Näytetään tekstit, joissa on tunniste Työhuone. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Työhuone. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 15. helmikuuta 2026

Pönttöuunin päälliset

Täällä on joitain sellaisia kohtia sisustuksessa, jotka eivät juuri muutu, koska miksi koskea johonkin, joka mielestäni on jo täydellisen hienosti. Yksi sellainen kohta on tämä pönttöuunin päällys, johon on kerääntynyt tuollainen kokoelma kaikenlaista, joista osa on ollut siinä jo vuosikausia ja vähän niin kuin muistoina edellisistä sisustusvillityksistäni.

Isoin niistä on tuo hieno peltinen ja ruosteinen A-kirjain tuossa takana. Tuollaiset vanhat mainoskirjaimet olivat suurta huutoa sisustuksissa joskus viisitoista vuotta sitten ja niitä oli täälläkin useampia erilaisia siellä sun täällä, kunnes kyllästyin ja hankkiuduin niistä eroon. Tuo yksi on jäänyt, koska se sopii tuonne pönttiksen päälle niin kivasti ja koska pitäähän se nyt yksi olla muistona niistä ajoista. Samaan kastiin sen kanssa menee tuo apteekkipullo, joka on myös jäänyt tönöttämään tuonne hauskan etikettinsä vuoksi, kun siinä lukee "Jästpulver" jonka joku keksi tarkoittavan jästipulveria hiivan sijaan.

Sitten tuolta löytyy kokoelma messinkisiä kynttilänjalkoja, purkillinen vanhoja mittoja ja neulepuikkoja sekä vanhoja kaulimia ja pölyhuiskia. Vanha emalikyltti on myös löytänyt paikkansa täältä sekä alunperin joulukoristeiksi tekemäni simpukkatähdet. Seassa on myös hyvin pieni mattopiiska ja tuossa tason reunan takana piilossa puisia pyykkipoikia ja magneetilla olevia kynttilänpidikkeitä ihan vaan, koska sieltä ne aina tarvittaessa helpoiten olen löytänyt.

Ja mielestäni tuo kokonaisuus toimii tuolla päällä vaan niin kivasti, etten ole sitä lähtenyt suotta muuttelemaan. Se on ehkä vähän juhlavan näköinen nyt kun tuo messinkinen kukkarinkulaksin tuossa joulun jäljiltä vielä roikkuu, mutta  onneksi tuo ympäröivä "maisemointi" lukemattomine henkareineen ynnä muineen vähän tasapainottaa sitä niin, ettei nyt ihan joululta enää mielestäni näytä.

P.S. Nyt kun on näitä kylmiä pidellyt niin olen säilyttänyt noita päällysvaatteitani tuossa pönttiksen likellä ihan vaan siksi, kun ne on kivampi pukea päälle vähän lämpimämpinä, kun eteisen naulakosta alle huoneenlämpöisinä.

The stuff I have on top of this tin oven has been the same for most parts for many years now. There's some relics of my past decoration loves and some candleholders and all kinds of thing I need but don't have a better place to keep. I think it all looks so good there like that and why change something I like.

maanantai 12. tammikuuta 2026

Salusiini työhuoneen ikkunaan

Ommella surautin viikonlopulla myös verhon työhuoneen ikkunaan. Sekin oli ollut ajatuksen asteella jo viime kesästä asti, kun ostelin kirppikseltä nuo maailman hienoimmat pienet verhonpidikkeet. Niihin kun vielä myöhemmin löysin juuri sopivan messinkisen putken tangoksi oli suunnitelma selvä, eikä tarvinnut kun löytää tämä sopiva hetki sen toteuttamiseen.

Materiaaliksi itse verhoon käytin sitä edesmennyttä sänkykatostani, josta purkamalla jo yhdet verhot olen aiemmin tehnyt ja teen vielä ainakin kahdet, kun tuo ihana beige harsokangas on niin riittoisaa. Tähän ikkunaan riitti ihan vähäsen, kun en halunnut tehdä kovin pimentävää verhoa vaan enemmänkin tuollaisen kivan näköisen vain, tässä kun ei varsinaisesti salusiinia näkösuojaksi tarvitse.

