DIY pölyhuiska höyhenistä

On jo pitkään ollut mielessä kokeilla tehdä itse pieni pölyhuiska höyhenistä. Ajatus lähti ihan siitä, että hukkasin jo vuosia sitten minulla joskus olleen pienen pölyhuiskan ja kaipailin sellaista asuntovaunulle. Kun omien nurkkien koluaminen ei ollut tuottanut tulosta ja myynnissä en mistään sopivan pientä löytänyt ei auttanut kun alkaa ajatella miten sellaisen voisi tehdä itse ja eihän se sitten edes kovin vaikeaa ollut, kuten kuvasta näkyy. 

Tarvittiin vaan sopiva puukeppi (kukkakeppi), yleisliimaa, ohutta rautalankaa, kolme pussia (helmikanan) höyheniä, ja pari pätkää reilu sentin leveää nahkanauhaa. Lisäksi käytin projektissa vähän kontaktiliimaa, joka ei näy kuvassa, kun en sitä heti hoksannut kun tekemisen aloin.

Ensiksi tein pienen loven kukkakepin päähän ja pujotin rautalangan siihen ja sidoin sen tiukaksi, jotta sitä oli hyvä alkaa tuosta kieputella ilman, että se olisi tyhjää pyörinyt.

Sitten pistin keppiin vähän liimaa ja kieputin siihen rautalangalla muutaman höyhenen latvaosa sisäänpäin kaartuen, että peittyy tuo kepin kärki niillä.

Sitten aloin liimata siihen suhteellisen tasapitkiä höyheniä tyvestään kiinni latvaosa ulospäin kaartuen samalla aina kieputtaen rautalankaa niiden tyvien ympärille, jotta pysyvät siinä varmasti. Pistin niitä niin että menevät limittäin ja lomittain ja tarkkailin koko ajan, että kerroksista tulee tasaisia. Käytin pääasiassa pehmeimpiä höyheniä missä oli eniten untuvaa mukana ja sivuutin liian sulkamaiset tyystin. 

Toistin näitä höyhenkerroksia niin pitkälle kunnes huiska alkoi näyttää silmiini sopivan pituiselta niin, että kädensijaakin jää vielä hyvin ja päättelin rautalangan kiepauttamalla sen vaan edellisen kierroksen lävitse tuohon.

Sitten leikkelin nahkanauhasta sopivat palaset höyhenten tyvelle ja kädensijan päähän. Leikkasin pidemmän pätkän ohuemmaksi ja tein siitä lenkin kepin päähän, jotta sen saa sitten ripusteltua nätisti. Kaikki nämä osaset liimasin paikoilleen kontaktiliimalla, koska se on nopea ja näppärä ja helpompi tämmöiseen kun hitaammin kuivuva yleisliima.

Ja voilà siitä tuli ihan oikea pölyhuiska! Liimojen kuivuttua sitä heti testailin ja toimii ihan just niin kun pitääkin, että ei ihan vaan pelkkä koriste vaikka niin nätiltä nyt näyttääkin.

Vähänkö oli kiva sovitella sitä vielä tuohon pohjamaalatun laattalevyn päälle (ensimmäinen kuva) vaikka pohjamaali näyttääkin vielä kovin rakeiselta (varsinkin kuvassa) sai siitä silti sen fiiliksen, kuinka ihanalta se tulee näyttämään sitten vaunullakin. Jei!

Couldn't find a small enough feather duster so I ended up making one myself. The result is prettier than I could ever imagine and it actually works as a duster very well too. So fun and easy to do as well.

Omat ja ystävän löytämät aarteet

Ennen juhannusta kerkesin kirppistellä Hämeenlinnasta sen punaisen laattalevyn lisäksi myös ihanan kukkalapion ja virkatun pienen sipulipussin, jollaista olen jo vuosikausia etsinyt. Noita lapioitakin on jo vaikka kuinka monta, mutta yksi mahtuu aina lisää sillä näin kesäaikaan ne kulkeutuu aina ympäri pihaa, eikä meinaa löytyä silloin kun tarvitsee. Syksyllä niitä saakin sitten keräillä kukkapenkeistä mihin on niitä kesäpuuhissa unohdellut.

