Panostus viherkasvien viihtyvyyteen

Olohuoneeseen tuunaamani lasilaatikosto on toiminut oikein hyvin kasvipöytänä. Pääsevät nyt ikkunan äärelle kaktukset nauttimaan syksyn vähäisestä valosta. Ja silloin kun valoa ei ole laitetaan sitä sähkölampusta lisää. Lampun kupu löytyi kesäreissulta Lundagårdiin ja siitä syntyi helposti valmis johtosarja lisäämällä juuri sopivan kokoinen kasvivalaisin ikkunan eteen.

Toinen hyvä löytö kukkapöydän yhteyteen on ollut tämä viehkeä vanha rihvelitaulu. Siihen saa nyt näpsästi lahopäinen kukkien kastelija kirjoittaa ylös sen milloin ovat viimeksi viherkasvit virkistäytyneet Pysyy paremmin kärryillä eikä tarvitse peljätä, että vedenpuutteeseen kuolisivat nämä.

I've been the worst to keep my houseplants alive in the winter. It's been too dark and I often forgot to water them too. Now I have a place in front tof the window, with a lamp and a small chalk board to remind me when to water them. I think this winter I might have a better chance with these green guys.

Muutoksia ja pysyviä asioita

Tein keittiöön pienen muutoksen kun kaipasin vähän pehmeämpää värimaailmaa oven ympärille. Paikalla ennen olleet punaiset vanha sammutin ja emalikyltti vaihtuivat roikkokoreihin ja tuoreempaan emalikylttilöytöön. Nyt on väriharmonia enemmän makuuni ja nurkka silmiini piristyneempi.

Haluaisin keittiössä muuttaa enemmänkin, mutta toistaiseksi en ole vielä keksinyt että mitä muuttaisin. Pari asiaa seillä kuitenkin on sellaista jota ei voi ikinä muuttaa.

Toinen on tämä vinon oven kiinnipidossa avittava vanha lapseni spiderman-kylpytakin vyönauha joka me laitettiin tuohon silloin kun tänne muutettiin reilu kymmenen vuotta sitten. Tarkoitus oli joskus löytää parempi, mutta kun tuo on ajanut asiansa niin hyvin niin sehän on silloin paras eikä muuta tarvita. Ovi pysyy hyvin kiinni kun nauha vähän kinnaa sitä yläreunastaan.

Ja toinen mitä en ikinä varmaan muuta on tämä siskoni joskus vuosia sitten askartelema keraaminen joulukoriste ovessa. Syy miksi sen täytyy ovessa olla on sen vieno kilkkaus ovea vasten johon olen syvästi tykästynyt. Olen koittanut joskus ottaa sen pois, mutten voi olla ilman sitä ääntä. Tietää heti mikä ovi kävi kun sen äänen kuulee.

Made a few changes in the kitchen around the door. Took the red things away and put more subtle things there instead. Now it looks better to my eyes.

While something changes there's things there I can never change. The old belt of my sons spiderman robe he had when he was a little boy is helping to keep the door shut and was supposed to be a temporary solution to the problem, but has been there over then years now. Why change something that works so well. 

The other thing that'll never change is the ceramic heart my sister made me one christmas. It makes such a nice sound when it clings against the door. I've gotten so used to hearing it that it feels too weird without it now, so there it stays.

Ja niin joulu joutui...

No ei nyt vielä kuitenkaan joulu, mutta jouluvalot kylläkin. Ennakoin tulevan lumipeitteen ajoissa ja tarkastin pihalla jo olleet valot sekä laittelin muutamat lisää, jotta pääsisin katselemaan miltä näyttää sitten kun lumipeite saapuu. Näissä asioissa pitää olla tarkkana ja laittaa valot hyvin ja harkitusti, jotta tunnelma on sitten just eikä melkein ja valomeri näyttää kivalta myös naapurien ja ohikulkijoiden silmiin.

Menneinä vuosina olen tupannut tunkea pihalleni lähemmäs toistakymmentä valosettiä, mutta nyt on kato syönyt valoketjuja ja kun uusia en enää tässä sävyssä löydä, pitää tyytyä vähempään. Kahdeksan settiä on jo ripusteltu ja viisi odottaa vielä rullalla laatikoissaan, eli kaksitoista (EDIT kolmetoista, kuten eräs lukijani minulle huomautti, kun en itse osaa laskea. :D) on sitten yhteensä kun valmista tulee, mutta kyllä nämä kahdeksankin jo aika kivan tunnelman pihalle luovat, ainakin näin portilta päin kuvattuna. 

Olen koittanut tässä miettiä että annanko noiden vaan vuosi vuodelta vähetä vai satsaanko joulun jälkeen alemyynteihin ja ostan kokonaan uudet setit, mutta kun mieli edelleen halajaisi näitä oikeasti retroja hehkulampun sävyisiä ledejä ja toiveissa on että näitä vielä joku alkaisi valmistaa. Vuosi vuodelta ne lähemmäs kyllä jo usealla merkillä menevät. Harmi vaan etteivät vaan niin lähelle että tuonne juuri nyt lisää saisi, koska missään nimessä ja ikinä en tuonne sekaan erisävyisiä settejä sotkisi. 

We had a blizzard here in Finland two days ago and the time was perfect to test out my christmas lights on the yard. I only have eight sets of lights there right now and I'll put five more when I get the time to do so. I'd like to have even more but the shops here don't sell the exact warm tone of light I require and have. I'm thinking of renewing all the lights next year to get more matching sets on my yard, but I still slightly hate all other than the real vintage warm light bulb tone. But never the less the yard looks just pretty with lesser lights too, so I'm not going to stress out too much with this now, but to enjoy the little winter we have here.