Kivan intiimiksi tuo verho tämän työpöytäni kyllä tekee ja niin kotoisaksi myös. Entivanhainen kahvilatunnelma sopii mielestäni tähän ikkunaan vallan kivasti eikä verhot tunnu yhtään liioitelluilta, vaikka tuolla vielä sälekaihtimetkin takana ovat. Niiden taakse piiloutuu nyt kokoelmani pieniä rautaisia punnuksia ja kaikki niiden edessä oleva näyttää mielestäni nyt tosi paljon kivammalta pehmeän beigeä verhoa vasten.

Made this half curtain to my work room window just cause I had the materials and inspiration - it really doesn't serve any other purpose there than to look pretty. I must say I really like the feel it gives to this table. It looks so much warmer and cozier now than it did before. Even all my stuff there looks prettier now to my eye.

tiistai 24. syyskuuta 2024

Talvimattoja osa II

Muutama päivä sitten olleen ilmojen viilenemisen aikana levittelin myös työhuoneen lattialle jo uuden, myöskin Torista second handina löytyneen villamaton, jottei varpaita niin palelisi, kun tulia takkoihin ei vielä olla alettu poltella. Tämä matto on Elloksen goose eye-kuvioinen Ekeby ja mielestäni tein tosi hyvän löydön kun hinta oli vain kaksi kymppiä ja matto tosi hyväkuntoinen. Vähän kyllä hirvittää tässä tilassa näin hieno matto, kun tässä välistä sattuu ja tapahtuu, kuten nyt kun on lasitushommelit menossa tuossa, mutta toistaiseksi olen onnistunut olemaan nätisti, eikä mitään ole roiskahtanut mihinkään (vielä).

Matto on onneksi kaksipuoleinen, että sitten jos ja kun siihen jotain roiskahtaa voin kääntää sen piiloon, jos se siis on jotain mikä ei pesemällä irti lähde. Mutta muuten maton vaaleanharmaa kuvio sopii tosi kivasti työhuoneen tummalle lattialle raikastaen ja vaalentaen koko tilaa. Se on mukavan pehmeä ja lämmin jalan alla ja myös koirat ovat olleet mielissään, kun tässäkin huoneessa on nyt matto jonka päällä voi kieriskellä, venytellä tai juosta tosi lujaa yli, niin että se menee aivan rullalle (liukuesteet ostoslistalla).

Että aika hyviä mattokauppoja olen Torista viime aikoina tehnyt kyllä. Ja niinhän se menee, ettei kahta ilman kolmatta ja tuolla on vielä yksi uusi second hand villamatto odottelemassa, että koska se olohuoneen lattialle levitellään. Siitä lisää sitten, kun se sinne on saatu aseteltua. Ei varmaan kuitenkaan ihan vielä lähipäivinä, kun tässä on niin paljon kaikenlaisia muita kiireitä, mutta heti kun ilmat taas viilenee tarpeeksi niin että alkaa varpaita palella.

My second second hand rug find is this grey goose eyed wool rud I got from Tori for only twenty euros. It is just wonderful here on my study's floor, so warm and cozy and most of all light and bright on top of those dark brown floorboards.

lauantai 13. tammikuuta 2024

Ilman ovia

Otettiin joulun alla toinen pariovista irti sitä kuusta varten ja hyvin pian sen jälkeen lähti toinenkin, kun vähän hassulta näytti vain yhden oven kanssa tämä aukko. Päätin silloin, että katsellaan vähän aikaa kokonaan ilman ovia tätä aukkoa ja vitsit, että se olisi kiva noin.

Täällä ahtaissa neliöissä isot ovet ovat vähän liian leveät aukeamaan kunnolla ilman, että täytyy karsia kalustuksesta ja niinpä ne ovat aina olleet vähän puoliavoinna katseen edessä huoneesta toiseen ja varsinkin kun toinen niistä oli lähes aina kiinni. Mutta nyt kun niitä ei ole niin on niin paljon avarampaa, että tuntuu kun koko talo olisi kasvanut tästä kohden.

