Valoja kesäyöhön

Halusin tulevia kesäjuhlia varten laittaa iltaa varten pihalle vähän jotain kynttiläkoristettakin, mutta sillai kesäteemaan sointuvasti, eli ei mitään peltilyhtyjä, vaan jotain kepeää ja juhliin sopivaa. Halusin myös, että ne olisivat säänkestäviä ja huolettomia ja siitä se ajatus sitten lähti. Varastoista löytyi sopivasti lasipurkkeja, led-kynttilöitä, spraymaalia ja vanhoja muutama vuosi sitten juuttinarusta askartelemiani kukka-amppeleita.

Nämä led-kynttilät ovat mielestäni tosi kivoja ja osaa voi pitää jopa ulkona lyhdyssä, mutta olen huomannut, että vaikka niitä kuinka mainostetaan ulkokäyttöön sopiviksi eivät ne aina ole tarpeeksi suojassa sateelta ja ruostuvat sisältä piloille, jos pitkiä aikoja uimaan joutuvat. Siksipä olen keksinyt pistää ne lasipurkin sisälle turvaan. Sillai mahtuvat vielä pienimmät lyhtyjenkin sisälle purkkeineen, mutta nyt ajattelin laittaa niitä vain amppeleissa roikkumaan.

Ensin kaivelin kierrätyslaatikoista parit lasipurkit ja poistin niistä etiketit ja maalasin spraymaalilla niiden kansista yhteneväisen kultaiset. Tallessa minulla oli tuo iso lasipurkki, joka joskus olikin jo roikkunut lyhtynä eikä sille tarvinnut pesun ja kannen uusiksi värittämisen lisäksi muuta tehdä.

Sitten vaan kaivelin varastoistani sopivat naruamppelit, pistin kynttilät purkkeihin ja ripustin roikkumaan. (Noiden naruamppeleiden ohje löytyy tästä linkistä klikkaamalla.) Ja nyt pitäisi olla helppoa ja huoletonta tunnelmoida kynttilänvalossa puutarhassa sitten juhlissa oli sää mikä hyvänsä. 

Ja sit niinku sanojeni vakuudeksi tuli melkein heti pieni sadekuuro, joka kasteli sen verran, että näkyy miten hyvin suojassa kynttilät tuolla lasipurkin sisällä on ja miten kivalta ne näyttää näin vähän märkänäkin. Suoristuu nuo säilytyksessä vähän ryttyyn ja mutkille menneet amppelitkin tuolla paremmin nyt, kun vähän kosteutta saavat.

Put some led-candles in glass jars and hung them up in these jute plant holders I had made a couple years ago. So nice for these darker evenings and how wonderfully the candles are protected from the rain inside the jars.

Kesäkierros hämeen puolella

Piipahdettiin melko spontaanilla kirppistelymatkalla ystävän kanssa Hämeenlinnassa ja ihanan kesäpäivän lisäksi matkalta löytyi tietysti kotiinviemisiksi vaikka ja mitä tarpeellista ja vähän pelkkiä koristuksiakin. On lasipurkkeja koiranruoalle ja herkkuloille, ylimääräisiä kansia niihin sekä oivallinen peltipurkki työhuoneen pikkusälän säilöntään.

Kierrettiin kaikki keskustan lempparit ja piipahdettiin myös vähän maaseudun puolellakin Hattula kirppiksellä joka sijaitsee vanhan maatalon ulkorakennuksessa Vanha-Härkätien varrella. Sieltä löysin tuon hauskan joulukoristeen kulkusineen sekä alimman kuvan pihviveitsen ja ottimet, jollaisia olen tässä kesän mittaan metsästellyt.

Naulakkokoukut ostelin Katjan varastoista kuten seuraavan kuvan pienet varjostinkehikotkin. Niistä olisi tarkoitus askarrella sekä asuntovaunulle, että isoon makkariin naulakkoa ja lampunvarjostimia.

Lasinen tuikkukippo taas oli löytö jo edelliseltä reissulta Katjan kanssa, mutta se jäi silloin ostamatta, ja Katja ihanana piipahti sen seuraavalla kerralla mukaansa.

