Väriallergisen vappukoristeet

Jos ei tykkää kirkkaista väreistä voi vappukoristuksensa laittaa ihan hyvillä mielin vähän vähemmän ärtsyillä värimaailmoilla. Tuunasin vähän vanhaa simaetikettiäni petroolimpaan siniseen ja laitoin serpentiinin tilalle jouluista ylijäänyttä pakettinauhaa. Ilmapalloista valikoin vain luonnonvalkoiset ja lopputulemahan on silti varsin vappuisa vai mitä?

Olen taas uskollisesti liikkeellä ihan viime tipassa jopa melkein liian myöhään, mutta jos siellä joku on joka simapulloihinsa tämmöiset etiketit tahtoo niin allaolevan kuvan kun kopsaa koneelleen ja tulostaa niin siitä saa. Väri tulostekuvassa on huisisti tummempi kuin noissa pullokuvissani on, mutta sehän on ihan tulostimesta kiinni millälailla se tuon sävyn katsoo. Kameranikaan ei ehkä poiminut ihan kaikkea viheriää etiketeistä, näyttää sinisemmältä kuin luonnossa. Mutta kokeilkaa itse mitä tuolta tulee, ei se huono voi olla ja jos ei tuo nappaa niin tästä linkistä löytyy lisää etikettivaihtoehtoja kun rullailee vähän alaspäin.

(Ja etiketithän liimataan lasipullon kylkiin ihan vaan vedellä laimennetulla eikeeperillä tai vastaavalla. Irtoavat tiskiä varten sitten ihan kevyellä vedellä liotuksella,)

My decoration for the fist of may this year is stripped down of bright colors completely. I only excepted petroleum blue and off white, with the brown tones of mead and funnel cake. 

If you want to decorate your mead bottles with my labels feel free to copy and print the picture above. If that color doesn't please your eye you can scroll down for a better one in this link where I have collected all my previous mead label designs.

Kirppis- ja muita saaliita

Pellavaöljymaalin kuivumista ja sitä kevättä odotellessa on ollut tässä viime aikoina aikaa kierrellä vähän kirppiksillä ja askartelukaupoilla. Tässä vähän otantaa viimeaikojen saaliista ja kertomuksia siitä mihin niitä nyt oikein tarvitaankaan.

Tämän ylemmän kuvan korkit, emalikyltti ja vanha meisseli ovat kaikki ihan hurjan kuumaa kamaa minulle. Keräilen vanhoja puupäisiä työkaluja pakkiini, koska tykkään että työkalupakissakin saa estetiikka olla kohdillaan. Vielä ei ole ihan kaikkia tarvekaluja vanhoina löytynyt mutta kovaa vauhtia olen korvannut niitä muovipäisä näillä jo.

Emalikyltit nyt vaan ovat niin ihania, että jos sopuhintaan vastaani tulee, ostan pois miettimättä. Näitä oikeasti vanhoja ei vain voi olla liikaa. Voi siis sanoa että keräilen.

Korkkikorkit taas ovat aina hyvä löytö. Tekevät lasipurkista kun lasipurkista kerralla kauniimman.

Ja sitten ostelin leluja kun perhepiiriin on ilmestynyt pikkuvauva joka välillä täällä meidänkin huushollissa kyläilee ja sille pitää olla tietysti myös viihdykettä. Austraalialainen (tahalleen kahdella aalla) mörkö oli mielestäni niin viehättävä että semmoinen piti saada samoin kuin nuo ihan-pakko-olla-pikkuvavoilla kirahvit (lausutaan tuttavallisemmin sirahvit). Näitä oli ihan huippuhauskaa metsästellä kirpputoreilta eikä siinä montaa toria tarvinnut koluta kun tärppäsi molemmat mallit sopuhintaan.

Viime aikoina olen hurahtanut ihan täysin erilaisiin olkihattuihin ja säilytyskoreihin. Kumpiakaan ei vain voi olla liikaa. Tämä kesähattu päätyy varmasti käyttööni ensi kesänä (jahka semmoinen vaan ensin tulee) ja kätevä korilaukku käy melkeinpä mihin vain. Nyt siinä on kiva säilöä kaikkea käsityölangoista retkieväisiin mutta jotenkin näkisin tämän ihan huisin näppäränä sienestyskorina myöskin. 