Olen monesti vuosien varrella miettinyt ovien vaihtoa vähän pienempiin, mutta se ei muuttaisi tilannetta juuri mihinkään. Liukuovetkin käyneet mielessä, mutta ei sellaiset seinän päällä olevat vaan sellaiset mitkä olisi koteloitu seinän sisälle, jolloin ne eivät veisi sitä arvokasta seinäpintaa, mutta siinäkin omat haasteensa, vaikka tässä huoneiden välillä alunperin onkin isompi aukko, jota itse pienennettiin ja ovet lisättiin kun talo hankittiin.

Joten olkoot nyt hetken kokonaan ilman ovia nämä karmit, että voin katsella ja suunnitella keksisinkö tuohon jonkun ratkaisun niin, että siinä jonkinlainen oviviritys voisi kuitenkin olla. Sellaista kun välistä täällä tarvitaan varsinkin silloin kun tuossa työhuoneen puolella porakoneet pörisee ja sahajauhot pöllyää tai muuten vaan täytyy saada kaksi tilaa eristettyä omiksi huoneikseen.

P.S. Vaihdoin olkkarin pöydälle hyasintin näihin jo vähän elähtäneisiin tulppaaneihin, kun tässä oli sille hajusintille vähän liian lämmin.

Took the doors out of this frame and now there's just an opening between these two rooms. It looks so much spacier now. I have been dreaming about a pocket door here instead of two opening doors, but it's not that easy to do and would cost a bit so I'll just settle with this for a while now.

perjantai 8. joulukuuta 2023

Lämmön lahja

Tein männä viikon joulumarkkinoilta vain yhden hankinnan, mutta se ei ollutkaan ihan mikä tahansa ostos, vaan tällainen hervottoman iso ja ihana messinkirusetti! Se löytyi markkinoilla ihan vierestäni nimittäin Parolan aseman Katjan pöydästä, joten se oli siitä helppo markkinahulinoissa itselle varata, kun sitä oli siitä vierestä läheltä ihailemaan päässyt.

Katja on ihan hurjan taitava tekemään messinkipellistä ihania koristeita ja tämä rusetti on hänellä ihan uusinta uutta. Ennestäänhän hän on tehnyt nättejä rusetteja heijastimiksi ja tämän messinkisen myötä olen ristinyt hänet nyt virallisesti rusettikuningattareksi. 
 
Kotona mallailin tätä rusettia ensin keittiön vitriinikaapin oveen (näytti älyttömän nätiltä) ja olohuoneeseen (näytti älyttömän nätiltä myös), mutta kun ohi kulkiessani kokeeksi tälläsin sen tähän työhuoneen pönttöuuniin niin hihkaisin oikein ihastuksesta, kun se saa koko komeuden näyttämään nyt niin juhlavasti joululahjalta, oikea lämmön lahja! 

Siihen oli helppo siten keräillä ympärille kaikenmoista muuta messinkistä ja kiiltävää ja niin on tämän joulun somistus taas tähän nurkkaan valmis.

Tykkään hirveästi "poltella" näitä led-kynttilöitä ympäri taloa, ne kun ovat niin näppäriä ajastimineen. Niiden kanssa ei myöskään tarvitse välittää paloturva-asioista niin kuin oikean liekin kanssa olisi, että niitä voi huoletta pistää vähän liiankin liki paperikoristeita, niin kun tässä pönttiksen päällä nyt on. Olisi kiva laittaa kaikkiin näihin kynttilänjalkoihin tuollainen led-kynttilä loimottamaan, mutta kun niissä ei ole niin paljoa noita kokovaihtoehtoja, että näyttäisivät yhtä kivalta kun nämä erimittaiset aidot pätkät messinkisissä jaloissaan, niin siksipä pidän siellä yhtä päällä ja muut ovat pelkkiä pätkiä seassa sitten.

