaan, joten otin ja somistin tästä ihanasta asuntovaunustani niiden kera vieläkin ihanamman näin kesäkauden loppumista juhlistaakseni. 

Kaiveltiin myös esille tuo bambukehikko kesäverhoineen siihen ympärille, kun sitäkään ei oltu käytetty muutamaan vuoteen, ettei ihan turhan panttina varastossa loju. Se oli kyllä niin hieno tuossa, että pitää ottaa se ensi kesänä ehdottomasti aikaisemmin esille ja käyttöön taas, eikä näin ihan viime tipassa niin, että sen saa melkein saman tien purkaa kasaan tuosta.

Mutta oli kyllä niin hauska tuota laitella tuossa, ripustella valoja ja asetella mattoja ja tyynyjä ja välistä istua vaan ihailemassa miten kivan näköistä tästä tuleekaan. Sitten vaan odoteltiin että tulee ilta ja hämärä, että kaikki valot näkyy ja sitten istuttiin ja hengailtiin ja otin paljon kuvia kaikesta, kun oli just niin nättiä kun kuvittelinkin ja paljon enemmänkin.

Nämä kaikki lyhdyt on olleet kesäkauden ihan vaan varastoituna sisällä portaikossa ja siellä lyhtyhyllyllä. Isoimmat ovat olleet ihan lattialla makuuhuoneissa ja pari on matkustanut olkkarin puolelle ja yksi porstuaan. Mietin jo viime talvena, kun näitä siitä joulusomistuksestani aloin purkamaan, että täytyy tehdä kesällä jotain kivaa näiden kanssa vaunulla ja tässä se nyt sitten on!

Ihan tosi kivasti taipuu kyllä tämä pikkuvaunun edusta tällaiseen marokkolaiseenkin tunnelmaan suomalaisessa loppukesän viileydessä. Harmitus vaan, ettei tätä tässä voi nyt kauaa pidellä, kun sieltä on taas monen päivän sadeputkea tulossa ja varmaan jo ihan syksykin sen perään sitten (voi kun ei ihan vielä tulis).

Ja tosi hauskaa on, että löytyy kaikenlaista tällaista nättiä täältä omista nurkista, millä voi tällaisenkin ihanuuden kesäiltaan luoda. Onni on kyllä tämä hieno lyhtykokoelma (ja tietty tuo vaunukin).

Styled my vintage caravan using the beautiful lanterns I got for last Christmas for my hall. With the bamboo frame and flowy white curtains it relly had a wonderfully moroccan vibe in this relatively chill Finnish late summer night. But it was so beautiful there! I'll have to do this again next summer when it's still warm.

Pikkuvaunu parsapuiden alla

On niin ihanaa, kun voi reissulle ystävien luokse pakata mukaan kokonaisen oman pikkuisen hotellihuoneen ja parkata sen vakipaikalleen heidän suurten parsapuiksi kutsumieni salavien alle ja leirityä siihen pariksi päiväksi oikein nätisti viettämään laatuaikaa ihanien ihmisten kanssa.

Ihaninta myös, että minun lisäkseni he tykkäävät myös tästä pikkuvaunustani pihallaan ja ovat aina siitä ihan yhtä innoissani, kun minunkin näkemisestäni. Usein kuulen vitsailua siitä, että vaunu voisi ihan pysyväisesti jäädä tuohon heidän vierasmajakseen... hih!

Aina kun saavun paikalle ja pystytän leirini tulee myös tuo vanha (pian 17v!!) Kerttu kissanen tarkistamaan, että mikäs se tämä koppi tykötarpeineen tässä oikein on. Haistelee tarkoin paikat, tutkii kalusteet, kurkkaa sisälle (joskus käykin) ja ilmoittaa sitten, että leiri on hyväksytty ja valmiina käyttöön hänen puolestaan. 

Otan aina tänne tullessani hieman värejä mukaan tuohon vaununi edustalle, jotta se sointuu paremmin täällä muuhun pihaan, vaikka muutoin kovin beigenä sitä tykkäänkin pitää. Tänä vuonna valikoin noiden beigejeni seuraksi tuollaisen kirkkaamman vihreän, jota on mm aurinkovarjon pilkuissa, sohvatyynyissä sekä noissa aurinkokennolampuissa ja minusta se näytti kivan freesiltä just noin.

Mukana tietenkin myös tämä matkustuskukkanen, joka pitää aina ehdottomasti jokaisella reissulla olla. Tekee leiriytymisestä vähän kodikkaampaa, kun on oikea viheriäinen mukana ja tuoksuu tosi ihanalle. Hyvin on kestänyt laventeli pian koko kesän, vaikka kotona ollessa välistä kyllä unohdan sitä tarpeeksi usein kastella.