Tämän ison lampunvarjostimen löysin Suomen kasarmin aarteista ja sen olisi tarkoitus tulla olohuoneen uudeksi katseenvangitsijaksi niiden rottinkikorien tilalle, sillä olen vähän kyllästynyt niitä jo tuijottelemaan ja kaipaan tilaan vähän vaaleampaa ja romanttisempaa valoa. Tässä olisi värit aika hyvin valmiiksi jo kohdillaan, mutta pientä säätöä pitää tehdä noille tereille ja vähän ehkä myös hapsuillekin.

Pitsiverhoa tarvitsen vessan uuteen ikkunaan, sillä en siihen mitään liian pimentävää tohdi laittaa ja näistä riittää ehkä tuunaaman parit hyttysverkotkin kesäikkunoille myös.

Pöhköin ostos koko reissulta taitaa olla tuo tekovalkosipuliletti, jota mietin kaksi tai jopa kolmekin kertaa, että voinko ostaa jotain noin hölmöä keittiööni aidon letin sijasta, mutta koskapa aitoa uutta en ole edellisen jo lahonneen tilalle löytänyt, niin päätin ottaa kahden euron riskin ja kokeilla meinisikö se täydestä siellä, koska jostain syystä tykkään ihan hirmuisesti valkosipulista koristeena keittiössäni.

Että kyllä se vaan on tämä kesä ihan parasta kirppistelyaikaa minulle näemmä.

My latest fleamarket finds from Hämeenlinna.

Alaosa sitä kaipaavalle

On jo pian puolitoista vuotta tönöttänyt tämä kaappi täällä yläkerran isossa makkarissa pelkästään lattian päällä, kun sopivaa alaosaa ja inspiraatiota ei ollut vastaani mistään tullut. Joskus kevättalvella keksin millaisen siihen haluaisin, mutta sen metsästäminen kestikin sitten ihan tänne kesään asti, kun mitat sille mitä halusin olivat aika tarkat eikä olemassa ollut kun ihan pari vaihtoehtoa, jotka siihen kelpasivat.

Mutta sitten kun se vihdoin löytyi siinä ei enää kauaa mennyt, kun kaappi sai alleen siihen sopivan laatikoston. Tuo tila juuri tuossa ei sallinut kovin korkeaa alaosaa, eikä myöskään kovin syvää tai leveää, jotta kokonaisuudesta tuli eheä ja tyylikäs eikä siitä liikaa paista silmiin se, etteivät nämä kaksi  osaa alkujaan kuulu toisiinsa. Yhteneväinen värisävy ja se, että molemmissa on listoituksia saa ne kuitenkin sopimaan yhteen lähes saumattoman hienosti. Vielä kun sain tuon kokonaisuuden alle nuo taannoin löytämäni hienot puujalat, tuli siitä mielestäni just tyylikäs tähän huoneeseen.

Ja tuo alaosan laatikosto on tuunattu sellaisesta 70-80-lukujen kirjahyllyn lipasto-osasta. Madalsin sitä  yhden laatikon verran ja laitoin sokkelin tilalle pohjalevyn niin siitä tuli täsmälleen sopivan korkuinen tarpeisiini. Vähän lisäsin tukipuuta takasivuihin ja kalkkimaalia pintaan, niin ei tarvinnut edes pohjatöitä tehdä tuolle ruskealle viilupinnalle, kun se nopsasti muuttui paljon kauniimmaksi.

Nyt en voisi enää tyytyväisempi tähän lopputulokseen ollakaan. Näyttää ihan siltä, kun se olisi aina ollutkin tuollainen. Ihan parasta.

Been looking for a suitable set of drawers to go under this tall cabinet I had just sitting on the floor in the upstairs big bedroom. Needed to find this certain style of drawers that fitted under this cabinet with the smallest amount of work. Finally found it a couple of days ago and now I'm super happy of the outcome, looks like it was always supposed to be like that. Got to use those cute wooden legs that I found a couple weeks ago too. Just perfect!