Sakset ja pienet säilytyskorit löysin kirppiksiltä ja puupallot ja renkaat kävin vasiten ostelemassa askartelukaupasta. Viime aikoina on poltellut ihan kamalasti kokeilla tehdä itse muutama vauvalelu ja tämmöiset materiaalit kuuluvat olennaisena osana suunnitelmiini. Ehkä tässä vapun pyhinä jo alan toteuttaa visioitani jos nuo vallitsevat ilmat vaativat kyhjöttelemään sisätiloissa.

P.s. Huomatkaa se värimaailma taas.

The weather has been so poor lately and since there is no sign of spring and no chance to go work outside in the garden one has had to spend ones time shopping. Made some good fleamarket finds lately, all good and needed things and some crafting material to try to make my own design baby toys for my niece.

Värisävyjen sekoitus ja valinta

Kaupallinen yhteistyö: Domus Classica

Ja sitten sekoitellaan maaleja. Eikä mitä tahansa maaleja vaan oikeita kunnon pellavaöljymaaleja. Minulla oli männä kesän puutarhakalustoprojektista yli jäänyttä kromioksidinvihreää jota ajattelin taitella mustalla ja valkoisella saadakseni siitä silmiini miellyttävän sävyn. Näitä maaleja on älyttömän helppo sekoitella keskenään kun sopivat kaikki toisiinsa suoraan. Pellavaöljymaali myös tarttuu melkein mihin pintaan vaan, muun muassa metalliin joten senkin puolesta tämä oli luonteva valinta, kaapissa kun nuo peltipeilit ovissa nyt on.

Siispä viime kesän vihreä sai sekaansa mustaa ja valkoista. Tein ensin kaksi erilaista sävyä. Halusin nimittäin kokeilla suoraan kaapinoveen makuuhuoneen valossa ja katsoa kumpi siellä ympäristössä silmiäni enemmän miellyttäisi. Toisen sävyn tein ronskisti todella vaaleaksi harmaanvihreäksi laittamalla sekaan saman verran valkoista ja mustaa ja toisen tummaksi, enemmän metsäisen vihreäksi lisäämällä enemmän mustaa seassa vain tilkka valkoista.

Tykkään ihan hirveästi sekoitella maalisävyjä itse. Silloin saa juuri sitä mitä haluaa ja voi kokeilla että mikä se on mitä haluaa jos ei ole siitä aloittaessaan ihan varma. (Niin kuin tässä tapauksessa juuri onkin.) Kuvassa vaaleampi sävy melko valmiina ja tummempi vihreä vielä liian vaaleana. Lisäsin siihen vielä reilusti mustaa saadakseni siitä kylmemmän ja enemmän makuuni sopivan. Ja sitten kun olin sekoitellut tarpeeksi painelin pensselin kanssa yläkertaan kokeilemaan.

Maalasin kokeeksi ihan kummankin oven koko pinnan, koska sillai sen näkee paremmin kun on kokonaan maalattu. Sitten katselin värejä verhot auki auringossa, verhot kiinni keinovalossa ja onnekseni kevätsään ansioista myös pilvisellä ja sateisella valon sävyllä. Kummallakin värillä oli puolensa, eri valoissa mutta mitä enemmän noita katselin sitä enemmän alkoi tuo tummempi miellyttää vaaleaa paremmin ja nyt, pari tuntia myöhemmin olen siihen jo ihan myyty. 

Tässä vielä kuva jossa ei näy tuo maailman hirveimmän vihreä maalausalustarättini. Maailman paras maalausalusta josta ei vaan voi luopua sen näppäryyden vuoksi, mutta kuvissa se ei ikinä näytä kivalta. Varsinkaan nyt kun pitää vihreitä sävyjä katsella. Ja tuo tummempi vihreän sävy toistuu tässä nyt enemmän oikein kun ylemmässä kuvassa. Märkää maalia on niin hankala kuvata kameralla suoraan edestä.