Nämä vanhat ihanat salavat ovat niin komeita ja uljaita ja niiden paksujen runkojen välissä tuntee olonsa niin turvalliseksi pikkuvaunussa, mutta koskapa ovat niin vanhoja jo saan joka vuosi jännittää, että ovatrko vielä paikoillaan, kun tulen. Toisesta näkyy jo vähän läpi, joten voi olla, ettei se enää ensi kesää näe, mutta pidän kaikki sormet ja varpaat ristissä, että kestäisi vielä monta vuotta ennen kun nuo molemmat tuosta on pakko kaataa.

Ja lopuksi pari eri päivinä sisältä kuvattua maisemaa, että millaiselta se näyttää vaunusta ulos katsottuna sekä tuollainen hauska paparazzi-otos, minkä Pauliina minusta salaa nappasi, kun vaunusta ulos juuri paljain varpain sipsuttelin. Tuossa kuvan vasemmassa alalaidassa näkyy reissun kirppissaaliini, sillä tietenkin käytiin myös kirppareilla pyörähtämässä. Esittelen ne sitten seuraavassa postauksessa tarkemmin.

Oikein oli kyllä taas niin ihanaa leireillä tässä ihanassa puutarhassa ja nyt jo odotan, että tulisi nopsaa ensi kesän ja pääsen tuonne taas takaisin!

My little camp site under the big old willow trees was as pretty as can be, as it has always been here. The last photo of me stepping out of my caravan is by Pauliina @vintageinteriorxx.

Kotiparkissa

Silloin kun tämä pikkuvaunu ei ole reissussa se majailee tässä pihallamme parkissa ja jos oikein kivat ilmat on, on sen edessä kalusteet laitettuna hengailua varten. Eilettäin paisteli ilta-aurinko niin nätisti tuohon vaunulle, että otin oikein kameran käteen ja napsin muutaman kuvan tuosta, kun niin kovin kodikkaalta siinä näytti.

Tuossa ikkunassa pidetään tässä pihassa aina tuota verhoa kiinni, koska aurinko paistaa tähän vaunulle niin kuumasti ja se lämpiää muuten ihan mahdottomaksi. Pahimpaan paahdeaikaan tässä ei hirveästi huvita hengailla, mutta tuossa pyykkitelineessä vaunun takana kuivaa kyllä kivasti koneellisen jos toisenkin. 

Nyt on ollut pari päivää niin kivat ilmat, että tässä vaunulla on ollut oikein mukava hengailla, mutta myöhemmin eilen illalla tuli sellainen olo, että pitää siirtää kalusteet ja matto tuosta sisälle turvaan ja nostelin ne autotallin suojiin, vaikka mitään merkkiä sateesta ei taivaalla ollutkaan. Tänään sitten kiittelin itseäni ennakoimisesta, kun oikein kova rankkasade pieksi pihaa ja tätä pikkuvaunua iltapäivästä.

When this little vintage caravan isn't on the road it sits parked in our yard. Last evening the sunset was making this look so nice and cozy I just had to take a few photos of it.

Pieni pyörähdys lomavaunun sisällä

Kerrankin muistin lomamatkallani ottaa myös sisäkuvia tästä pienestä pyörillä kulkevasta hotellihuoneestani. Yleensä keskityn vain ulkokuviin ja vaunun sisällä on sitten omanlaisensa kaaos, mutta nyt pistin oikein siivoten ja petasin sängynkin sitä varten, että näette millaisissa puitteissa sitä lomaillaan, kun tällä vaunulla ollaan liikkeellä.

Kaikelle on oma paikkansa ja järjestyksensä ja paljon kaunista pitää olla sen kaiken seassa. Tuo kahvinkeitin ei ole se kaikista kaunein ja sen väri riipii silmiäni aina reissuissa, mutta kun se keittää niin hirveän hyvät sumpit, etten ole raaskinut sitä paremman näköiseen vaihtaa. Haaveilen kyllä, että löytyisi joskus jostain tämmöinen ihan samanmoinen pieni vanha Krupsi, mutta vähän hillitymmässä värissä.

Muualla vaunussa väriharmonia on onneksi aivan täydellinen ja maisemat ikkunoista vielä täydellisemmät. Uudet pimentävät rullaverhot ovat käytössä niin näppärät ja ne on ihanan helppo avata aamuisin ja antaa valon tulvia koko vaunuun. (Tuota yhtä pidin reissussa kiinni, kun siinä takana oli ystävän retkipaku parkissa ja tykkään, että piti vähän yksityisyyttä antaa sille.)

Tuossa pöydän alla kassissa oli vasta askartelemani hyttysverkko päivänvarjoon, mutta sitä ei päästy edes testaamaan kun ei ollut niitä hyttysiä juuri nimeksikään tässä rannassa. Lojui sitten vaan kassissaan koko matkan sekin.

Ja sitten pyörähdys takaisin sängyn suuntaan ja siitä näkyvään maisemaan ulos. Voin kertoa, että oli kyllä aivan luksusta olla taas tuossa noin liki rantaa ja sen hyttysettömyyden ansiosta sai pitää tuota oviverhoakin auki suurimman osan aikaa ja antaa ihanan raikkaan kesäisen järvituulen puhallella sisälle vaunuun. Oi että!