Ja sitten yksi ihana ystävä yllätti minut iloisesti viestittelemällä, että hän osti juuri minulle neljä vanhaa ja nättiä pientä lampunvarjostinta kahdellatoista eurolla, että kiinnostelisiko? No tottahan kiinnosti ja voi mitä aarteita ne ovatkaan!

Meni täysin suunnitelmat uusiksi sen asuntovaunun kattovalaisimen kanssa, kun tässä yhdessä näistä pienistä on lookki ja koko niin paljon enemmän kohdillaan. En vielä tiedä edes, että tarviisiko tuohon vaihtaa kangasta ollenkaan, mutta täytyy pesaista se ensin ja katsoa kestääkö se sen.  Tuo ylemmän kuvan toinen matala pieni varjostin voisi myös olla vaunulla hauska, siitä kun saisi tehtyä samanlaisen, mutta miniversion keittiöni varjostimesta. 

Yksi noista ystävän löytämistä varjostimista oli niin ihanan muotoinen, että keksin kokeilla sopisiko se tuohon terassillani roikkuvaan patterivalaisimeen ja sehän istahti siihen niin kuin hansikas. Vähän aluksi mietitytti, että onko se liian oranssi tuossa, mutta iltaisin kun pihan muut valot on päällä sopii se niiden lämpöiseen väriin aivan täydellisesti, että ei ole ollenkaan huono tämä oranssi. Tämäkin, niin kun nuo muutkin on kankailtaan aika heikossa hapessa, mutta mennee tässä katoksen alla aivan hyvin tämän kesän ja sitten on koko pitkä talvi aikaa se verhoilla uudestaan, jos huonosti sille käy.

Onpa ihanaa nyt olla tällä katetulla aamusta ja illasta varjoisalla terassilla, kun on noin kivat tunnelmavalot tuolla hapsuineen ja muotoineen. Tykkään niin tästä pihatyylistä tänä vuonna, niin mukava ja kotoisa on tuolla oleskella.

My two fleamarket finds the shovel and the onion bag and finds made by my friend those four wonderful old little lampshades that made me think if I should use one of them in my little caravan too. The golden one is just perfect on the battery light bulb I already had hanging there. So cute and so homey!

Hellepäivän hyllyhommia

Piti olla koko päivä hellettä paossa sisätiloissa, vaikka vaunua haluaisin jo olla entraamassa, niin keksin siinä, että voinhan sitä entrata tällai sisätiloissakin rakentamalla sinne uuden keittiöhyllyn.

Kävin autotallista penkomassa vain materiaaleja ja aloin suunnitella päässäni olleen vähän sinnepäin olevan vision mukaisesti: että olisi niin kuin pieni lokerohylly ja sen alla paljon naulakkotappeja. (Tuo valkoinen levy alla on vaunun edellinen keittiöseinä, joka oli tuossa vain tasaisena alustana, epätasaisen pöydän päällä, eikä siis muuten liittynyt tähän projektiin koukkuineen.)

Ja sitten kun olin tarpeekseni mittaillut ja suunnitellut otin kuviosahan käteen ja leikkelin sopivat palaset taustaksi, hyllyksi, sen etulaidaksi ja päädyiksi. Tuli vähän raffit, mutta ei meillä niin tarkkoja olla, kun tämä tässä jokatapauksessa jossain kohti valkoiseksi maalataan kumminkin. Kasasin koko komeuden pienillä ruuveilla, jotka voin kittailla vielä piiloon ennen sitä maalaamista.

Sitten laskeskelin ja mittailin paikat niille naulakkotapeille, joita minulla sopivasti olikin pussillinen varastoissani. Ovat tuollaiset pienet ja söpökät, eli justiinsa passelit pieneen ja söpökkään vaunuuni.

Ja kun sain koko komeuden kasaan kävin tietty nopsaan sitä sovittelemassa vaunun seinälle ja sehän kuulkaas sopi sinne aivan täydellisesti mitoiltaan. Vähän orvolta vielä näyttää, kun ei ole se laattalevy tuossa alla (se on muuten sittenkin ilmeisesti Mani-levy eikä Enso-levy), mutta sekin pitää vielä maalata ensin ennen kuin sitä voi tuohon alkaa sovittelemaan.