Eli tummanvihreä on siis tulossa tuosta makuuhuoneen vaatekaapista. Muutama päivä siihen mennee, pellavaöljymaali kun ei kuivahda ihan hetkessä, mutta se on kuulkaas tuleva olemaan sen väärti odotella. 

In collaboration with Domus Classica. 

So I started to mix up linen oil paints to create the tone of green that would look good in the bedroom. This way, mixing and testing on site is the best when you're not quite sure what kind of tone you want. I made two tones to choose from and painted them right on the doors so I got to see them just as they are. And after some testing with differend lights (this spring helped me by giving me sun shine, rain and gloomyness) I chose it to be the darker tone on the right. It's perfect for this bedroom.

Makuuhuoneen kaapin parannus

Kaupallinen yhteistyö: Domus Classica

Makuuhuoneen kaappiprojekti josta jo taannoin vihjailin nytkähti vihdoin käyntiin kun ovet irrotettiin peilien vaihtoa varten. Olisivathan ne olleet ihan käyvät näinkin, mutta kun nuo yläpeilit on joku joskus kovalevyiksi vaihtanut niin tiesin ettei ne tuollaiset kuulu olla. Jotain kivampaa pitää tilalle laittaa että mieleni saa rauhan ja kivaahan siihen oli tulossa.

Ensinnä otettiin ne kovalevypeilit tyystin pois ja hiottiin ovet valmiiksi, sillä noiden peilien lisäksi tässä vaihtuu myös maalipinta. Hauska sattuma että tuolta alta paljastui aiempi vihreä väri, sillä juuri vihreää olin itsekin tähän ajatellut, vieläpä aika samansävyistä kuin tuo.

Ennen maalausta piti kuitenkin sovitella ne uudet peilit oviin ja apilankukkapeltiähän (apilanlehtipelliksi tai apilapelliksikin kutsuttu) minä näihin suunnittelin ja sitähän se sitten olla piti.

Aikani sitä etsiskelin eri rautakaupoista ennen kuin sain vinkin että mistä sitä varmasti saa; Domus Classicalta tietysti ja sieltähän sitä pari palaa projektiini sitten hainkin.

Pelti sopii kuin sopiikin ovien lookkiin ihan täydellisesti ja antaa kaapille nyt varmasti paljon tyylikkäämmän ilmeen. Hyvästi siis tylsille kovalevyille ja tervetuloa peltipeilit.

Vielä pitää kuitenkin maalata kaappi uuden väriseksi ja sitä vartenhan pitää tietty sekoitella itse maali. Sitä luvassa siis seuraavaksi.

In collaboration with Domus Classica. The bedroom wardrobe that I had in mind to makeover somehow is in progress now. The upper hardboards were replaced with clover tins and the look is already so much differend. Next I'm going to paint the whole cabinet with a greentone I'm going to mix myself.

Kirppislöytöjä kesää varten

Minusta on aina hauskaa ja yllättävää kuinka yhden päivän kirppisostokseni saattavat olla niin samantyylisiä että jopa värimaailmat natsaa. Hyvin usein käy niin että ostokset jo valmiiksi sopivat toisiinsa niin kuin nyt nämä viime perjantain omituiset löydöt. Ystävän kanssa pyörähdeltiin muutamalla torilla ja minä ostelin vanhaa puuta, köyttä ja metallikorin.

Saattaa toki olla että mielessä pyöri kesä ja kasvihuoneen sisustus kun tämmöisiä ostelin. Mitään valmista ideaa ei vielä millekään ole mutta se on hyvä olla valmiina tarvikkeita sitten kun inspiraatio alkaa iskeä.

I often by stuff from the fleamarkets that is the same color scheme or otherwise match each other. Like this time, all this vintage stuff goes together already. I think I might have been thinking the summer and the green house when buying these. All of it looks like it would go perfectly with some green plants.

Päiväpeite

Tässä päivänä eräänä kirppiksellä tuli vastaan tällainen hieno puuvillainen rimpsupäiväpeite. Siinä tuli sitten ihan hirveä halu ostaa se vaikka torkkupeitoksi sohvalle tai pöytäliinaksi, mutta kun pääsin sen kanssa kotiin ja siirsin edestäni oviverhona ennen ollutta paksua samettiverhoa sainkin paremman idean; miksei samantien oviverhoksi. 