Satoi taikka paistoi

Keksin vihdoin miten saada männä kesänä ompelemani pieni terassimarkiisi näyttämään joltain muulta kun roikkuvalta pussilta pikkuterassin päällä, kun viritin sen etureunastaan seinän ja tolpan väliin asentamaani poikkipuuhun kiinni. Nyt se on siinä jotakuinkin kivasti, niin että se ei enää särje silmiini niin kauheasti sellaisella epämääräisellä viritysfiiliksellä, mitä se tätä ennen teki.

Nyt kun se on vähän enemmän pingottunut valuu siitä sadevedetkin kivasti pois, niin että sitä voi pitää tuossa nyt melkolailla koko ajan, jos ei aivan kaatosateeksi tai myrskyksi rupea. (Tosin en ole niitä vielä testannut, jos vaikka kestäisi sellaisetkin.)

Ja sekös vaan on ollut leppoisaa, kun ei enää tarvitse joka ikisen tihkun takia lähteä siirtelemään noita sohvatyynyjä suojaan porstuan puolelle vaan voi huoletta antaa niiden olla paikoillaan ja käydä välistä itsekin fiilistelemässä kesäsateita pehmeällä sohvalla istuksien. Korituoleista kun muistaa huiskaista istuintyynyt sohvan päälle, niin hyvin on pysyneet kaikki kuivina tuolla. Ja porstuakin pysyy avonaisena, kun siinä ei enää päiväkausia ole tarvinnut tyynykasaa katsella, jos ilmat ovat olleet vähän epävakaisia kuten viime aikoina on ollut.

Hauskinta myös, että markiisi on niin samanvärinen talon seinien kanssa, ettei se tuosta edes kauempaa kovin hyvin erotu silmiin. Ainoa mistä sen isommin huomaa, että jotain siinä on, on se että itse terassi on vähän varjoisampi sen alla. 

Ai et, kun nyt on ehkä maailman mukavin miniterassi täällä meillä.

P.S. Markiisi on ommeltu sellaisesta lähestulkoon vedenpitävästä markiisikankaasta, joka pitää hyvin pienet ja keskikokoiset sateet ilman, että edes utua tulee läpi.

Finally figured a way to make this awning that I made hastily last summer, look better over our little deck; I attached the front of it to a small board  so it's more stretched there and now all the rain just flows off of it. Sooo wonderful that I don't have to keep watching the weather reports to move those pillows inside. The rain can't reach them now.

Maisema vessan ikkunasta

Meillä on ollut jo marraskuusta asti varastossa uusi ikkuna tähän pikkuvessaan, jossa jo 77-vuoden ikään päässyt vanha ikkuna alkaa olla taipaleensa päässä. Olisi sen voinut vielä ehkä entrata käyttöön, mutta uusikin on perinteisesti tehty puuikkuna ja siinä on lämpölasi ja se on aika iso juttu talviaikaan tässä kun pienessä tilassa joutuu aika liki tuota ikkunaa oleskelemaan. Nyt oli vihdoin sekä aikaa, että inspiraatio laittaa uusi ikkuna paikoilleen pitkän odottelun jälkeen ja alettiin siipan kansa hommiin. 

Harvemmin ollaan edes availtu tätä edellistä ikkunaa saati kuvaa siitä otettu, kun se auki on. Tässä kohden on raja naapuriin aika likellä ja sopoivasti heidän ulko-ovikin vielä ja siksipä meillä onkin tässä ikkunassa ollut aika tukevat näkösuojakalvot, ettei edes läpi ole nähnyt. Mutta nyt sai hetken ihailla maisemaa ja komeaa puunrunkoa, joka just sopivan pittoreskisti tuossa tönöttää.

Hetken aikaa oli vessassa melkoisen hyvä tuuletuskin, kun vanha ikkuna oli poissa ja paikkoja putsailtiin uutta varten. Varsin kivasti lähtimyös  vanha irti, vaikka näissä vanhoissa taloissa niissä voi joskus olla nauloja vähän yllättävissäkin paikoissa, kuten eräässä meidän komeron ovessa, jossa niitä oli toista kymmentä ja jokaisessa kulmassa vielä kaupan päälle.