Mutta onpas kiva kun edistyi remppa tämän verran jo, vaikka luulin, ettei tässä helteessä mitään jaksa tehdä. Hyvin jaksoin sisätiloissa askarrella ilmastointikoneen pauhatessa viereisessä huoneessa ja huomenna maalikaupan kautta niin saan tämän ja sen laattalevyn ehkä jo tänä viikonloppuna uusissa valkoisissa väreissään vaunuun paikoilleen.

Since it was too hot outside to do anything in my little caravan I did a new kitchen shelf there inside the house instead. Pleasant to work with air conditioning and the result will be so cute when I paint it white.

Kesän ensimmäiset vaunujutut

Piskuinen asuntovaununi on seissyt koko alkukesän varsin surkean näköisesti tallin vierustalla. Siitä puhkesi viime syksynä rengas alta ja siksi sitä ei ollut voinut kovasti tuosta siirrellä yhtään mihinkään, muuta kun ottaa sen verran irti seinästä, että sisälle on voinut vähän kurkkia. On ollut niin kiire muiden hommien kanssa, etten olut ehtinyt syventyä tähän projektiin ennen kun vasta ihan tässä viime viikolla pääsin vihdoin vähän alkuun.

Mielessä on ollut tehdsä sinne taas pieni keittiöremppa, niin kun välistä on ollut vähän jo tapana. Se on helpoin paikka pistää vähän uusiksi, kun muualta en vielä kovasti halua mitään alkaa muutella. Olin juuri ajatellut, että jos löytisi jostain sellaisen laattapintaisen Enso-levyn, niin kuinka ollakaan...

Sellainenhan löytyi vieläpä ihan parin päivän päästä siitä ideasta! Ja tietenkin lempipaikastani Suomen kasarmin aarteista Hämeenlinnasta. Ei maksanut paljoa ja on just tarpeeksi kämäsen näköinen, ettei tarvitse tuntea hirveää sääliä siitä, että aion maalata roiskauttaa tämän valkoiseksi, sillä ihan pikkaisen on liian punainen makuuni tällainen.

Vähän hassua sovitella sitä tuonne punaisena, mutta oli pakko edes yrittää nähdä miltä tuossa laattapinta sitten näkyisi ja voin sanoa, etten kyllä oikein mitään selvää tästä saa, kun niin on kaiken tiellä näin. Mutta eipä tämä koko palanen tuonne ole edes menossa, vaan vähän reilu puolet, sillä ajatus on toistaiseksi ollut laittaa sitä vain tuohon kaapin ja koriseinäkkeen alapuolelle. 

Mutta kaikki on vielä ihan ajatuksen asteella vasta sillä en ole vielä päässyt edes vaunua talven jäljiltä imuroimaan, kun niin kuumat ilmat taas napsahti. Olisi niin ihanaa jo vähän verhoja tuonne laittaa, mutta ei tuolla pysty nyt oleilemaan kun hetken kerrallaan päiväsaikaan.

Olisi toinenkin pikkuremppa vielä tehtävä ennen niitä sisustushommia, kun tämä etukulma on jostain vuosien varrella vähän vuotanut ja sen syy täytyisi koittaa tuolta alta esille kaivaa ja korjata samalla kun nämä pintalevyt tästä pistää uusiksi. Se on näissä semi-antiikkisissa kärryissä vähän sellaista, että saattaa se vesi päästä välistä jostain sisälle asti. Onneksi muualla ei (vielä) näy vastaavia ja tämä on (ehkä) suhteellisen nopsa tästä korjata.

Mutta ehdottomasti parasta nyt on, että vihdoin on uudet kumit alla taas! Kelpaa lähteä ajeluille sitten, kun nämä helteet vähän hellittää sen verran, että saan nuo sisätilat kuosiin ensin. Nyt voi sentään jo ruveta suunnittelemaan kesän reissujakin, kun on kuitenkin jo entrauksen alkuun päästy näiden uusien kumikiekkojen myötä.

Finally got new tires to my little caravan so I can start planning the little kitchen reno with this red board that I'm going to paint white first and to repair the damage on the front corner that has been leaking water inside for a while.

Kesätuliaisia

Tämä postaus on omien tuotteideni mainos

Sain juuri uunista ulos pari viikkoa sitten tekemäni kesätuliais-keramiikat. Tein nämä siis ihan sitä silmällä pitäen, että jos joku siellä haluaa tänä kesänä viedä tuliaisiksi jotain pientä, ihanaa, kesäistä ja käsintehtyä niin nyt täällä olisi tarjolla juuri sellaista. 