Eikä se nyt ihan hirveän huono idea ollut. Samanlai toimii kuin mikä tahansa muukin verho. Mittakin passasi melkein tarkalleen kun yläreunaa vähän käänsi niin että rimpsut tulivat eteen. Paksuuskin piisaa vallan hyvin näillä keleillä torppaamaan sen pienen vedon mikä tuolta kylmällä tulee.

Ja tosi hyvin passaa tyylin kanssa, raikasti koko tilaa kun sai sen nyt jo ummehtuneelta tuntuneen tumman verhon pois. Vaalea verho ei myöskään käy tuosta niin paljon silmään, eikä ole niin ilmiselvä että siinä sellainen on. Melkein voisi pitää tuossa ihan vuoden ympäri.

Found this cool bedspred from a fleamarket the other day and bought it to be used as a blanket or a tablecloth, but when I got it home I got an even better idea; as a door curtain. (In this old house the doors outside aren't that tight and we use a thick curtain in front of the inner door to prevent the draft.) The room looks looks very bright and summery now with the white cotton curtain with so cute fringes and all.

Pienesti pääsiäistä

Minä en ole enää vuosiin ollut kirjavien pääsiäsikoristeiden ystävä, ylipäätään koko koristelu pääsiäsaikaan on jäänyt tosi tosi vähälle. Jotain nyt kumminkin on aina oltava, koska ei se ihan ilman miltään pääsiäiseltä tunnu.

Löysin pari viikkoa sitten kirpputorilta ihan tyyliseni lasipurkin josta kansi jokus matkojen varsille hukkunut. Euron hinta ei mietityttänyt hetkeäkään koska purkki oli muuten täysin ehjä ja söpö. 

Kotona se sai heti toimen kukkamaljakkona. Muutama pajunkissa ja pari eukalyptuksen oksaa olivat mielestäni juuri sopivasti luomaan tyyliseni, vähän askeettisen pääsiäiskoristeen. 

I'n not a big easter decorator. I don't generally like the bright colors that go with this holiday. I usually put up something small and subtle. Like this year, a vintage glass jar found from  fleamarket with some pussy willows and eucalyptus. Just perfect to bring the easter feel for me.

DIY ampiaiskarkotin

Meillä on ollut aina kesäisin kiusana porstuan katossa pesivät ampiaiset. Männä kesänä kokeilin häätää niitä laittamalla aikaisin keväällä paperilla täytetyn suodatinpussin roikkumaan lähelle sitä paikkaa josta yleensä porstuan välikattoon kulkevat ja kas, sehän toimi. Ampiaiset pysyivät poissa.

Ne eivät näetsen tee pesää paikkaan jossa jo sellainen on.

Tänä keväänä ajattelin tehdä taas saman, sillä linnut olivat talven aikana tehneet selvän suodatinpussiviritelmästäni, mutta nyt tekisin tilalle jotain vähän fiinimpää. Kauppojen valmiit karkotinviritelmäpussukat eivät innostaneet, virkattukaan ei tuntunut kivalle joten päätin askarrella sellaisen itse. Sellaisen joka näyttäisi lähimmäs oikealle ampiaispesälle. Ja nyt on oikea aika toimia, kun ne eivät vielä ole liikenteessä pesäpaikkaa etsimässä. 

Tarvikkeet tekopesään eivät ole kovin kummoiset. Tarvitset vain:

• Ilmapallon
• Paperisilppua
• Liimaa
• Kulhon
• Maalia
• Pensselin
• Rautalankaa tai narua

Ilmapallo täytetään sen verran kun mieli tekee. Pesäviritelmän ei tarvitse olla suuri, ihan pienestäkin tajuavat olla tulematta, mutta minä halusin tehdä vähän isomman, että viesti menee varmasti perille jo kaukaa.