Uusikin sujahti vanhaan reikään melkein täydellisesti. Ihan keskelle se ei istunut, jotta suorana pysyi, mutta tarpeeksi lähelle on aivan yhtä hyvä. Näissä vanhoissa riittää, että pääsee lopputuloksessa suunnilleen sinnepäin, sillä mikään ei täällä enää suoraa ole, kun puutalotalo on vuosikymmeniä elellyt suuntiinsa, joten todella tyytyväisiä oltiin tähän tulokseen.

Todella tyytyväisiä oltiin myös kun keksin, ikkunan kuljetustelineestä täsmälleen sopivaa puurimaa kehyksiksi ja tallin vintiltä vanhaa peitelistaa, jolla pieni mittaero ikkunansivujen välillä saatiin melkein huomaamattomaksi, kun oikein taiten ne siihen asentelin. 

Ja nyt kun se on valmis en voisi olla tyytyväisempi. Se on niin nätti etten edes verhoa tuohon ole kehdannut vielä laittaa, kun haluan vain katsella noita kauniita uusia puitteita ja listoituksia. Olen niin tyytyväinen, että vihdoin pääsin eroon niistä kamalista markettilistoista, mitkä tuohon oli pakko silloin vuonna 2006 talon oston jälkeisessä remontissa hukattujen alkuperäisten tilalle laittaa, kun yksikään saha tai rautakauppa ei enää silloin tuota perinteistä listamallia tehnyt. (Nyt niitä onneksi taas joka paikasta löytyy). Enkä ollut välissä viitsinyt niitä uusia, kun odottelin tähän että uusi ikkuna tulee ensin.

Vielä pitää saada myös ne uudet näkösuojakalvot tuohon ennen kun valmiiksi voin tätä sanoa. Nyt siinä on edelleen kuplamuovia teipillä kiinni, joka ei ehkä ihan paras tai nätein suoja ole, mutta parempi kun ei mitään. Uudet kalvot  tulee vasta parin viikon päästä, joten siihen asti mennään noilla, enkä melkein edes huomaa niitä kun tuo muuten on niin nätti!.

A new wood frame window in the little toilet to replace the old one, that was too cold in the winter.

Daddy long legs

Olin jo pidemmäin aikaa tuskaillut sen itse rakentamani yöpöydän epäkäytännöllisyyttä pimeään aikaan, kun siinä ei ollut järkevästi mitään säilytystilaa ja pimeässä hapuillessa onnistuin tämän tästä vaan huiskaisemana siitä kaikki lattialle, jolloin piti sitten valot sytyttää sitä tarvitsemaansa etsiessään ja sekös väsyneenä ei ollut kivaa sitten ollenkaan.

Päätin siis etsiä tilalle, jotain missä olisi laatikko sitä varten, että sinne saa ne kaikenmaailman huulirasvat, kynsiviilat, nenäliinapaketin, silmälasit ja mitä nyt yöpöydällään milloinkin tarvitsee. Kriteerit uudelle yöpöydälle oli laatikon lisäksi mahdollisimman kevyt ja kepeä ulkomuoto, ettei se näyttäisi liian raskaalta sängyn vieressä ikkunan edessä ja eipä sitten aikaakaan kun sellainen Torista löytyi.

Tässä oli keveyttä ja kepeyttä ja peräti kaksi söpöä pientä laatikkoa ja värikin natsasi melko kivasti verhoihin, mutta mietin silti tätä monta päivää, että ostaisko vaiko eiskö. Se näytti myyntikuvissaan jotenkin liian korkealta ja ulkomuodoltaan vähän hämähäkkimäiseltä pitkine jalkoineen, mutta joku siinä vetosi niin että palasin sitä katselemaan aina uudestaan ja uudestaan, kunnes erään päivänä päätin, että pakko se on ostaa, että voin sitä tuonne makuuhuoneeseen sovittaa. Ja onneksi ostin. 

Nyt on viikon verran eloa uuden yöpöydän kanssa takana ja kertaakaan ei ole tarvinnut enää lattioilta poimia sinne pudonneita tavaroita, kun kaikki tilpehööri on omissa laatikoissaan. Pöydän päällä on sitten öisin vaan se puhelin, joka on nyt helppo siitä löytää, vaikka aivan pimeässä sitten.

