tiistai 13. huhtikuuta 2021

Pöydän alla hyvä ja päällä paha

Normipäivänä meillä olisi tuo pöydän päällys täynnä kaikenmoista, mutta olen alkanut vanhemmiten hyvin luovaksi näissä pienissä tiloissamme ja jättänyt päällisen rauhaan ja siirtynyt suoraan pöydän alle. Näppäryydessään ihan yhtä tyhjän kanssa, mutta onpahan nyt tyhjä pöytä ja se merkitsee näissä ahtaissa neliöissä jo todella paljon se.

Pöydän alla piileksii laatikollinen raakakeramiikkaa odottamassa polttoon lähtemistä. Ne on pakattu valmiiksi omaan pehmoiseen petiinsä, jotta eivät halkeile autolla matkustaessa ja nostettu toisen laatikon päälle, ettei kumpikaan koirista saa päähänsä käydä kokeilemassa voisiko sinne sekaan mennä päiväunille. Siellä ne ovat nyt olleet jo muutaman päivän ja ihan rauhassa ovat saaneet olla. Loppuviikosta lähtevät lämmittelemään keramiikkauuniin ja siitä lasituksen kautta sitten porstuapuotiini myyntiin. 

Pöydän päällä taas piileksii, mahdollisimman kaukana minusta, kulhollinen banaaneja. Muu perhe on innostunut popsimaan tuota suurta inhokkiani nyt oikein olan takaa ja joudun jatkuvasti siirtelemään terttuja pois silmistäni ja hajuaistini tieltä. Joskus nuorena tyttönä olin töissä pienessä ruokakaupassa ja siellä monta kertaa banaanikuormaa purkaessa sain käsilleni tai vaatteilleni inhaa banaanilientä suurista muovipusseista, joissa banaanit pahvilaatikoissan oleskelivat ja traumatisoiduin loppuiäkseni sen hajusta, kun se hetken työvaatteissani muhi. Siitä johtuen banaani ei ole ollut enää vuosikausiin suosikkihedelmäni tuoksunsa puolesta, voin toki syödä sellaisen, mutta en sitäkään tee mielelläni, muuta kuin sitten jos on aivan pakko. 

Että jos jollakulla on ideoita, miten banaaneja säilytellä ilman jääkaappiin sulkemista (meidän pojat ei tykkää) tai muovipussissa pitämistä (banaanit ei tykkää) niin ilolla otan vastaan. Muussa tapauksessa joudun vaan tyytymään kohtalooni ja odottamaan, että taas joksikin aikaa kyllästyvät noita poskeensa pistelemään. Yök, sanon minä!

I'm trying to save the space on top of the table by using the under instead. There is a box of my handmade pottery there waiting for the trip to kiln.
On top of the table, in the far corner is my least favorite fruit, bananas. I hate the smell, but the rest of my family loves eating them right now, so I'll have to just tolerate those disgusting yellow things in my kitchen.

5 kommenttia:

  1. Tyrkkää ne tertusta jonnekin naulaan roikkumaan. Tertusta roikottaminen on niille kuulemma optimaalinen säilytystapa ja siihen on hassuja pikku telineitäkin olemassa. Ja ne säilyy pitempään eikä haise yhtä paljon (subjektiivisesti arvioiden) jos tertun leikkauspinnat teippaa piiloon.

    VastaaPoista
  2. Mä oon havainnut ett banaanit säilyy paremmin pimeässä, joten jokin esim puinen laatikko, joka ei oo täysin ilmatiivis, vois olla hyvä. Itselläni ei oo tommosta banaanitraumaa, mutten silti tykkää syödä niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, pimeässä vai? Tuotakin täytyy kokeilla. kiitos vinkistä :)

      Poista
  3. Banaani tuottaa etyleeniä joka kypsyttää hedelmää. Jos pistät banaania esim raa an avokadon kanssa, Avokado kypsyy nopeammin. Mm Omenakin sisältää etyleeniä, mikä kypsyttää muita hedelmiä.

    VastaaPoista