Aloitin ripustamalla pallon hyvälle työkorkeudelle ja lantraamalla liiman vedellä. Noin 50-50 on ihan hyvä jotta tulee jämäkkä pinta. Sitten vain dippailin sanomalehtipaloja liimassa ja lätkin kiinni pallon pintaan.

Laitoin kolme kerrosta paperinpaloja ja annoin joka kerroksen kuivua ensin vähän ennen uuden kerroksen kiinnittämistä. 

Ja sitten kun se oli hyvin kuivunut koppuraksi, pistin maalin pintaan. Käytin tähän akryylivärejä joista sekoittelin sopivat harmaat, mutta tuommoisen voi maalata yhtä hyvin niin spraymaalilla kun vaikka kalustemaalillakin. Pääasia että on sellaista maalia joka ei ole kuivuttuaan vesiliukoista.

Kun maali on kuivunut irrotin sisältä ilmapallon. Se lähtee helpoiten niin että leikkaa suuosan irti ja tunkee sen vastapuolelta pienestä rei'ästä vaikka sukkapuikolla varovasti. Pallo alkaa hitaasti irrota pinnoista itsekseen ja lopuksi sen voi nykäistä pinseteillä pois suuaukon kautta. 

Sitten pujotin rei'istä läpi pitkän rautalangan ja stoppariksi pistin puupalikan (joka tungetaan siis tuonne pallon sisälle).

Ja sitten ripustin karkottimen paikoilleen. En tarkoituksella maalannut siitä liian autenttista jotteivät ihmisvieraat sitä tuossa oven päällä turhaan säikkyisi. Päättelin että jos ampiaisille kelpasi viime vuonna ruskea suodatinpussi eivät ne olisi turhan tarkkoja väreistä. Tosin nyt tuo näyttää kyllä näin kaukaa ainakin ihan liiankin autenttiselta. Taitaa olla viisainta laittaa vierelle jokin kyltti siitä ettei pesä ole oikea tai saamme olla täällä ilman ihmisvieraitakin koko kesän.

Did you know that you can get rid of wasps with a simple trick. Make something that looks like a wasp hive and put it where you don't want wasps. Do this early in the spring when they start waking up and scouting for new areas to live and they'll think there's already a colony here and go somewhere else. Wasps are very territorial so this trick really works.

I made my fake hive glueing paper on a balloon and painting it grey. It turned out so authentic looking I now worry it's going to be so effective that people will think it's real too. Oh, well, as long as the wasps stay out.

Kevättä messuilta

Kerkesin kaikilta kiireiltäni piipahtaa viikonloppuna myös Kevätmessuilla katsastelemassa ja fiilistelemässä kesäsesongin tulemista eri muodoissaan.

On ihanaa kun tähän aikaan vuodesta jolloin missään ei vielä kuki eikä ole vihreää on tuo yksi suuren suuri paikka joka on muutaman päivän ajan täynnään molempia. 

En ollut vielä oikein päässyt kevätfiilikseen itse, mutta pari tuntia messuhalleja kierrettyäni huomasin että se oli vihdoin alkanut jo vähän itää sisälläni.

Oma koti puolella kävin moikkaamassa ystävääni Katjaa joka oli suunnitellut Domus Classicalle näin valtavan hienon messuosaston. Ensi kertaa olivat messuilemassa ja täytyy heti antaa täydet pisteet toteutuksesta. Nyt on nimittäin tyyli niin kohdillaan että! 

Ja pitihän kevätmessuilla tietenkin katsastaa myös kasvi- ja sipulitarjonta. Näitä kuvan lankakerän näköisiä kukkasipuleita ihasteltiin kovin, mutta kaikessa tohinassa unohdin tyystin katsoa minkä kasvin sipuli tämä on. Niin nättejä tuollaisenaankin, melkein teki mieli ostaa näitä ihan vaan koristeeksi mutten kuitenkaan raaskinut.

Sen sijaan ostin messuilta itselleni tuliaisiksi kolme valkoisen pikkutalvion tainta. Toissatalven lumeton pakkanen tappoi puutarhastamme sinikukallisen ja olen koittanut tätä valkoista tilalle metsästää ja nyt tärppäsi. Kotimaista kantaakin vielä. Täytyy nyt koittaa vaalia tätä kaunokaista ja suojata syksyllä jos kovia pakkasia uhkaa ilman lunta tulla.