Yöpöydän hämähäkkimäiset muodotkin on alkaneet silmissä jo näyttää ihan hienoilta, enkä usko, että tuosta ihan heti tarvitsee edes väriäkään vaihtaa, kun se niin sievästi sopii tuohon verhojen eteen noin.

Got so tired of picking up all the stuff I managed to sweep off my previous nightstand in the darkness of the night that I searched a new one with drawers to store all the necessities one needs when bedtime.

Thought about this a long time, cause I think it looks a bit like a spider with it's long legs, but now that I've had it in my bedroom for a week, I've grown to love it!

Possun pizzeria

On se kiva, kun on pihassa tämmöinen pikkupömpeli, minkä käyttötarkoitusta voi välistä muuttaa tarpeen mukaan miksi nyt milloinkin halajaa ja nyt siitä tehtiin pizzeria. Meillä on tulossa ensi kuussa pienet kesäjuhlat ja ajateltiin, että vieraille olisi hauska tarjoilla itse tehtyä pizzaa ja mikäs sen parempi paikka sellaisten paistelemiseen, kun tämä kasvihuone tässä pihan keskellä.

Kannettiin pois sieltä vaan se vihreä hyllykkö tavaroineen ja pistettiin tilalle pari pienempää hyllyä, jotka verhosin varaston takaa lojuneilla pellinpalasilla tiskiksi ja paistopöydäksi. Seinille muutama vanha puulaatikko ja siitähän se alkoi pian pientä noutopizzeriaa muistuttamaan.

Hankittiin torista käytettynä sopivankokoinen kivilevy työtasoksi ja leivonta-alustaksi ja pienten puulaitojen avulla se pysyy tuossa paikoillaan ilman, että liimata täytyisi, jotta se on sitten myöhemmin käyttökelpoinen muuallakin.

Ja tietysti kylttimaakarina maalailin käsin vanhaan tynnyrinkanteen sopivan kyltin pizzerialle. Siippa aikoo hoidella paistohommat ja häntä joskus nuorena poikana Possuksi tituleerattiin, niin sekös silloin sopi hienosti myös tämän paikan nimeksi sitten.

Pizzojen paistelua varten ostettiin torista myöskin tuolla takatiskillä pilkottava sähkökäyttöinen punainen pizzauuni. Testailtiin se jo kertaalleen ja toimivaksi todettiin, niin ettei sitten tarvitse muuta, kun somistella tämä paikka valmiiksi ja ostella pizzatarvikkeet ja bileet voi alkaa. 

Oli hauskaa ja rentoa tehdä tämä muutos tänne jo nyt vaikka juhliin onkin vielä aikaa. Sitä ei tarvitse silloin lähempänä enää tämän asian kanssa stressailla, kun kaikki on jo valmiina. Kivaa myöskin se, ettei tarvitse säistäkään välittää, jos vettä satelee juhlapäivänä saa pizzat ainakin hakea täältä katon alta suojasta ja samalla fiilistellä vähän muutakin puutarhaa sen ikkunoiden lävitse.

Started to change our greenhouse to a little pizzeria for an upcoming little party we're having here.

Kompostinurkan hienosäätö

Huhkittiin eilen ja järkättiin kompostinurkka taas kerran uusiksi siirtämällä kompostori pois talon seinustalta puutarhavajan toiselle puolelle. Siihen kun tuppasi vanhalla paikallaan kasautumaan niin paljon tuosta katolta tippuvaa lunta päälle, että välistä sitä ei päässyt päiväkausiin talviaikaan käyttämään, niin ajattelin, että tässä tuomen alla olisi parempi paikka, missä ei lumimassoista ole niin paljoa haittaa sitten. Ja onhan se muutenkin kivampi, kun kotia tullessa ei enää ensimmäiseksi pistä kompostori silmään, vaan se piiloutuu aika nätisti tuonne oksien taakse suojaan.

Nauratti vaan vähän, kun vasta tänään tajusin, että aluperinhän se tuossa tuomen alla meillä olikin, ennen kun muutettiin se tuonne seinän vierelle, kun tätä nurkkausta ekan kerran ehosteltiin ja tuo kaappi rakenneltiin, mutta niin se vaan oli tässä vuosien varrella unohtunut ja luulin, että keksin nyt ihan uuden paikan sille.

