Vanha sepänpajan laatikosto muutti olohuoneen ikkunan alta tänne työhuoneen vastaavaan paikkaan. Laitoin sen suoraan ison työpöytäni alle, jonne se mahtui just ja just kivasti, kun vähän säädin pöydän alkuperäisiä jalkoja taaemmas ja korkeammalle. Nyt on vihdoin paikka kaikille työkaluille ja ruuveille ja muille, jollaisesta olen unelmoinut jo monen monta vuotta.
Jokainen tärkeä tavara on omalla paikallaan, mutta aivoni eivät ihan vielä ole tottuneet uuteen järjestykseen. Koitin pistää kaiken vähän samalle suunnalle kun missä olivat edellisissäkin laatikostoissaan, jotta käsi hakeutuisi suunnilleen oikeaan suuntaan, joka onkin vähän helpottanut etsintää, kun jotain työkalua tarvitsee. Täytyy kuitenkin vielä harjoitella tovi, ennen kun alkaa osua kerrasta oikeaan laatikkoon, sen verran enemmän ja leveämmälti noita nyt tuossa on.
Siinä kun askarreltiin tätä yhtä laatikostoa paikoilleen laski mieheni hiljaa mielessään kuinka monta erillistä vetolaatikkoa tämän huoneen laatikostoissa oikein on ja lopputulokseksi tuli: satakolmekymmentäyksi. On siis melkoisen monta laatikkoa säilöä tärkeitä tarvekaluja ja tavaroitaan ja ihan joka ikinen niistä on hyvässä käytössä kyllä (lisääkin itse asiassa tarvitsisi).
Suurimmassa osassa on onneksi etiketit kertomassa mitä missäkin on, mutta muista muistan kyllä mitä niissä on, varsinkin sellaisissa laatikoissa, joissa jo vuosia samoja asioita olen säilönyt. Jos onni on nyt myötämielinen, eikä aivoni ole liikaa happamoituneet, niin enköhän opi vielä tämän viimeisimmänkin lokerot tarkkaan ulkoa ihan pian.
We moved this old blacksmith's chest of drawers from the living room to my work room and as we were doing it my hubby counted all the different drawers in this room and came up with a number of 131. So I have one hundred and thirty one drawers in this one small room. Quite a lot to store things, but I must say I could use a couple more (Laughing emoji here).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti