Pieniä suuria asioita

Itselleni kovin tärkeitä asioita ovat luomu- ja lähiruoka. Olen siitä onnellisessa asemassa että kuulun ruokapiiriin ja pääsen nauttimaan näistä tietäen, että ovat varmasti luomuna tuotettu ja läheltä ja että omalta osaltani tuen suomalaisia pienviljelijöitä. Puhumattakaan nyt tietysti siitä että tämä tällainen ruoka vaan on niin paljon parempaa kuin tehotuotettu, sanoi siihen "asiantuntijat" mitä hyvänsä.

Olen nyt muutaman kerran tuurannut ystävääni, joka ruokapiiriä pitää, jakelemaan tuotetilaukset piiriläisille ja voin sanoa, että se on ollut ilo. Tavaroiden lajittelu on vähän kuin leikkisi omaa ruokakauppaa ja toimisi kauppiaana kun piiriläiset tuotteitansa tulevat hakemaan. Ja eniten kuitenkin ilo siitä, että on voinut antaa oman panoksensa siihen että ruokapiiri toimii. Ystäväni joka piiriä pitää tekee pyyteetöntä työtä muiden hyväksi ja ilman tällaisia epäitsekkäitä tekoja ei tällaisia ruokapiirejä edes olisi. Kiitos siis ystävälleni (ja kaikille muillekin ruokapiirejä pitäville henkilöille) siitä että olet olemassa ja pidät meidät muut hyvissä luomuruoissa. Olen aina avuksi kun vain tarvitset.

A big thank you for those persons that provide us with organic local food, without any personal benefit of the transaction. A big thank you to my friend who is one of those persons.

Piristävä pikkukattila

Täytyy sanoa että kun näin tämän pikkukattilan ensimmäistä kertaa ihastuin sen pulleroiseen ulkomuotoon päätä pahkaa. Tämän on suunnitellut Timo Sarpaneva Opan kattilatehtaalle ja se on yläosa fondue-setistä. Itsellä kun ei tuota alaosaa ole ja sen puoleen kiinnostusta foundueen tekoonkaan niin käytän tätä ihan liedellä  pienien asioiden keittämistä varten. Muina aikoina tämä lojuu milloin missäkin päin keittiötä tuottamassa minulle silmäniloa hauskalla olomuodollaan. Kaapissa ei ole tainnut vielä kertaakaan piilotella.

This cute vintage kettle is designed by Timo Sarpaneva for Opa. It's actually meant to be a top of an fondue set but since I don't have the bottom I use this as a regular kettle. I keep it on hand all the time simply cause it's appearance makes me smile every time I see it.

Ojasta allikkoon

Sanonpa vain sen että jos on jo olemassa huonekalu jota ei oikein osaa sijoittaa niin ei kannata löytää siihen vielä sopivaa valaisinta. Kahlitsen pian itseni patteriin (jos siis olisi sellainen) etten pääse enää ostostelemaan kaikkea tuikitarpeetonta, (mutta kaunista).

Pöytä tosin löysi jo käyttötarkoituksen sellaisena apupöytänä jota olen tietämättäni ollutkin vailla, mutta se missä sitä pidän silloin kun en apupöytää tarvitse on vielä ajatustyön alla.

Oops I did it again. I found this nice vintage work lamp and just couldn't stop myself from buying it. It looks so nice with the table. If only I could just find the place for this now...

Ostin kun halvalla sain

Paikallisessa romuliikkeessä oli myynnissä tämä jännittävä valurautajalkainen säädettävä pöytä. Olin sitä vilkuillut siinä tovin ja välillä kävin muuallakin, mutta jokin voima veti minut takaisin pöydän luo. Minkäänlaista tarvetta tuolle ei minulla ollut, mutta pakko se oli ostaa silti. Eihän sitä voinut sinnekään jättää. Kyllä sillekin se paikka kotoani joskus löytyy. Pyörikööt työhuoneessa sen aikaa.

This weird vintage table was a must have. I (again) didn't have a need for it but it was just too pretty to leave behind. I can't help myself if I see something I really like.

Juhlamuistot

Lauantai-illan juhlat olivat täydelliset niin ruokia kuin vieraita myöten. Parhautta.

The dinner party on saturday  was a success. Great food with great people. Bestness.

Kattaus seitsemälle

Raskaan raatamisviikon jälkeen on aika juhlan. Ystävät tulevat kylään ja pidämme oikein kunnon kekkerit. Syömmä, juomma ja naatimma. Laitoin kattauksen siitä mitä kaapeistani löysin. Arabian Ruskaa, Sorsakoskea, Marimekkon Artturia ja Riihimäen lasin lumihiutaletta kera kesäisten yrttien.

After hard work it's time to party. 

Pölyt on pyyhitty

Siivous alkaa olla pikkuhiljaa loppusuorallaan ja tavarat paikoillaan. Muuri näyttää silmääni hetki hetkeltä paremmalta eikä projekti ainakaan toistaiseksi ole aiheuttanut yhtään katumuksen tunteita. 

Eniten onnessani taidan kuitenkin olla siitä, että nyt tuo uuni näyttää vihdoinkin joka suuntaan suoralta. Rappauksen ollessa paikoillaan näytti yksi seinistä aivan vinolta ja kulmasta riippuen joko seinä tai uuni oli selvästi vinossa (uuni on aivan suoraan muurattu). Nyt kun tuo ikävä vääristymä on poissa on paljon helpompi asetella tavaroitakin tuonne päälle, kun ei tarvitse pähkätä kuinka saada ne näyttämään suorilta seinää vasten.

And this is how the wall looks now. Boy, it was a messy job but I'm happy I did it. Now the corner looks more warmer and inviting. I specially like the contrast between the brick and the brown glass. 

Teräsharjan jälkeen

Uskomatonta kyllä muurin tiilten harjaus teräsharjalla kesti noin puoli tuntia. Sen jälkeisen sotkun siivous jatkuu yhä. Seinästä irtosi kymmenkertaisesti se pölymäärä mikä pelmahti eilen rappauksen poiston yhteydessä. Nyt on joka paikka, ynnä allekirjoittaneen keuhkot niin täynnä pölyä, että jätän suosiolla seuraavan työvaiheen keväämmälle ja nautin muurin välivaihe-lookista, kunnes taas unohdan aineen nimeltä pöly ja voin jatkaa urakkaani saumaamalla nuo "hämähäkin pesät" uusiksi.

The wall has been brushed now. It took me about half an hour to brush the bricks and the rest of the day I've been (and still am) cleaning the dust. I think I need to wait a while until I begin to fix the mortar between the bricks. I want to take a brake from the dust.

Dust part II

Tiilimuuri tänä aamuna näyttää tältä. Pölyn määrä yllätti itsenikin vaikka olen tämmöisen homman tehnyt ennenkin ja minun olisi pitänyt se muistaa, vaan aikapa oli kullanut nuokin muistot päästäni. Surullisinta tässä on se että ei se pöly vielä tähän loppunut, nyt se vasta kunnolla alkaa. Tarkoitus on siis putsata tiilet näkyviin niin hyvin kun vaan voi ja saumata koko höskä uusiksi. Saattaa kyllä olla että saumausta pitää hieman lykätä tuonnemmaksi pönttöä kun kuitenkin käytetään torpan lämmittämiseen ja tässä on aika kipakat pakkaset tulossa, mutta tiiliä alan hangata nyt. Haluan saada ne niin hyvin esille kun vain voi. Tuolla on ihana tiilten värikirjo tuon laastipölyn alla.

The wall this morning. I didn't remember how much dust this kind of work produces and the mess is beyond overwhelming. And the sad part is it's going to continue. Next I need to brush each brick with a metal wire brush and remove the surface or the mortar in between the bricks and then apply new plaster there to make the wall pretty and easy to maintain clean.

Dust

Vihdoin eilen illasta pääsin aloittamaan rappauksen purkuoperaationi. Homma eteni aluksi vauhdilla, mutta tyssäsi sitten järjettömän pölyämisen johdosta. Pitänee tehdä tuo tapojeni vastaisesti hieman hitaammalla tahdilla. 

Alta löytyvä tiilimuuri ei toistaiseksi näytä vielä kovin vakuuttavalta. Alkaa olla selvää että vähintäänkin saumat olisi uusittava jotta siitä järkevän pinnan saisi. Minun silmiäni hieman häiristee myös muutaman tiilirivin vinous keskellä muuria. No, ans kattoo ny ensin vielä miltä tuo toinen puoli näyttää, suunnitellaan loput toimenpiteet vasta sitten .

The plastering is coming off really fast but the job is still slow because the dust is overwhelming. The wall behind doesn't look perfect but I think I might be able to fix it to look better. We'll see after I finish this job first.

Arkeologisia kaivauksia

Minun on jo pidemmän aikaa tehnyt mieli kurkistaa työhuoneen takan muurien rappauksen alle. Tiesin jo etukäteen että siellä on pula-ajan jätetiilistä kasattu muuri sillä olimme uusineet muurin rappauksen toiselta puolen. Se missä kunnossa muuri työhuoneen puolelta oli ja on edelleen on suurelta osin vielä arvoitus, mutta pieneltä alalta tiedän jo mitä vastassa on.

Olen miettinyt tämän päähänpinttymäni todella tarkkaan ja suunnitellut eri vaihtoehtoja sen mukaan mitä muurista paljastuu. Vanha rappaus siis poistetaan kokonaan, se on lähtökohta.

Vaihtoehto nro. 1. Alta paljastuu siedetävä tiiliseinä jonka saumat uusin kokonaan parin sentin syvyydeltä.

Vaihtoehto nro. 2. Alta paljastuu karmea, mutta suorahko tiiliseinä jonka päälle laitan tiililaatoilla uuden tiiliseinän. 

