tiistai 30. elokuuta 2016

Hyvä tuli

No sinne makuuhuoneen nurkkaanhan tämä nikkaroimani pikkukaappi sitten meni. Kaveriksi sille aiemmin tuunaamalleni laatikostolle. Osan uusia vetimiäkin olen siihen jo saanut, mutta ne jotka tyylin täydelliseksi viimeistelevät ovat vielä matkalla.

Väriksi pikkukaappiin valikoitui tuollainen omituinen harmaa. Löysin sitä maalikaapistani purkillisen enkä millään muista mitä varten sen olen alunperin edes sekoitellut. Tähän se passasi nyt hyvin kun en ollut muutenkaan ihan varma minkä värisen tästä halusin.

Pikkukaapin virka on säilytellä kaikenmoista kosmetiikkaa mitä kylvyn jälkeen tarvitaan. Tykkään aina pesurituaalini jälkeen mennä yläkertaan pukeutumaan koska siellä on kaikki vaatteet ja enemmän tilaa (ja onhan tuo kylpyhuoneemme nyt aika pieni) ja nyt se on ihan luksusta kun siellä on myös kätevä paikka kaikelle tarpeelliselle.

Kaappi istuu nurkkaan täydellisesti kun sen siihen oikein mittojen mukaan tein. Jotain uutta ja  ihanaa se ympärilleen vielä tarvitsee, mutta voi olla että odottelen ensin että tämä syksy tästä ottaa tästä tuulta alleen. Aiomme nimittäin remontoida tämän huoneen vähän isommin heti kun säät surkenevat. Lattiasta kattoon oikein, mutta siitä lisää sitten kun sen aika on. 

And the small cabinet fits the space I made it for perfectly. Works well with the set of drawers I customized (still waiting for the right handles). I chose the grey color because I just had it hanging around in my paint cabinet. I don't know if it's the best color choice but will have to do for now. We're planning to do a bigger renovation to our bedroom as soon as the fall really starts and as the colors in this room will change I might have to reconsider the color of this cabinet too.

maanantai 29. elokuuta 2016

Aikani kuluksi

Viikonlopulla iski aivan hirviä tylsyys kun auto otti ja hajosi eikä suunnitelluista sieniretkistä tullutkaan mitään.(Mikä siinä muuten on että autot tykkäävät hajota aina viikonloppuisin?) Siinä tekemistä miettiessäin tuli mieleen josko kokeilisin aikani kuluksi rakennella pikkuisen seinäkaapin, sellaista kun olen jo tovin ollut vailla.

Mitään valmista suunnitelmaa kaapin ulkoasusta ei oikein ollut vaan ajattelin ryläistä sen vähän kuin lennosta ja katsoa sen mukaan että mitä materiaaleja varastoistani löytyy.
Ensinnä tarvittiin runko, ja siihen leikkelin palaset pitkästä laudasta.

Ja siitä tuli tällainen. Ihan simppeli vielä tässä vaiheessa, mutta mitoiltaan juuri passeli sinne minne sitä olen kaavaillut.

Sitten aloin suunnitteleman ovia runkoon. Materiaaleja vaikka minkälaisiin olisi ollut tarjolla muutakin, mutta halusin mennä vähän haasteellisemman kautta ja päätin kokeilla saisiko tällaisesta silppukasasta jotain tolkullista. (Kuvassa silpulla on jo vähän harjoiteltu kuten noista lovetuista paloista näkyy.)

Ja saihan niistä, tällainen syntyi itseasiassa aika helposti, kun ei niin kovin millintarkkana jaksanut olla. Säleet ovat suunnilleen ja se riittää ihan hyvin. Sitten tein toisen samanlaisen ja testasin kokonaisuutta.

Ja sehän toimii aika kivasti. Siinä on jo vähän sellaista industriaalisuutta mitä halusinkin. Säleovet saavat sen näyttämään ikään kuin joltain vanhalta kojekaapilta ja se sopii tähän paremmin kuin hyvin.

Nyt vaan maalia pintaan jahka ensin keksin että minkä väristä. Voi olla että jotain industriaalin harmaata tai muuta kökköä, jotta tuo lookki tuosta vielä vähän syvenee. Mutta hyvä alku nyt joka tapauksessa. Hyvin rattoisasti kului myös aika viikonloppuna joten ei huono sekään.

Since the car broke down and all my plans for the weekend was cancelled I needed to find something else to do. I decided to amuse myself by building a vintage-look wall cabinet that I've had on my mind for a while now. So far looks good. A little paint and I think it'll look as good as a real old one.

lauantai 27. elokuuta 2016

Säilyttimien salaisuudet paljastuu

Ahtaissa neliöissä pitää järjestyksen olla vahva jotta tällainenkin roinanhamstraaja voi pitää kaikkea tarpeellista (ja tarpeetontakin) käden ulottuvilla kun inspiraatio iskee.

