Ja niin on vihdoin kolmaskin pellavaöljymaalikerros kuivunut pihapenkin pintaan ja tämän pelastusprojektin voi julistaa valmiiksi. Kovin oli isotöinen, mutta nyt kun tuota lopputulosta tässä katselee, ei se koko urakka enää tunnu miltään. Kyllä vain kannatti kuulkaas nähdä kaikki se vaiva.
Alussa penkki oli kovin surkean ja mitäänsanomattoman näköinen ja sitten siinä välissä kerkesi vielä vaihtua koko värisuunnitelmakin toiseksi, mutta kun oli aikaa maalailla ja tuumailla niin mikäs siinä mieltään on vaihdella.
Tuo antiikinvihreä väri on hauskasti kovin samanoloinen kun laventelin ja viikunapuun lehdistö ja ne sopivatkin hyvin nyt vierekkäin tuonne pihalle. Jahka saan takapihani siivousurakan etenemään muuttaa penkki sinne, jotta siellä on paikka istua ja jotta minulla on jotain nättiä katseltavaa keittiön ikkunasta sitten. Mutta nyt se saa vielä oleskella tässä etupihalla, jossa pääsen sitä hipelöimään ja siinä istuksimaan. Se on vielä niin tuore, että tuoksuukin ihanasti pellavaöljylle tuolla.
Tämän penkin myötä heräsikin pieni into entrata muitakin pihan puukalusteita uuteen uskoon pellavaöljymaalilla ja voikin olla, että pian maalautuu myös yksi pieni pöytä ja siihen pari tuolia, ehkä nyt sitten sillä alunperin aiotulla vehnänharmaalla, mutta parempi ehkä etten mene sitä väriä vielä ihan varmaksi vannomaan kuitenkaan.
And the bench project is done! The antique green color is just perfect and it's fun how it matches the fig and the lavenders by it. I also love the scent of the fresh linen oil paint that lingers around the bench right now. It makes me want to paint more garden furniture to make them as pretty as this is.
Voi miten kaunis värisävy 💎 Ihan kuin ainut oikea tuohon penkkiin ja ympäristöön💚
VastaaPoista