Vaihtoehto nro. 3.  Alta paljastuu niin karmea ja epätasainen tiiliseinä että joudun vain rappaamaan sen uudestaan piiloon. Mutta saan kauniimman rapatun pinnan kuin nykyinen.

Näillä siis mennään. Ihan täytyy myöntää että  j-ä-n-n-i-t-t-ä-ä. Toivottavasti saan sen rappioromanttisen tiiliseinän mistä olen jo vuosia haaveillut.

I got this almost ridiculous idea to remove the plastering from behind the fireplace in my work room. I've had a craving for a brick wall for so long now and there just might be a chance I'll get it here. I'm not sure if I manage to salvage the old wall but I have several options on what to do. I'm hoping there will be a super cool shabby brick wall here by the end of this month. Otherwise there'll just be a newly plastered wall, which is all together better than the existing one.

Sopivasti somat soppakattilat

Sain joulupukilta nämä Raija Uosikkisen Finelille kuvioimat Orient-kattilat. 

Sinisestä kattilasta olikin jo esittely siskoni blogissa, mutta en osannut arvatakaan että tuo minulle päätyisi. Punaisen kattilan kun näin niin hämmästyin kovin koskapa en tiennyt noin isoa olevan edes olemassa. Oivallinen keittokattilasto kerrassaan.

I got these two vintage Raija Uosikkinen for Finel kettles from my sister for christmas. I really love the bigger one, didn't even know that size existed. They're both absolutely perfect for making soups.

Opetusseinä

Pyörähdys paikallisella kirpputorilla tuotti saaliiksi peuran pääkallon sekä kuivatun perhosen. Kotiin päästyäni sovitin niitä portaikossa olevan pottutaulun viereen ja totesin aikaansaaneeni oikein opettavaisen kokoelman. Jos oikein tarkkaan miettii niin asetelma on aiheiltaan kyllä aika kammottava, mutta onneksi väreiltään niin kovin miellyttävä.

I found this deer scull and dried moth from a local fleamarket and hanged them next to my newest educational board. They look pretty together though the themes are actually quite hideous if you think of it.

Hulluna Huopaseen

En ole ikinä ollut mikään kummoinen kutoja mutta aina silloin tällöin on kuitenkin tehnyt mieli jotain puikoilla kilkuttaa. Vähän ennen joulua innostuin kovin tästä Huopanen langasta jonka voi pesukoneessa näpsäkästi kutistaa huovaksi. Olen nyt muutaman viikon ollut aivan totaalisen koukuttunut tähän harrastukseen ja kilkuttanut jo useamman parin lapasia ja tossuja (mikä ei ole ollenkaan haitannut ystäviäni ja sukulaisiani) mutta alan pian huolestua jos en kohta pysty tätä lopettamaan. Alkaa haitata jo muuta elämää tämä jatkuva kutominen (toisaalta tv:n katselu ei ole koskaan aiemmin ollut yhtä hyödyllistä kun se samalla kutoessa nyt on).

I'm totally addicted to knitting. I found this 100% wool yarn that one can shrink in the washing machine and turn it in to felt. I've already made several pairs of mittens and socks and still want to do more. I'm beginning to get worried if this doesn't stop soon. But never the less my family and friends are happy that I help them keep their hands and feet warm now.

Vähän väriä porstuaan

Olen nyt tovin pohtinut porstuaa ja sen romantillista olemusta joka ei enää tyyliini sovi ja tulin siihen tulokseen, että koskapa tila on niin kovin hankala muuttaa muuksi kun mitä se nyt on, niin muutan sitten vain sen ulkoasua. Ensimäinen askel on puuttua värimaailmaan. Liian pliisut sävyt saavat pikkuhiljaa häädön ja tilalle tulee jotain tyylillisesti sopivampaa.

Nämä tiilenpunaiset tyynyliinat syntyivät eilen illalla käyttäen tätä aiemmin hyväksi havaittua metodia. Kovin väsyneenä luovuuteni ei kukkinut tekstin osalta kovinkaan paljon, mutta tarkemmin kun ajattelee nuohan ovat aika humoristiset noin.

The porch is way too complicated to try to use in a differend way that I already do so I decided to keep it as it is but change the colors to make it look more like the rest of the house. 

The first step towards new color scheme is these pillow cases I made just last night, using this method.

Didn't feel very creative with the text though ;).

Pottuja

Sisko Siskonen löysi minulle taannoiselta kirppistelymatkaltaan tämän vanhan pottutaulun. Pistin sen heti paraatipaikalle portaikkoon jonka värimaailma muuttui samantien paljon tasapainoisemmaksi. Edellinen opetustaulu oli tilaan ehkä hieman liian tumma, tehden sen näin pimeään talviaikaan jopa synkäksi. 

My sister found me this vintage educational board from a fleamarket. I hanged it in the staircase to replace the previous board that I had there. This new one makes the space feel much warmer and balanced.