Ja lopuksi kolme minusta muuten vaan kivaa kuvaa vaunun sisältä, joista ensimmäisessä ilta-aurinko niin kauniisti loistaa pöydälle tyynen järven siintäessä ikkunoiden takana.

Toinen kuva vähän myöhempää auringonlaskun aikaan. Tuli niin kivat efektit kuvaan, että ihan kun olisi filmikameralla otettu. Tuli vallan lapsuus mieleen!

Ja lopuksi kuva vaunulta noin puolenyön aikaan ikkunan läpi ulos. Pian tämän kuvan ottamisen jälkeen kävin puhaltamassa kynttilän sammuksiin, pesin hampaat ja kömmin kyljelleni vaunun suloiseen huomaan.

Some pictures from inside my caravan when camping by the lake. It's just so comfy and cozy to live in and around it. The best bedroom on wheels I know!

Pitkästä aikaa puulalla

Olipa ihanaa, kun viime viikonloppuna sain parkata pikkuvaununi pitkästä aikaa taas puulaveden rantaan ja laittaa oman minikokoisen hotellihuoneeni nätiksi tykötarpeineen. Paikka oli tuttu Kangasniemellä ystävän kesäpaikan saunarannassa ja siihenhän se taas asettui vaununen "omalle tontilleen" hienosti niin kuin niin monta kertaa ennenkin.

Ilmat olivat kyllä fantastiset makuuni, ei ollut liian lämmintä, mutta ei myöskään liian kylmäkään päässyt yllättämään. Vaunussa oli just sopiva olla sekä päivin, että nukkua öin, eikä hyttysiä ollut tällä kertaa lähes ollenkaan! (Kuten muutama vuosi aiemmin.)

Tuohon ulkopuolelle olin sisustanut pienen oleskelupaikan, jossa oli ihana juoda aamukahvit ja istua illalla katselemassa järvelle tai muuten vaan istua hengailemassa, aina kun vaan siltä tuntui.

Se on aina kiva, kun saa parkata vaunun kanssa liki järven rantaa ja pääsee ihan siihen laineiden liplatuksen äärelle. Kuulee kaikki järvilinnut ihan vierestä ja auringonsillat heijastelee vaunun sisälle asti. Ihan parhautta oli myös se, että tuosta sängystäkin oli maatessa suora näköyhteys järvelle, kun siinä kävi välistä koipiaan oikaisemassa.

Vaunun ikkunoissa on joku 60-luvun käsittely niin, ettei sinne sisälle tahdo päiväsaikaan nähdä, mutta se peilaa kauniisti ympäristöään. Voi siis vaihtaa turvallisesti uikkarit päälle tuolla sisällä valoisaan aikaan, mutta iltaisin, kun valot palaa tuolla sisällä se ei enää toimi ja silloin pitää muistaa, että kaikki näkyy suoraan läpi. Siitä peilauksesta syntyy välistä ihania tauluja tuohon vaunun ikkunaan, niin kuin nytkin tuo varsin kiva järvimaisema.

Tälle ekalle vaunureissulle otin mukaani tietysti taas oikean kukkasen, koska pitäähän matkustellessa semmoinen nyt olla. Laventeli oli oikein kiva ja hyväntuoksuinen matkaseuralainen ja näytti tuossa pöydällä niin nätiltä. Sen seurana oli tuo myöskin vasta osteltu lasilyhty tunnelmavaloksi iltoja varten.

 Uusi second handina Vintedistä osteltu raidakas puuvillamatto korvasi ne vähän reissuilla epäkäytännölliset kaislamatot, koska tämmöinen menee niin paljon pienempään tilaan ja näppäröittää pakkaamista huomattavasti. Tämän voinee myös pesaista pesukoneessa puhtaaksi sitten jos kovasti likaantuu, toisin kun ne kaislat.

Ja illalla oli tietysti päällä nuo sirkusvalot, jotka olen nyt viime vuosina tykännyt laittaa ihan vaan tuohon katon yli kulkemaan reunassa. Ne tekee tuosta niin hauskan ja kotoisan noin ja on kaiken lisäksi niin helppo siihen huiskaista. Pidän ne päällä aina läpi yön, koska eivät melko himmeinä ledeinä juuri virtaa vie ja antavat kivan tunnelmavalaistuksen vaunun ulkopuolelle.

Jotta olipas kiva tämä ensimmäinen vaunureissu ja kovasti odotan jo seuraavaa retkikohdetta mihin tämän pienen perässä vedettävän hotellihuoneeni kanssa saan mennä, koska niin kiva on käydä kotia leikkimässä muiden tonteilla tämän kanssa.

My first trip with my little vintage Sprite caravan. I parked once again by the lake at my friends summerplace and it looked so pretty there. Needless to say that I enjoyed staying there so much and can't wait to get this caravan on the road again to my next vacation destination!