Mommilan kyläpuoti

Olen jo monta vuotta tiennyt tästä paikasta Hausjärvellä nimeltä Mommilan kyläpuoti ja seuraillut heitä somessakin, mutta nyt vasta satuin olemaan ajoissa lähimaastossa niin, että ehdin siellä piipahtamaan ja voi kuulkaa ettien, että mikä paikka tuo onkaan! 

Niin paljon olen ihaillut kuvista heidän ihanaa kyläkauppamuseotaan ja nyt kun vihdoin sinne itse paikan päälle pääsin, niin sitä ihailua ja ihmettelemistä riittikin sitten ihan olan takaa. Tässä muutama intopäissäni napattu kännykuva tuosta suloisesta aikakapselista menneeseen:

Olen itse jo tarpeeksi vanha muistamaan suuren osan noista karkkipakkauksista ja voi kun saisi nyt maistella tuollaisen PAX-pastillin vielä... Hyvin muistan miltä sen kulmikas muoto tuntui suussa ja makukin aika hyvin vielä mielessä, vaikkei ihan lempparini lapsena koskaan tuo ollutkaan. 

Tuolla oli niin kiva katsella noita näytteitä eri aikakausien tuotteista muistakin, kun vain niistä mitä itse lapsuudestani muistan. Tykkään ihan tosi, tosi paljon entivanhaisten pakkausten estetiikasta itse kauppojen ja niiden kalusteiden estetiikasta nyt puhumattakaan.

Ja siten siellä pihalla odotti tällaista entivanhaisten kauppojen ihailijaa ja lapsuuden muisteloitsijaa yllättäen tällainen  aivan huikean hieno vanha kauppa-auto museo! Ihan meinasi kuulkaa järki lähteä päästä onnesta, kun tämän näin, kun en tällaisesta ollut edes tietoinen, että täällä on.

Kauppa-autossa olen itsekin päässyt lapsena monesti ostoksia tekemään ja aivan mielettömän pähkinöinä olin kun tämän valikoimia tuolla tutkin. Oli paljon tuttuja pakkauksia ja  nostalgisia merkkejä menneiltä ajoilta, joita ei enää mistään saa. Onneksi olin just syönyt tuolta kahvilasta niin hyvän pullan (todella lämpimästi suosittelen heidän pulliaan, oli just sellaista KUNNON käsin leivottua OIKEAA pullaa!), ettei ihan vesi kielellä tarvinnut tuolla esim. noiden kaakao- ja karkkihyllyjen plekseihin kuolata, mutta kyllä alkoi tehdä Viri-kaakaota vähän mieli, nyt kun näita kuvia tässä kotona katselen.

Mutta on siellä hei paljon muutakin nähtävää ja koettavaa, kun vaan nämä kauppamuseot. En vaan nyt viitsinyt ihan kaikkea tänne kuvata, että jää niitä yllätyksiä sitten siellä käyville enemmän. Heillä on siellä kesän mittaan myös paljon erilaisia tapahtumiakin, joista tiedot ja kyläpuodin aukioloajat ynnä muut löytää Mommilan kyläpuodin kotisivuilta ja Facebookista (tekstit linkkejä).

Mutta tästä Uuno Turhapuron aidosta vaatekerrasta oli ihan pakko nappasta kotiin lähtiessä yksi otos ja tuosta parkkipaikan vierellä olleesta ihanasta hunajakukkapellosta. Oli kyllä oikein huikeita nähtävyyksiä nämäkin molemmat.

Käykäähän siis muutkin nostalgiannälkäiset tuolla piipahtamassa, on auki viikonloppuisin vielä syyskuun puoliväliin ennen kun ensi kesänä sitten taas.

Visited this lovely Mommilan kyläpuoti (vintage village store and cafe and so much more) and for a vintage general store lover like me this visit was SO wonderful.

Pitkästä aikaa Billnäsissä

En ollutkaan muutamaan vuoteen käynyt Billnäsin antiikkimarkkinoilla, mutta nyt, kun tuli siitä muutenkin ohi ajettua piti tietenkin piipahtaa katsastamassa tarjonta. Jäin oikein miettimään, että miksi en ole käynyt muutamaan vuoteen, kunnes tajusin, että tietenkin siksi, kun siellä on ollut aika kuumat kelit juuri silloin ja just nyt tässä elämänvaiheessa tuo lämpö on ollut vähän ongelma (hih). Mutta eilettäin oli ihanan pilvistä ja oikein sopiva sää käydä nopsasti markkinat kiertelemässä.