Ja tämähän ei tosiaankaan jää pelkästään joulukoristeeksi täällä tämä rusetti, sillä paikkoja kyllä riittää missä tämä saa sulostuttaa tätä huushollia ihanalla hempeällä kiiltelyllään sitten juhlakauden jälkeenkin. Tekee sitten siitä arjestakin vähän messevämpää, kun on tällainen mehevä messinkikoriste katseenvangitsijana.

Purchased this wonderful brass bow from the Christmas fair from my friend Katja from Parolan asema -blog. She makes these by hand as well as other very beautiful brass decorations. 

At home I was trying to decide whether to put this into the kitchen or the living room when I walked past the tin oven in my work room and the rest is history. Now the oven looks like a big Christmas gift and it couldn't make me more happy. The most perfect Christmas deco ever.

maanantai 18. syyskuuta 2023

Pelti pellille

Muistin viime tipassa ennen hyvien kesäkelien loppumista viime talvesta asti mielessä olleen projektin poistaa maalit tuosta takan edessä olevasta pellistä. Se oli nääs ennen yhtä valkoinen kun tuo uunikin ja jotenkin olin ihan hirveän kyllästynyt siihen, ei enää yhtään näyttänyt kivalta silmiini, jos oli oikeastaan koskaan näyttänytkään. Kokeilin silloin talvella siihen varovasti maalinpoistoainetta ja se kun toimi, mutta haisi ihan hirveälle sisätiloissa, päätin, että kesällä poistetaan tuosta maalit pihalla, ja hip ja hei, onneksi muistin ja nyt se on paljon paremman värinen!

Ihan pelkkä maalinpoistoaine ei riittänyt vaan peltiä piti myös vähän hioa sen perään, joten nyt se on kovin teräksisen näköinen ja osin aika kirkas väriltään. Luotan kuitenkin siihen, että tuossa se pian patinoituu, samenee ja muuttuu enemmän sellaisen kivan käytetyn näköiseksi, mistä haaveilen. Voisihan sitä vähän avittaa siinä patinoitumisessa, mutta koskapa lämmityskausi on ihan just alkamassa jätän ne konstit ensi kesään, jos tuo ei tuossa talven aikana kiiltoastettaan kovin vielä muuta.

Harmittaa vaan nyt kokonaisuudessa kun viime talvena putosi pari hehkuvaa kekälettä tuhkalaatikon etureunaan enkä huomannut ajoissa ja ne polttivat lootan läpi maalipintaan ikävät jäljet. Opinpahan pitämään tuhkalootaa tyhjempänä niin ettei se muodosta sisäänsä kukkulaa mitä pitkin kekäleet etureunaan asti pääsevät valumaan.

Toinen mikä nyt vähän huvittaa on, etten huomannut kuvia ottaessani laisinkaan noita nuohoojan kädenjälkiä pöntön kyljissä. Onneksi ne lähti sieltä ihan vaan rätillä pyyhkäisemällä, tuhkaloota sen sijaan tarvitsisi uuden maalipinnan alaosiinsa ja tuossa on tietenkin tuollainen puolihimmeä maalarinvalkoinen pulverimaalipinta, mitä on tosi vaikea yrittää kopioida. 

Mutta pelti pönttösen edessä on nyt huimasti kivampi kun ennen. Kolhiutunut valkoinen on historiaa ja paremmin vanhan talon tyyliin sopiva teräksenväri saa silmäni hymyilemään. Tuhkaloota entrataan jahka ensin keksin mistä sopivan maalin siihen löydän. Voi olla että jää ensi kesään se, ellei syksy nyt vielä ota takapakkia sen verran.

Removed the white paint from the floor covering tin in front  of this oven and it's so much better now. Looks more old this way. The only thing that bothers me now are those burn marks on the front of the ash drawer, that happened last winter when some burning cinder fell in to it too close to the front. Hopefully I'll find a paint to fix that before the fall really starts, if not I'll deal with it next summer.

sunnuntai 28. toukokuuta 2023

Niinku reissuun lähös

Näyttää niin hauskalta tuo uusi vanha ompelunukkeni kirppikseltä osteltu kolttu päällään ja ruskeaan laukkuun pakattu matkalaukku jalkansa juurella. Ihan kun olisi jonnekin reissuun lähdössä tuosta ja vaan kyytiä odottelisi.

