perjantai 8. toukokuuta 2020

Pihapenkin pelastus osa I

Minulla on tällainen pari talvea jo ulkona viettänyt kovapuinen penkki, jonka alunperin ajattelin vain antaa harmaantua säiden armoille, mutta nyt kun sitä on tässä melko pitkään odotellut ja hyvin hitaalta prosessi näyttää, niin olen tullut toisiin aatoksiin; jospa maalaisinkin sen jollain kivalla pellavaöljymaalin sävyllä! Nyt se on niin ankean värinen ja maalattuna se pääsisi paljon paremmin oikeuksiinsa.

Pellavaöljy pitää penkin puuosat kunnossa ja kestää hyvin ulko-olosuhteissa ja se on maailman helpoin huoltaa, jos sellaista tarvitsee tehdä. Se on himpan aikaa ottava projekti laittaa näin rupuseen kalusteeseen, mutta se tulee olemaan NIIN vaivan väärti sitten kun se on valmis, joten tuumasta toimeen vaan!

Ensin pesin penkin huolella ja annoin sen kuivua kasvihuoneessa auringonpaisteessa parisen viikkoa, että kuivahti myös niiltä osin mitkä talvi kasteli.

Sitten valikoin värisävyn ja tarkistin että minulla on myös pelkkää pellavaöljyä maalin lantraamiseen. Näin kuiva kovapuu tarvitsee parikin esikäsittelykerrosta hyvin ohennetulla maalilla, jotta sitä öljyä imeytyy myös syvemmälle puun pintaan.

Lantrasin sitä pellavaöljymaalauksessa luotetun ystäväni ohjeella näin, että kaksi kolmasosaa on pelkkää öljyä ja yksi kolmasosa vain maalia. Vähän kyllä hirvitti, että juoko tuo kaluste muka näin paljon öljyä, mutta ystävä vakuutti, että kyllä se juo, laita vain.

Ja sitten kun olin sekoittanut lantratun maalin huolella aloin sutia sitä penkin pintaan. Tämä oli niin lirua, ettei sitä tarvinnut kovin hangata, mutta varovainen piti olla, ettei sitä liikaakaan lurahtanut. Penkki imi tässä vaiheessa jo kuin pesusieni ja tunsinkin hyvin pensselin alla sen kuinka maali hupeni.

Ja nyt se on kuivunut kasvihuoneessa verhojen takana (ei siis suorassa auringonpaisteessa, kuvan otin ilman verhoa) viitisen päivää ulko-olosuhteissa (sisätiloissa kuivaisi nopsammin, mutta kun ei tilaa just nyt ole) ja alkaa pikkuhiljaa olla valmis seuraavaan maalikerrokseen. 

Tässä välissä tietysti aloin vaan miettiä tuota vehnänharmaata, että onko se nyt kiva, vai maalaisko sittenkin sen antiikinvihreällä, kun sitäkin kätköistäni löytyy. No, se selviää sitten kun se selviää, nyt  laitan tuohon vielä yhden lantratun kerroksen väliin ennen viimeistä, täydellä maalilla vedettyä kerrosta.  Eli tämä homma jatkuu vielä, hitaasti mutta varmasti ja laitan tänne aina väliaikatietoja siitä, että miten minulla tuon kanssa menee.

Decided to salvage this old bench in my yard by painting it with linen oil paint. I diluted the paint for the first layer so that this bench gets well oiled during this project. It's a bit slow this way but the result is going to be long lasting and I get to enjoy this for years. To be continued...

6 kommenttia:

  1. Se blogissasi ollut antiikinvihreä on jäänyt verkkokalvoilleni niin, että olen suunnitellut hankkivani huonossa maalissa olevan keinutuolin jonka maalaisin sillä. Kannustatko kokeilemaan ja onko vinkkejä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina kannustan kokeilemaan ja parhaat vinkit ja ohjeet löytyy hyvin maalien valmistajien sivuilta. Minä kun en projektiasi tunne, niin en tässä kehtaa vielä ruveta neuvomaan :-)

      Poista
  2. Äänestän vihreää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kun mullakin on alkanut vähän tuntua siltä, että pitäskö sittenkin sillä... :-)

      Poista
  3. Kivalta näyttää pihapenkin pelastusoperaatio :)

    VastaaPoista