Nappailin matkani varrelta muutaman kännykkäräpsyn asioista, jotka silmiäni viehättivät tai muuten vaan olivat kiintoisia muistoiksi kiinnittää. Tässä ekassa kuvassa räpsäisin vain muiston siitä kun kävelin kohti tuota kassakioskia pääsymaksun maksaakseni tuonne ison pajan sisätiloihin (muu  alue oli pääsymaksuista vapaa ja sielläkin oli myyjiä mm. torialueella)

Sisällä olikin kaikenmoista kaunista siellä ja täällä ja tässä tietty piti ottaa foto tuosta muistaakseni noin 90€ maksavasta isosta vaaleasta keraamisesta vaasista. Nätti oli kyllä ja kivan suuri kooltaan.

Tämä alumiininen hanskamuotti oli kanssa veikeä, mutta siinä en hintalappua nähnyt ja myyjä jutteli niin intensiivisesti toisen asiakkaan kanssa, etten viitsinyt sen vuoksi häiritä, kun en ostoaikeissa kuitenkaan ollut. Muutama vuosi sitten olisin varmasti ollu tästä kiinnostuneempi, mutta kun on sellainen hieno posliininen versio jo vitriinissä niin ei enää näin robustia sinne tarvinnut.

Tykkäilin kovasti myös tällaisista myyntipaikoista mitkä oli ihan viimeisen päälle laitettu nätiksi ja kaikki myytävät näyttivät hurjan hyviltä toistensa kanssa. Vaikkei tuossa mitään aarretta erityisesti itselle mieluisaa ollut, oli tällaisia kuitenkin ilo tuolla katsella.

Olin muuten aina halunnut nähdä livenä jossain tällaiset vanhat simpukanmalliset teatterilamput ja näitä piti ehdottomasti käydä tämän kuvan ottamisen lisäksi tuolla hypistelemässä. Yhdeksänkymppiä kappale oli hinta ja kaikki sähköt purettu pois, mutta minusta nuo oli vähän liian siisteiksi kiillotetut, kun haaveissani olen aina tämmöiset hiukan patinoituneempina nähnyt. Mutta kiva oli bongata nuo kyllä.

Paljon oli kaikkea tarjolla, mutta just kaikki semmoiset puuttui, mikä itseä olisi ostamaan houkuttanut. Se tosin voi johtua ihan vaan siitä, että olen tullut aika krantuksi sen suhteen, mitä tänne kotiini kelpuutan tai ylipäänsä tarvitsen. Hintatasokin tällaisilla markkinoilla on yleensä vähän korkeampi, kun perus-kirppiksillä niin sitä ostaa sitten vaan sitä mitä ihan tosissaan on jo pitkään halunnut.

Ja onnekkaasti just vähän ennen poislähtöä yksi sellainen pieni aarre tuolta tuli vastaani, nimittäin tuo alemman kuvan hauska isokorvainen messinkihiiri. Tällaista olen välistä nettikirppiksiltä katsellut, että olispa kiva ja pitäiskö ostaa, mutten sitten ollut raaskinut kuitenkaan. Nyt raaskin, kun pitihän se nyt joku matkamuisto näiltä markkinoilta saada eikä 22 euron hinta ollut liian paha tuosta söpöydestä maksettavaksi.

I visited the Billnäs antique and vintage fair this year and took some photos of the things I liked. I also got myself this cute little brass mouse as a souvenir.

Autiotalojen messu-suosikit osa III

 

Kolmanneksi suosikikseni Autiotalojen messuilta Kangasniemeltä nostan tämän kohteen numero 11 Metsäkeijun koti. En osannutkaan päättää noista lopuista, missä kerkesimme käydä, että mikä oli hienoin, kun ne kaikki olivat omalla tavallaan hienoja, mutta tämä täytyi ehdottomasti nostaa sieltä esille, koska se vaatii kiireellisimmin sitä pelastamista.