Pääsin heti testaamaan Irmelin tositoimissa, kun löysin kirpparilta tämän herttaisen tunikamekon, mutta siinä oli vaan mielestäni maailman rumin poolomainen löysä kaulus, joka ei imarrellut minua yhtään. Eipä sitten muuta kun vanha kaulus irti ja siitä leikaten muotokaistaleet tähän uuteen, joka oli niin helppo homma nyt kun kaavat sai tehtyä tässä nuken päällä, eikä tarvinnut yhtään arvailla tai korjailla vaan kaikki meni kerrasta maaliin.

Sen lisäksi että kirppistunika näyttää nyt just siltä miltä pitää tuli tuosta onnistumisesta ihan hirveä himo ommella jotain lisää, kun nyt on tällainen kiva apulainen tuolla työhuoneessa. Siis jos hän nyt pysyy paikoillaan tuossa, eikä liftaa ensi yönä jonkun onnikan kyytiin... Hih.

I enjoy so much of my new sewing companion. I got this cool plaid tunic from a fleamarket and it was so easy to fix it's ugly big waterfall-like collar to this more open and better suiting one. 
I also love how the doll now looks like it's going somewhere, with the sewing machine case by it's side. Hope it still stays here though and doesn't catch the next bus out of town, can't imagine living without it anymore... :D

lauantai 31. joulukuuta 2022

Joulukuusi työhuoneessa

Kun olohuoneen nurkan valtasi iso juhlapöytä muutti joulukuusi tänne työhuoneeseen työpöytäni vierelle ja se on ollut siinä kyllä valtavan hauska! Niin hauska, etten siirtänyt sitä enää takaisin olohuoneeseen vaan se saa viettää loppujoulun tässä. 

Tuossa on nyt hauska istuksia tietsikalla, kun vieressä kimmeltää, on tunnelma hyvin kohdillaan ainakin.

Se näkyy kivasti tästä niin moneen huoneeseen ja sopii oviaukon vierelle mitoiltaan aivan passelisti eikä ole yhtään tiellä, kun tuosta kulkee. Se saa tässä kohti paljon enemmän huomiota ja ihailua, kun siellä olkkarin nurkassa, josta se näkyy melkeinpä vain sinne olohuoneeseen.

Lisäsin siihen ihan vaan muutaman lasipallon tässä kun on niin paljon valoisampaa, että se alkoi näyttää vähän liian pelkistetyltä koristeineen ja nyt se on mielestäni ihan parhaimman näköinen tänne. Ihan jo nyt etukäteen harmittaa, että pian se täytyy purkaa pois, kun noin kaunista kuusta katselisi mielellään vaikka kevääseen asti. Ainakin nyt tuntuu siltä, mutta voihan se olla, että viikon päästä on jo toinen ääni kellossa ja kuusi lentää kuin leppäkeihäs pihalle. :-D

Moved the Christmas tree to my work room to fit the table in the living room and it looks so gorgeous in this doorway next to my desk. This is actually a much better spot for a tree since you can see it from so many rooms. I'm already quite sad that Christmas is over soon and I have to let this tree go, love it so much in here now.

maanantai 21. marraskuuta 2022

Pönttöuunin joulusomistus

Pitihän sitä vähän jo saada joulua jonnekin esille ja koskapa työhuoneessani vietän nyt kaikista eniten aikaa, oli luontevaa koristella tämä uuninurkka ensin. Päätin mennä siitä mistä aita on matalin, koska männä joulun somistus tässä oli niin hieno, niin miksi keksiä pyörää uudelleen, tein siis suunnilleen saman uusiksi, pikkuisen vaihtamalla asioita vaan.