Nyt on KonMari kovasti ollut tapetilla ja sitä on taas kerran itsekin miettinyt että kuinka paljon tavaraa sitä voi ihminen tarvita. Omiin tarpeisiini tarvitsen aika runsaasti, koska teen ja tuunaan niin paljon ja on hyvä että materiaaleja löytyy omasta takaa. Siksipä on ihan loitokasta omistaa tämä 51-laatikon tilaihme joka tyylillä kätkee sisäänsä mitä uskomattomimman kokoelman roipetta.

Monasti olette varmaan ihmetelleet että mitä kaikkea tuo sisäänsä kätkeekään. Laitoin nyt tuonne StyleRoomiin albumin, joss paljastan uteliaimmille muutaman laatikon sisällöt. Käykäähän kurkistamassa, jos kiinnostuitte.

Samassa albumissa kerron myös mitä tämän allaolevan kuvan alimman hyllyn pieni matkalaukku pitää sisällään. Vihje: jotain minulle hyvin tarpeellista mutta kylmiä väreitä aiheuttavan väristä.

Storage, storage and storage. In tight squares it's important to have enough of storage. My style to store things has build up around that coll vintage set of drawers, fiftyone of them to be exact. 
You've probably been wondering what I store inside those drawers. Well now I can tell you. Go check out my new album I just uploaded to StyleRoom. There you can find some secrets revealed also from the last pic above.

torstai 25. elokuuta 2016

Pelastetaan puu

Meillä kasvaa juuri ja juuri tonttimme rajan ulkopuolella nuori mänty josta on tullut meille vuosien saatossa kovin tärkeä.

Kovin tärkeä monestakin syystä eikä vähiten siitä, että se on erittäin hyvä näkösuoja naapureihin kuvaamisesta ja bloggaamisesta pitävälle. Niin kuin tästä kuvasta näkyy, peittää tuo naapuritalon jo puoliksi. Ilman tuota mäntyä en voisi näin kuvata esittelemättä samalla laajasti naapureitani myös.

Ja kovin tärkeä myös siksi että olemme sen kasvua jo näin pienestä päässeet seurailemaan. (Tässä kymmenisen vuotta sitten otetussa kuvassa ei naapuritontin taloa vielä oltu edes alettu rakentamaan).

Tässä kohti tonttiamme ei juuri mikään järkevä suostu kasvamaan. Pohja on pelkkää hiekkaa ja useimmat sinne istutetut kasvit ovat kuumien kesien jälkeen heittäneet henkensä. Paikalle kipatut jämämaat ovat kuitenkin saaneet siellä kasvamaan jos jonkinlaista rikkaruohoa ja pajua ja siihen olemme olleet kovin tyytyväiset. Mänty on aina kuulunut tuohon maisemaamme, se on nykyään iso osa tuota vuosikausia vaalimaani pöheikköä.

Alueellamme tehdään laajaa pintavesien ja viemäreiden remonttia ja sen tieltä moni iso puu sai kaatomäräyksen. Teitä kaivetaan auki ja paikoin rakennetaan uutta. Näin suunnitelmat jo pari vuotta sitten ja silloin ei pienen mäntymme kohdalla ollut mitään merkintöjä. Elin pienessä toivossa ettei tulisikaan, kunnes eräänä päivänä tuli; puun kylkeen oli maalattu punainen merkki.

Järkytyin sydänjuuriani myöten ja itku kurkussa aloin soittelemaan kaupungille, että eihän nyt sentään, ei kai ihan pakko ole ja eihän se sitten ollutkaan. Sain helposti luvan tuon puun säästämiselle ja samalla hyvän mielen myös muutenkin. Naapuritontilla oli säästetty myös pari täysikasvuista mäntyä vaikka niissäkin kaatomerkit jo olivat.

Sain ohjeeksi merkata puun hyvin vielä erikseen että info varmasti menee ihan jokaiselle tieremontin yhteydessä paikalla työtä tekevälle ja otin sen ehkä vähän turhankin kirjaimellisesti. Ainakin sen perusteella kuinka paljon hilpeyttä tuo joulukuusen näköinen merkitsemistapani on herättänyt, mutta parempi näin kun se että joku vahingossa tuon tuosta tieltään katkoo. Eri asia on sitten se kuinka paljon sen juuret ottavat vauriota kun kaivinkone tuosta reilun metrin päästä menee. Luotan kuitenkin tuohon mäntynuorukaiseen että kyllä hän sen kestää, kun on kestänyt kaiken muunkin tähän asti (ne kuivat kesät ja märät talvet). Toistaiseksi ainakin hän on turvassa ja voi hyvin.

I managed to save a young pine tree from the cutting. They're making a large renovation to the roads and sewers around our neighborhood and this small tree that grows next to our fence had had the death sentence already. I called the city and pleaded for it's life and they said they'd leave it alone as long as I properly mark it to be saved. So I did.

tiistai 23. elokuuta 2016

Maalilla kohti maalia

No nyt. Uusi laatikosto sopii peltisen arkistolaatikoston jättämään lokoseen melkein kuin hanska. Tosin nyt vain sovitukseen koskapa maalipinta on edellen vähän kesken. Kerroksia pitää laittaa vielä pari ennen kun lopputulos on allekirjoittaneen silmiin tyydyttävä.

Joko nyt alkaa hahmottua mitä tässä takaa ajan? No voin paljastaa sen teille jos ette väristä arvanneet; siitä on tulossa sellainen arkistolaatikoston näköinen, vähän niinko se entinenkin. Olen tilannut siihen vanhannäköäiset vetimet ja etikettipidikkeet ihan niinkun oikeisiin arkistolaatikostoihin kuuluu jotta saan siitä niin näköisen kun mahdollista. (Nyt siinä on rumasti vain ruuvit vetimien virkaa toimittamassa.)

Tykkäsin niin paljon sen aidon arkistolaatikoston lookista tuossa kaappien vieressä että halusin tilalle ehdottomasti jotain samaa, mutta paremmin mittoihin sopivaa. Tästä tulee valmiina kyllä juuri niin hyvä ja tavallaan alkuperäisen näköinen että olen jo nyt salaa ihan hirveän tyytyväinen. Teille pääsen sitä valmista näyttämään tosin vasta paljon myöhemmin. uusien vetimien toimitusaika kun saattaa venähtää kuulema muutamaankin viikkoon. 

Mutta onpahan aikaa maalailla kunnolla. Tuo lookki pelkällä maalilla meni ihan kivasti industriaaliin maailmaan tuon värin puolesta. Tämä vihertävänruskea tai rusehtavanvihreä on juuri sellainen väri miltä sota-aikaiset tavarat tänä päivänä näyttäisivät. Löysin värin suoraan Tikkurilan värikartasta. Koodi on N457, jos jotakuta kiinnostaa.

Nyt kun vaan saisi sitä kärsivällisyyttä jostain odottella niitä vetimiä saapuvaksi...

The wood cabinet got a slight vintage industrial vibe with the paint. I chose the color to look like a vintage filing cabinet cause that's the look I'm aiming for here. I already ordered the proper label holders and handles for this but it'll take a couple of weeks to get them. I firmly believe that with them this will fool you all as a real vintage industrial filing cabinet.

lauantai 20. elokuuta 2016

Arkistokaapin päivitys

Meillä on makuuhuoneessa yksi omiin silmiini kipeästi pistävä yksityiskohta jonka olen halunnut jo pitkään korjata. Nimittäin tuo ihastuttava vanha peltinen arkistokaappi. Sinänsä nätti ja oikein kiva käyttää mutta tuohon tilaan nyt ihan väärän kokoinen. Se sopi paikalleen edellisen kaapin kanssa kovin hyvin, mutta näillä uusilla ei kyllä sitten mitenkään. Liian syvä mikä liian syvä ja nyt on aika tehdä sille jotakin.

Tilalle täytyy saada jotain mittasuhteisiin paremmin sopivaa ja koskapa osaan rakennella kaikenmoista päätin että tehdään siihen itse jotain uutta. Ja kun en ole mikään oikeaoppinen puuseppä niin fuskataan nyt niin paljon kun voidaan. 

Ostin käytettynä kivan osittain täyttä puuta olevan lipaston josta saan projektiini laatikot ja vähän runkomateriaaleja. Rautakaupasta kipaisin pari mäntylevyä jatkoksi ja sitten ruvettiin hommiin.

Ensinnä särjettiin se lipasto osiin ja sitten alettiin rakentamaan uutta. Kovin jännältä ei vielä näytä, mutta ei sen tässä vaiheessa vielä pidäkään. Olin suunnitellut projektin mielessäni huolella alusta loppuun ja tekeminen sujui kohtuullisen yllätyksettömästi, mitä nyt kerran sahasin sormeeni, mutta se on pientä.