Katto vuotaa ja lattiarakenteet osin pehmenneet, mutta charmia ja luonnetta löytyy ja osaavan käsissä tämäkin vielä pelastuu. Lähellä on kuulemma juomakelpoinen lähde sekä pieni metsälampi uimaretkiä varten. Taloa oli esittelemässä siellä syntynyt henkilö jonka kertomuksien mukaan se on ollut rakas paikka asua muinoin, mutta viimeiset vuodet päässyt nyt vain autiona rapistumaan.

Keittiön lattiassa näkyy jo reikä, eikä huoneissa saanut olla liian montaa ihmistä samaan aikaan tömistelemässä, mutta hyvältä siellä vielä näytti ja ihana eletty elämä oli monin paikoin jätetty vain paikoilleen nin kuin aika olisi siellä pysähtynyt.

Osalla matkaseurastani nousi tuolla karvat hieman pystyyn, mutta minä aistin paikan vain vaativan hiukan kunnioitusta sekä tietenkin sitä kunnostusta. Uskon vakaasti, että tämä paikka antaa sitä rakkautta vielä asukkailleen takaisinkin, kun joku tämän vaan päättää ensin asumiskuntoon taas pelastaa.

Ja lopuksi tietenkin piipahdettiin vielä vintillä, tosin nyt ihan vain portaista kurkkimassa. Hieno korkea tila siellä, johon saisi kivasti vielä ainakin kaksi huonetta lisää.

Ja olihan siellä vielä erillinen saunarakennuskin, mutta en sinne uskaltanut kurkata, kun ovi oli kiinni (myöhemmin selvisi, että kyllä olisi saanut kurkata).

Oli kyllä ihan huikean ihanat messut ja suosittelen kaikille kynnelle kykeneville, että menkää ihmeessä käymään! Messukohteet ovat avoinna vielä ensi viikonloppuna 4-5.7.2026 la ja su klo 12-18 (ja tässä edeltävällä viikolla niihin voi varata käyntiaikoja sopimalla niistä etukäteen).

P.S. Matkaseuralaisina minulla tällä reissulla oli ihanaiset @anupen_creative @mustamaalaistalo ja @parolanasema

And last but not least favourite abandoned house I'll pick this cute little cottage in the woods that needs desperately help and the sooner the better. It once was a home that had love in it and I think if someone gives some love to it now, it will be that again.

Autiotalojen messu-suosikit osa II

Toiseksi messujen suosikiksini nostan tämän kohteen numero 19 nimeltä Mörrimöykyn kolo. Se sijaitsi ihanasti syvällä metsän siimeksessä aivan omassa rauhassaan ja sinne tullessa tuli olo, kun astuisi ihan toiseen maailmaan parinsadan vuoden taa.

Talo näytti jo ulkoapäin ihan hirmuisen hyväkuntoiselta, ryhdikkäältä ja kauniilta ja sisälle mennessä meni ihan kananlihalle siitä, miten hienona ja hyvänä sitä oli pidetty. 

Kaikkialla oli tummaa ja tunnelmallista ja valo siivilöityi vanhojen ikkunalasien läpi niin kauniisti huoneisiin, että harmitti kovasti, että otin vain kännykkäni mukaan reissulle kuvauskalustoksi. Mutta jos voitte, niin kuvitelkaa auringon läikehtivän rennosti noille tummille sammaleella tilkityille ja paksuille vanhoille hirsiseinille.

Tätä taloa oli pidetty niin hyvin ja korjattu maltilla ja siksipä siellä oli tuo tunnelma säilynyt tuollaisena ihanan autenttisena. Ei voi kun syvästi arvostaa sitä, että tällainen unelma on vielä täällä jäljellä.

Ja kaiken kruunuksi pihalla seisoo ihan yhtä hienosti pidetty vanha ulkorakennus, jonka sisätiloista menin aivan mykäksi, että voi olla suomalainen vanha sauna kaunis! Siis katsokaa tuota tunnelmaa!

Täältä lähtiessä me kaikki vain huokailtiin ihastuksesta, että miten olikin niin hieno ja upeasti pidetty vanha historiallinen kaunotar tämä! Mukana kiertelemässä kanssani olivat  @mustamaalaistalo, @parolanasema ja @anupen_creative

My second favourite from the abandoned houses fair was this really, and I mean REALLY authentic and well kept old beauty. A real gem hiding in the middle of forest.