Ja vihdoin sitten tänään olin jo niin täynnä kevättä että painelin puutarhaani kevätsiivouksen merkeissä oksasakset ja harava mukanani, mutta pari tuntia tuulen kanssa taisteltuani päätin luovuttaa ja jatkaa hommia sitten paremmalla kelillä.

I finally started to feel the spring coming when visiting the annual Spring Fair Kevätmessut.

Sitä kirppiskamaa

Olin jo hyvissä ajoin pakannut kaikki kirppiskamat kun yht'äkkiä muistin että minähän olin niitä luvannut täällä blogissa vähän vilautella ennen tuota What's coocking Helsinki tapahtumaa. 

No äkkiä kamera esille ja kasseja penkomaan siitä sitten.

Ihan kaikkea en jaksanut esille kaivella, mutta eiköhän näistäkin aika hyvin selvän saa että minkä sorttista tavaraa myyntiin noiden omatekoisten astioideni seuraksi tuon.

Kuvissa esiintyvä musta arkku ei ole tulossa myyntiin, on tuossa vain somisteena. Kaik muu on myynnissä ja kuten teemaan kuuluu melkoisen paljon on tuota keittiökamaa tulossa. Sitä oli sopivasti tässä kertynyt kaappeihin. Pari hauskaa lamppua, emalikylttiä, peltipurkkia ja tekstiiliäkin on. Leikkuulautoja ja sen sellaista. Paljon jäi myös kasseihin piiloon ja en itsekään muista ihan kaikkea mitä siellä on, mutta tulkaa katsomaan paikan päälle lauantaina mitä sieltä vielä purkaantuu esille.

Osoite on: Työpajankatu 2 rakennus 1 e, 00580 Helsinki ja kirppis aukeaa klo 12.

P.s. Ja tietty otan mukaani myös pienen kylttikaupan valikoimaa pöydän nurkalle.

Some of the goodies I'm bringing to sell at the What's cooking Helsinki fleamarket on this saturday april 8th. 

Eri onnistunut kevätpäivitys eteiseen

Siellä se nyt on. Aurinko oli tänään juuri sopivaan aikaan yhteityökykyinen ja kerkesin napata muutaman kuvan lipastosta paikallaan eteisessämme. Ja kuten kuvista näkyy on se mitoiltaan ja olomuodoltaan sinne kerrassaan passeli.

Tavaraa lipasto vetää melkein yhtä paljon kun vanha kaappikin teki, mutta tässä ne ovat niin paljon helpommin käsillä. Jokaiselle riitti oma laatikko ja perheen prinsessalle, eli minulle tietenkin kaksi. Säilytän siellä hiustuotteita ja hajuvesiä kun tuossa sitä tulee aina laittauduttua ennen ulos lähtöä.

Uusi peili täytyy ehkä vielä hankkia sillä en nyt yhtään tykkää tuosta vanhan tyylistä. Jotain vähemmän puumaista sopisi mielestäni paremmin. Peilin yllä ollut käymätön kellokin sai lähtöpassit (tulee muuten ensi lauantain kirpparille myyntiin) ja tilalle löysin hauskan kesäisen kaislahatun. 

Mutta parasta tässä uudessa kalusteessa on kuitenkin ehkä se, että nyt kun kaikelle on oma paikka laatikoissa ei tuossa päällä tarvitse enää säilytellä mitään. Näissä tehoneliöissä on ihan luksusta kun on vain tuollainen tyhjä taso jossain jossa voi sitten pitää jotain nättiä, tai olla pitämättä.

And here it is in the hall. Fits perfectly to the style don't you think? I removed the old wall clock from above the mirror and replaced it with this cool hat that gives the space nice summer vibes. The style change makes a big difference to the atmosphere here and now the space feels a bit bigger even though the new set of drawers is almost as big as the old black cabinet was. 

I'm so happy that the things we use daily there are now hidden in the drawers and the top is free to showcase something pretty or just be empty. In these tight corners it's a luxury to have some empty places.