Uusi vanha paikka on muutoin aivan täydellinen kompostorin käyttöön, mutta ihan joka suunnasta se ei siinäkään tietty piiloon mene. Nyt se on terassilla istujien silmien ilona sivusuunnassa sitten, mutta eihän se nyt niin kamalan ruma siinä ole, että se ainakaan itseä suuremmin haittailisi. Voinhan jossain vaiheessa askarrella siihen jotain eteen, jotta maastoutuu nätimmin, mutta just nyt on jo kaikenlaista muuta suunnitteilla, niin en ihan heti ehdi.

Poistettin samassa rytäkässä tuolta nurkkauksesta vanha istutuspöytä eikä pantu sen tilalle enää mitään muuta. Se kun tuppasi aina vaan keräämään päälleen kaikenmoista ylimääräistä roipetta, niin on parempi olla ilman sellaista paikkaa, jolle sellaista voi kerätä. Nyt sinne jäi kivasti tilaa kaikenlaiselle muulle, kuten vaikka pienille askarteluprojekteille tai vaikka fillarin huoltamiselle.

Moved our compost bin from beside the wall to the other side of this tool shed. It's better here in the winter, since it had gotten snowed in so many times when the loads of snow had fallen straight on top of it from that sloped tin roof. Now it's in a place we can use it even in the snowiest winter times.

Puolityhjiltä kirppiksiltä

Viime aikoina on tullut tehtyä varsin kivoja kirppislöytöjä reissujen varrelta, kun on ollut aikaa vain pikaisesti piipahtaa ohikulkumatkalla vilkaisemassa tarjontaa. Ensimmäisen kuvan kori löytyi Riihimäen Femmatorilta neljällä eurolla ja kukkaset Tuusulan Femmatorilta just sopivasti, kun puutarhan edelliset samanväriset olivat kadonneet etanoiden suihin. Olin vielä koittanut erityisesti tätä väriä metsästää käymistäni kukkakaupoista tuloksetta, niin oli hauska törmätä siihen sitten vielä halvemmalla kirpputorilla.

Nämä loput löydöt tein pikavisiitiltä Lahteen, jossa monet kirppikset olivat lomakauden vuoksi suureksi osaksi tyhjiä pöytiä täynnä, eikä odotukseni edes olleet kovin korkealla. Mutta ehkäpä se oli just se, että ei ollut niin paljoa tavaraa tiellä, kun nämä pistivät sieltä silmään. Kori irtosi kahdella eurolla Lanttilasta, kynttilänjalka vitosella Torixista ja hauska metallinen kukka, jonka terälehdet irtoavat erikseen vitosella Kirpputori kisällistä. 

Tuo kukka  tulee olemaan niin ihana koriste sekä hauska keskustelunaihe olohuoneemme pöydällä, kun ihmiset saavat sitten arvuutella, että mikä sen käyttötarkoitus oikein onkaan. Edes myyjät eivät sitä kassalla hoksanneet, mutta minäpä tiedän, että nuo terälehdet on tarkoitettu pieniksi tuhkakupeiksi, sillä jokaisessa on tuo tupakanpidike tyvessään.

Mutta kaikista onnellisin olen ehkä tästä vanhasta paahtoleipätelineestä, joka tönötti yksinään yhden pöydän kulmalla Lanttilassa kolmen ja puolen euron hintalappu kyljessään. Tällaisen vanhan ja sopivasti muttei liikaa patinoituneen yksilön olen halunnut jo vuosikausia löytää ja nyt se vihdoin tärppäsi.

Kannattaa siis käydä kesälomillakin kirppiksillä, vaikka ne vähän tyhjää täynnä suurin osa ovatkin, sieltä voi silti tehdä ihan mahtavia löytöjä kun on vähän väljempää katsella ympärilleen.

My recent fleamarket finds are so pretty an were so cheap! The basket 4 euros, flowers 4 euros, even older basket 2 euros, candlestick five euros, the old metal flower ashtray 5 euros and the vintage toast rack for only 3,5 euros. All finds from half empty fleamarkets, so it's really worth wile to go check them out even on holiday season when there's not that many sellers renting tables.