Nyt rupeaa jo hahmottumaan vaikkakin tässä kuvassa vielä ylösalaisin koko hökötys. Ei välttämättä näytä vieläkään kovin jännältä, mutta lupaan että se vielä tuosta muuttuu.

Ainakin sen verran että kun oikein päin katsoo. Nyt tietysti siellä mietitte että eihän tuo nyt vieläkään näytä mitenkään jännältä, ihan tavan lipasto, vähän erilainen kun se alkuperäinen, mutta muuten ihan tavan lipasto. Aika tylsä edelleen. 

No, jos maltatte tovin vielä odotella niin sitten se teille aukenee (ellei siellä jo joku onnekas arvaa) miltä tämä tulee näyttämään kun ihan vähän vielä tuunaan. Voin vaikka pääni panna pantiksi siitä että tästä tulee vielä ihan älyttömän hieno. Jatkoa seuraa...

The filing cabinet in my bedroom is just way too deep for the space and it hurts my eyes to look at it. It just doesn't go with the other cabinets like it went with the previous one.
So I started to plan something new to replace it. Something that'll fit the space and look like it belongs there. I got myself some wood planks and a second hand drawer and started to work. It doesn't look much yet but bare with me, soon you'll see what I have up my sleeve.

torstai 18. elokuuta 2016

Kasvimaalla

Meillä on parkkipaikan vieressä, roskakatoksen ja asuntovaunun kesäparkin välissä tämä piskuinen korotettu kasvimaa. Koivujen katveessa on yleensä kovin paahteista ja kuivaa mutta tänä kesänä ei ole tarvinnut juuri yhtään käydä tuolla kastelemassa. 

Mansikat ovat karkulaisia takapihan vanhalta mansikkamaalta jotka keväällä kävin pelastamassa ja istutin harvakseltaan tähän laatikkoon. Hyvässä mullassa ovat vallan riehaantuneet ja etsivät jo uusia kasvualustoja. Täytynee laittaa viereen vielä toinen jos jatkossakin satoa mielin saada. 

Ja vitosessa tulee maissia kovaa vauhtia. Olen joskus vuosia sitten onnistunut maissia kasvattamaan ja männä keväänä päätin kokeilla uudelleen. Nyt näyttää vahvasti siltä että ehkä vielä ehdin omia tähkiä käydä grillaamaan tänä kesänä.

Kasvu on ollut paikoin jopa niin runsasta ettei ihan kaikkea ole ehditty edes käyttöön poimia. Tillit ovat iloisesti kukassa ja niin vihdoin myös kehäkukat. Näissä korotetuissa astioissa on ollut myös se hyvä puoli etteivät tuholaiset näihin ole helposti yltäneet. Muualla pihalla kotilot ovat pitäneet juhliaan, mutta tällä puolella on ollut rauhallista. Edes muurahaisia ei ole enää näkynyt.

The summer has been extremely rainy and a bit cold, but in my little kitchen garden the plants are blooming like never before, even the corn looks like it's going to make it. The elevated growing boxes have kept the snails away from the plants perfectly and everything has been growing up so fast we haven't even had time to eat it all yet.

maanantai 15. elokuuta 2016

Joken osto ja myynti


Siinä missä sisustajat yleensä asioivat pääsääntöisesti huonekalu- ja sisustusliikkeissä, tehden valintansa selkeästä valikoimasta jossa jokaista tuotetta on saatavilla useitakappaleita asioin minä liikkeissä joissa valikoima on vaihteleva ja tuotteet ihan mitä sattuu, mutta se onkin siinä parasta, ettei koskaan oikein tiedä mitä vastaan tulee.

Tällaisissa paikoissa pitää silmän olla tarkka ja hoksottimien hyvin öljytyt, nimittäin kun löytö tulee eteen on päätöksen synnyttävä nopsaan. Tavarat liikkuvat tiuhaan ja joitain asioita tulee vastaan vain kerran elämässä. Siksipä on hyvä että ihan lempparini tällaisista sekatavarakaupoista sijaitsee ihan kotikulmillani. Nimittäin se kuuluisa Joken osto ja myynti, josta olen useammankin kerran täällä maininnut jotain jännää sisustukseeni hankittuani.


Jokella on Järvenpäässä iso halli jossa tavaraa pursuaa välillä kinoksiksi asti. Kaikkea on ihan laidasta laitaan ja joka viikko tulee jotain uutta. Hintataso paikassa on aivan älyttömän kohtuullinen ja kaikesta voi aina neuvotella (Jokke on maailman mukavin neuvottelukumppani). 

