Minua oikein nauratti eilen, kun menin parin viikon tauon jälkeen käymään takapihalla kasteluhommissa, että miltä siellä näyttikään! Koko piha oli reuhahtanut sellaiseksi viidakoksi, että hetken olin ihan äimistynyt, että missä välissä ne olivat sen ehtineet tehdä, mutta sitten älysin, että tietenkin siinä välissä, kun en ole käynyt vahtimassa. Kun oli tuo hyvä ja sateinen kausi välissä, ei ollut oikein asiaa takapihalle ja muistoissani se näytti vielä samalta kun tuossa heinäkuun alussa.
Keittiön ikkunasta olin vaan välistä ihaillut, kun siellä kukki ja kukoisti ja sitähän tuo tekee aika kivasti edelleen. Suurin kukkaloisto on jo takanapäin, mutta kivoja yllätyksiä tupsahtelee vielä, niin kun esimerkiksi nuo väriporkkanat, joiden luulin olevan jo mennyttä kalua. Ensimmäistä kertaa ikinä täällä sellaiset kukkii, vaikka monena vuonna jo yritetty on. Tästä riemusta lähtee kyllä iso kiitos ystävälleni, joka minulle noiden taimet keväällä siemenistä valmiiksi kasvatteli!
En aluksi edes hoksannut porkkanoita, kun keskityin tuota liljaa tuossa kääntelemään kuvausta varten, mutta sitten kun hoksasin unohtui liljankin loisto siihen; oikeasti, meillä kukkii porkkana! Ihanaa!
Ja on siellä kasvimaallakin viihdytty ja oikein hyvin on viihdytty kyllä, kun seassa rehottaa jos jonkinlaista rikkaruohoa, melkein enemmän kun itse hyötykasveja. Päätin kuitenkin antaa kaikkien kukkien kukkia siellä vaan, sillä tuo tiheä viidakko on myös pitänyt paikalliset linnut poissa sieltä, kun eivät tuuhean vehreyden takaa näe mitä kaikkea kivaa siellä kasvaakaan.
Tillit ja ruohosipulit meni tänä vuonna vähän hänekseen, mutta papuja ja tomaatteja tulee niin ripeään tahtiin, etten meinaa kaikkea ehtiä syödäkään. Ne ovat tuolla hauskasti piilossa seinää vasten, josta niitä voi salaa käydä napsimassa ilman että kukaan huomaa. Tässä etualalla ihanan makea sungold ja taustalla tanskan vienti, molemmat taimet muuten siltä samalta ihanuudelta, joka nuo porkkanatkin minulle kasvatteli. Ihan paras tyyppi kyllä!
Että nyt saa rehottaa tuolla takapihalla ihan rauhassa, tykkään tuosta villeydestä niin paljon, että jätän hiekkäkäytävien rikkaruohotkin vielä toviksi rauhaan. Kerkiää sitä sitten syksymmälläkin käydä ne siistimässä, nyt on tärkeämpää keskittyä vain nautiskelemaan kesästä.
The backyard today vs the backyard a month ago, what a huge change!
Meillä rehoitti kotipiha paljon pahemmin. Ollaan pikaisesti käyty siellä ruohoa leikkaamassa muutaman kerran, kun muutoin olemme mökillä. Olis pitänyt käydä muutakin raivausta tekemässä, sillä tänä suvena kaikki kasvaa niin runsaasti. Nyt isäntä on huhkinut siellä kolme päivää ja mä olen pitänyt kasvihuonetta ja kukkia hengissä tällä helteellä.
VastaaPoista