Tein muutaman myös noita keramiikkakukkasia, joita taannoin tein ihan itselle vain. Ne ovatkin olleet varsin ihania kukkapenkkien sulostuttajia joita kaikki täällä käyneet ovat ohi kulkiessaan ihailleet.

Kesäaktiviteettejä miettiessä pelmahti päähän tehdä kalastuksesta pitäville oma (noin 32cm korkea) kalanruoto-koriste, jonka voi ripustaa roikkumaan silmäniloksi johonkin kivaa seinää vasten. Tämä on ihan vaan kovaksi poltettua keramiikkaa ilman lasitetta, joten pinta on hauskan luumainen. Vielä pitää ratkaista tuo pyrstön narujen solmiminen nätimmin ennen kun nämä voin myyntihyllyyn pistää, mutta eiköhän se tässä ihan pian ratkea.

Oma suosikkini on tästä satsista tämä (noin 14cm korkea) kissankello-kilkatin. Se helähtää hauskasti kun narusta heilauttaa ja toimisi varmasti oikein kivana ovi- tahi kahvikellona kukista pitävän kesämökillä tai puutarhassa. Nämä on päältä lasitettu violetin ja pinkin sävyillä ja ovat kyllä söpöjä kuin mitkä. 

Näiden hinnat ovat seuraavat: keramiikkakukkaset 20 euroa kappale, kalanruotokoriste 18 euroa ja kissankello-kilkatin 15 euroa. Näitä voi tulla ostelemaan täältä kotoani Järvenpäästä ja kyselyt mieluiten sähköpostin kautta dgsisustusmania(ät)hotmailpistecom (osoite löytyy myös nettiselain-version vasemman sivupalkin yläreunasta, jos tämä roskapostibottien vuoksi vähän kryptisesti kirjoitettu saa vain raapimaan päätä. Siihen pääsee mobiilista, klikkaamalla koko blogisivun alareunassa näkyvää tekstiä "näytä internetversio").

P.S. Loytyy täältä paljon muutakin kivaa osteltavaa keramiikkavalikoimistani, ja esillä on myös koko kylttikauppani valikoima tietenkin sekä betonikirjoja.

Made these cute little ornaments to be purchased as little visiting gifts. You can find and shop these at my home in Järvenpää southern Finland. Contacts via e-mail, the address is in the top of the left sidebar in the internet version of this blog.

Pikkukatos pikkuterassille osa II

Saatiin viime hetkellä pikkuterassin katosremppa valmiiksi juhannukseksi, kun puuhattiin vielä aattopäivänä viimeiset vaiheet. Oli onneksi niin kova tuuli ja muitakin naapureita hommissa pihoillaan, ettei suurempia metelöintejä varmasti kuulunut tästä meiltä tämän takia. 

Oli ihan älyttömän vaikea ajatella ja suunnitella, että miten tuohon saa sellaisen kohtuullisen helposti talveksi pois purettavan katteen tehtyä, mutta tekemällä se on paras ajatella niin kun tälläkin kertaa. Tosin siinä saattoi tulla vähän fiboja tehdessä, mutta onneksi ne sai paikattua niin, ettei kukaan huomaa tai muuten puhuttua itselle mieluisiksi.

Tehtiin siis kaksi tällaista kate-elementtiä, jotka ruuvataan noista välirimoistaan katteen läpi yksi kerrallaan tuohon terassin pergolan päälle ja jotka saa siis samoista ruuveista sitten talveksi myös irti niin, että vain tuo pergola jää terassin päälle. (Meillä saattaa tulla talvella niin isot lastit lunta ja jäätä tuolta katolta, ettei nämä valokatteet sitä välttämättä kestä tai sitten huikkaavat ne vaan liukumäkenä kulkijoiden päälle vaarallisesti tuosta, niin siksi päädyttiin tällaiseen irrotettavaan kateratkaisuun.)

Ainakin niiden ylös laittaminen oli aivan helppoa, joten uskoisin, että niiden alas ottaminen sitten syksyllä on sitä myös. Ainoa vaan, että pitää sitten tarkkaan katsoa mitkä ruuvit tuolta aukoo, niitä kun ei tietenkään tullut erikseen merkattua. Ajatus on kyllä kipaista ennen syksyä ostelemassa niihin uudet ja eriväriset, jotka sitten keväällä ruuvaa paikoilleen, niin tietää sitten mistä kohti on kiinni ja mistä ei.

Toinen pikkufiba oli, etten muistanut oikaista tuota kulman pystytolppaa ihan suoraksi ennen kun tuo ylin tukipuu siihen mittailtiin ja kiinniteltiin ja se jäi hitusen vinoksi. Siinä kun sitä vähän kirosin, niin tajusin, että eihän se haittaa, kun joka tapauksessa katoksen kanssa piti tuota pihlajaa väistää, niin vähän vino runkotolppahan vaan nätisti tuossa nyt väistää.

Katos ei yllä ihan terassin reunaan asti, koska siinä on tuo olkkarin ikkuna, enkä halunnut sitä sen päälle enkä yhtään ylemmäksi. Nyt tuosta reunasta mahtuu myös just ja just ruuvailemaan tuon toisen kate-elementin paikoilleen, mikä on siis tosi hyvä juttu kanssa.

Myös katoksen kulma pihlajan vierestä tehtiin vinoksi, ettei se ota sen oksiin kiinni, kun sitä tuuli tuossa liikuttelee. (Kuvasta ei kunnolla näe, mutta siinä on ihan reilusti tilaa sillä liikkua, kymmeniä senttejä on välissä katoksen raunaan.) Meillä pidetään mielummin tuo puu ehjänä tuossa, kun halutaan suora katoksen kulma. Pari ohuempaa oksaa piti vaan ottaa tuosta alempaa rungosta pois, ne kun roikkuivat jo ihan istujien silmillä ja olisivat varmasti hanganneet katosta vasten itsensä rikki muutenkin.

Ja sitten kun saatiin kalusteet takaisin paikoilleen olikin ihan ihmeellistä, kun yläpuolella oli noin valoisaa, koko tila virkistyi ihan huimasti ja näyttää nyt nätimmältä kun osasin kuvitellakaan.. Olisi kiva vielä päästä testaamaan sateen kanssa, että miten tuo tuossa toimii, mutta sitä saadaankin sitten taas odotella, kun ilmat on menossa ihan toiseen suuntaan (plääh).

And the canopy is finished! Looks so pretty and it should be fairly easy to take apart for the winter too.

Keskikesän pikkulöydöt

Aina kannattaa piipahtaa ennen juhannuspyhien alkamista vielä kirppiksillä, sillä vaikka siellä vähän voi tyhjää olla, nin aina olen sieltä löytöjä silti tähän aikaan vuodesta tehnyt. Eikä eilinen ollut poikkeus tässä asiassa, kun piipahdin pikaisesti lähialueiden torit lävitse.

Matkaan tarttui pieniä, mutta tosi kivoja löytöjä, kuten pieni puolentoista euron tinakuppi, kaunis kukkakoriste kesäjuhliin eurolla sekä valkoinen pöytälampun hapsuvarjostin, josta pulitin 14 euroa, koska se on ihan uudenveroinen.

Ajattelin, että tästä voisi saada asuntovaunulle tämän kesän kattovalaisimen, jos pienesti tuunaa tämän kiinnitystä ensin. Tässä olisi koko ja tyyli ainakin todella kohdillaan sen pienen matkakodin mittakaavaan ja muuhun sisustukseen. Täytyy tovi pohtia vaan, että onko tämä vähän liian valkoinen sinne vaiko eikö. Sovittelemaankin pääsen vasta ensi viikolla, kun vaunu on juuri nyt pienessä rengas-remontissa eikä sinne sisälle voi mennä ennen kun on uudet kumit alla.

Ehkäpä laitan tuon kukkakoristeen nyt juhannukseksi nutturan vierelle, vien tinakupin lahjaksi ystävälle ja pidän lampunvarjostimen tallessa ensi viikkoon, kun vihdoin pääsen vaunua laittelemaan kesäkuntoon.

Kukka ja kuppi ovat löytöjä Helmi-kirpputorilta järvenpäästä ja lampunvarjostin löytyi Tuusulan Femmatorilta.

My recent fleamarket finds. A tin cup, a hair flower and a small lampshade that I might use in my little caravan this summer.