Tuolla kierrellessä vierähtää helposti tovi jos toinenkin kun vaan antaa silmiensä ja mielikuvituksensa kulkea vapaasti. Täältä on kuulkaa niin moni idea saanut alkunsa ja tavara löytänyt kotinsa.



Parasta tässä paikassa on kyllä se ettei se koskaan petä valikoimansa suhteen. Aina on tarjolla jotain erikoista ja joskus vielä erikoisempaakin niin kuin tässä muutama vuosi sitten kun myynnissä oli ufo.

Käyn tuolla tosi usein ihan vaan hengailemassa, ilman mitään ostoaikeita, ja fiilistelen kaikkea mitä tarjolla on (tosin joskus sellaisiltakin reissuilta saattaa mukaan tarttua jotain). Ja usein jos tarvitsen jotain tiettyä käyn ensin tarkistamassa löytyykö Jokelta ja tosi usein on löytynyt.


Joten vahvasti suosittelen piipahtamaan jos täällä suunnalla joskus liikutte. Joken löytää osoitteesta Wärtsilänkatu 12, Järvenpää. Tarkempaa infoa valikoimasta saa näpsästi Joken Facebookista, jonne hän on nyt alkanut tiuhaan päivitellä kuvia sitä mukaa kun tavaraa ovista sisään saapuu. Kannattaa pistää seurantaan, sitä kun ei ikinä tiedä mitä kivaa sieltä voi vastaan tulla.

My favorite second hand store is luckily located near me in my home town. There's always the most coolest stuff for sale and the prices are always reasonable. The owner is the most nicest guy in the whole world and the place gets my highest recommendation. 

The place is called Joken osto ja myynti, and You can find it at Wärtsilänkatu 12 Järvenpää, Finland.

torstai 11. elokuuta 2016

Romuista valaisimiksi

Tässä kun on viime aikoina ollut liekeissä siitä kuinka hienon valaisimen sitä taas keksikään tehdä niin tuli mieleeni se etten ollut tässä ensimmäsitä kertaa alaa harrastamassa. Aiemminkin on tullut tehtyä jos jonkinmoista erilaista valaisinta mitä jännittävimmistä asioista.

Näissä kuvissa esillä kahden lampun aihiot ennen. Joidenkin mielestä pelkkää arvotonta roinaa mutta tämän lamppumaakarin silmissä ihan selkeästi hienot teollisuushenkiset valaisimet.
Kokosin StyleRoomiin albumin jossa esittelen suosikki seitsikkoni näistä omista designeistani. Käykäähän vilkaisemassa valitsinko hyvin. Siellä myös kuvat näistä kahdesta valmiina. 

In these photos there are two piles of things that I used to make a lamp of.  Hard to believe to someone, but easy to see to those that can see things like I do. I made a new album to StyleRoom where I present the top seven of the lamps I have made myself and that are all in use today too. These two are there too. Go take a look how they turned out.

maanantai 8. elokuuta 2016

Erittäin sopiva

Ai että miten hyvin tekemäni lasipurkkivalaisin sopiikaan olohuoneemme tyyliin. Sopisi tämä toki moneen muuhunkin tyyliin, paljon askeettisempaankin, mutta tykkään tosi paljon siitä juuri tässä ja juuri näin.

Tämä nurkka huoneesta tuppaa olemaan valoltaan aina vähän hämärä. Musta iso nurkkakaappi syö tilasta sen vähänkin mitä aurinko sisälle jaksaa kantaa ja varsinkin ilta-aikaan on tässä välistä ihan pimeää. Vaan eipä ole enää. Nyt on tuikku valaisemassa nurkkaa eikä tarvitse enää miettiä iltaisin että mikä mörkö siellä mahdollisesti lymyää.

Nyt näette paremmin myös tuon valaisimen oikean koon. Edellisessä postauksessa ei oikein tullut mielestäni selväksi se kuinka iso tuo oikeasti onkaan. Ei mikään pikkuviritin joka hukkuisi muun roinan sekaan vaan ihan kunnon kokoinen joka näkyy ja valaisee hyvin.

EDIT: Tätä tuijotellessani tulin siihen tulokseen että tuommoinen sopisi niin hyvin myös kattovalaisimeksi että tarvikkeet lähti uudestaan hankintaan. Jos Uudenmaan alueella tiedätte paikan jossa lymyää näitä Riihimäen isoja pyöreitä lasipurkkeja niin ilmiantakaa allekirjoittaneelle.

The mason jar lamp works so well in my interior. I think it would also work well in a less cluttered iterior too but I just love it like this. Now you can also see the full scale of the lamp, it's not that small as the last post makes one believe. Pretty impressive in size actually. I'd love to make one even bigger if I ever find a bigger mason jar than this.