Sen viime vuonna olleen kuivatun kranssin sijasta laitoin tuohon vasta askartelemani helmirenkaan. Se kranssi kun rapsahti alta viikossa rikki, niin on ihan fiksua pitää tuossa jotain vähän kestävämpää ja tämä renkula ei siitä häiriinny jos siihen vähän nojailee peltiä kiinni pistäessään (se on tuolla takan päällä oikealla, ei näy kuvissa). Ja onhan tuo nyt hirmuisen nättikin tuossa, oikein söpökkä etten sanoisi.

Kokoelma messinkisiä kynttilänjalkoja takan päällä sopi valmiiksi hyvin tyyliin ja lisäsin samaa sävyä ympärille paperitähtien, lyhtyjen ja kilikellojen muodossa.

Sytytin kuvausta varten tuonne tuon yhden kynttilän, mutta muuten olen tänä vuonna ihastunut noihin paristokäyttöisiin led-kynttilöihin joissa on ajastin. Sellaiset ovat ihan huiput lyhdyissä täällä sisällä ja ulkona, kun ei tarvitse itse muistaa niitä käydä sytyttelemässä ja sammuttelemassa.

Finally had a moment to put up some Christmas deco in the house. i started with the room I hang out the most; my work room. I used almost all the decorations as I had them last year, but why not since it works out so well.

keskiviikko 23. helmikuuta 2022

Varvasystävällisempi työpöytä

Sain vihdoin siistittyä työhuonetta sen verran, että pääsin kuvaamaan tätä uutta hienoa puista työpöytää jonka pari viikkoa sitten askartelin kasaan vanhoista osasista. Se tuli tuossa aiemmin olleen vanhan valurautaisen ompelukoneen jalan tilalle, koska olin lopen kyllästynyt kolhimaan kinttujani sen koviin ja kylmiin metallipintoihin ja halusin tilalle jotain vähän varvasystävällisempää materiaalia.

Löysin vanhat puiset pöydänjalat Facebookin marketplacesta reilulla kahdella kympillä ja kansi on vanhasta työpöydästäni joka vain hiottiin mätsäämään jalkojen kauniin harmaantuneeseen patinaan.

Inhoan rikkoa vanhoja kalusteita vastaamaan nykyajan mukavuuksia ja jätän yleensä mielummin rikkomatta ja hankin jotain muuta tilalle, jos sellaista kaluste vaatii, mutta tässä pöydässä oli se hauska, ettei juurikaan tarvinnut sitä rikkoa. Tässä edessä oli hyvin laho ja risa etuosa, jossa oli vielä iso reikä laatikkoa varten jota ei enää ollut, joten ei tehnyt heikkoakaan sahata siitä talteen vain pienet kulmapalat sivuista, jotta sain näppistasoni viritettyä pöydän alle. Kaiken huipuksi tuo näyttää ihan siltä, kun olisi noin ollutkin. Muutoin en jalkaosaan ihan hirveästi koskenut, mitä nyt pesin huolella ja ruuvasin kiinni pöytälevyyn.

Nyt vaan tästä uudesta viritelmästä paistaa ikävämmin silmiin tuo sekalainen johtomereni tuolla pöydän alla ja takana, kun olen tykännyt että saavat roikuskella löysinä tuolla. Tällainen pöytäkone kun tarvitsee imurointia säännöllisesti (siis ihan oikeasti, se kerää pölyä sisäänsä.) ja laiska ei ole jaksanut irrotella piuhoja koneen perästä vaan on tykännyt vaan vetästä sen edemmäs, avata kannen ja hoitaa homman tuossa paikoillaan. Pitänee ehkä vähän syventyä nyt siihen, että jos vaikka edes suurimman osan laittaisi vähän nätimmin tuonne. (Tai sitten odottelen, että sekalaisista sähköjohtomeristä tulee muotia).

Mutta auvoisaa on se, etten ole vielä kertaakaan kolauttanut varpaitani tuohon puujalkaan kun tuosta tuoliltani pyörähdän ja onhan se myös ihan hirveän nätti. Oi onnea uudesta työpöydästä!

I built a new table for my computer nook when I found these old legs from Facebooks marketplace. I just sanded the old top to match and the result looks like it was like this all along.