Profiilia kohottava ja kätevä

Vasta hankkimani harmaa kasarmikaappi päätyi työhuoneessa takan tälle puolen sähkötyökalukaapiksi. En ollut ennen edes tajunnut kuinka kipeästi tarvitsinkaan tällaisen helpossa paikassa olevan säilyttimen, jossa johdoilla olevat työkalut ovat kätevästi käsillä. Aiemmin pidin niitä milloin missäkin ja aina olivat tiellä. Nyt saan tuolta akkukoneen ilman kumartelua ja kaivamista vaikka vaan yhdellä kädellä.

Tovin ajattelin että kaappi on tuohon vähän liian iso ja ehkä vähän ahtaan oloinen, mutta nyt kun silmäni on jo tottunut pidän tuosta että se tuo tähänkin nurkkaan vähän nostetta. Työhuoneen muissa nurkissa on kaapit kattoon asti korkeat ja se sai takkanurkan näyttämään vähän pieneltä. Nyt uuden kaapin myötä nurkka kohosi muiden nurkkien tasolle.

Kaapin päällä voi myös pidellä vaihtelevaa kokoelmaa kaikkea kivaa esillä, sekin asia jota täällä kipeästi kaipaan. Paikat kaikelle kauniille ovat työhuoneessa vähän kortilla kun joka paikassa on vaan tarpeellista, toki sekin on suurimmaksi osaksi kaunista, mutta on välillä kiva pitää esillä jotain turhuuksiakin ihan vain näön vuoksi.

Räjäytetty kallomalli sopii hyvin tulevaan kurpitsajuhlaan samoin kun takan päälle nostamani vuosia sitten akvaarioon muovailemani keramiikkakallo. Toki ne ovat esillä jossian päin taloa muulloinkin, mutta nyt ansaitsivat erikoispaikan.

The vintage army cabinet I got a few weeks back found it's rightful place. I chose that spot so that I can easily reach there and it would be very useable. I now store my small power tools there and in these tight quarters it's perfect and handy for that. 

I also like the space on the top. Now I have an extra shelf where I can show off things that are just pretty. Every other corner in the work room is reserved for practical things only.

Amppeli Amppelinen

Tein itselleni jo melkein vuosi sitten kokeeksi keramiikka-amppelin, mutta jotenkin vasta nyt kun sitaisin siihen juuttinarut ja ripustin roikkumaan, sytkähdin siihen että sehän on tosi hieno. Siinä samalla sytkähdin siihenkin, että näitähän pitäisi tehdä myös myyntiin tuleville Parolan aseman joulumarkkinoille! Siispä ryhdyin oitis tuumasta toimeen ja ensimmäinen satsi niitä onkin juuri paraikaa Ikituulen uunissa raakapoltossa.

Tämän koekappaleeni olen lasittanut yltympäriinsä, mutta mieleni vähän tekevi tehdä osasta sellaisia joissa lasite jää vain tuohon ruukun puoliväliin ja alaosa jäisi savelle, sekin kun kuitenkin on aika nätin väristä se saven oma väri. Korkeapolttoinen savi kun muuttuu uunissa ihan vedenpitäväksi ilman lasitettakin voi näiden kanssa heittäytyä varsin luovaksi.

Laittelen vielä lisää kuvia niistä valmiista jahka ensin käyvät kastautumassa lasitteessa ja lämmittelemässä uunissa toisen kerran. Tämä prototyyppinen kun on ehkä vähän kluhmuisempi ulkoasultaan kun ne uudemmat. Kokokin ehkä hitusen pienempi, mutta style on silti sama. 

I had made myself a pottery hanging flower pot last year but didn't try it out until now. It looks so good I realized I need to make more of them to sell with my other pottery. So I quickly started my pottery factory again. I'm bringing a small bunch to sell at the Parolan aseman joulumarkkinat. Be there to get one.

Sirkusteltan suojassa

Sen sisällä on pimeää ja hiljaista ja sen katto on vielä kiinni vain hakaneuloilla, mutta se on silti tosi hauska ja kutsuva. Sopivasti ränsistyneen näköinen jo valmiiksi, mutta niin mukava ja turvallinen, kuin iso pesä. 

Vanhoista samettiverhoista syntyvä sirkustelttaprojektini on edistynyt jo melko pitkälle. Katon ompeluhomman jälkeen täytyisi vielä löytää jostain sen verran sopiva pala vaahtomuovia että saan tuonne sisälle tehtyä siitä pyöreän patjan, ettei kovaa lattiaa vasten tarvitse olla. Soviteltu sitä on paljon jo noinkin ja kikatustahan siitä syntyi kun tuonne vuorollaan eri ikäiset konttailivat kokeilemaan. Koiratkin tykkäävät, kunhan siellä on heille pehmeitä tyynyjä joilla makoilla.

Teltta on rakennettu kahden vähän pituudestaan jatketun hulavanteen varaan, yksi tuolla alhaalla ja yksi tuossa katon ja seinän taitteessa. Muodossaan sen pysyy kun roikkuu katon kärjestään katossa. Kun sen laskee alas, valuu koko komeus aivan lyttyyn. Hulavanteet on helppo ottaa tuolta pois jos teltta täytyy välillä pestä tai varastoida jonnekin pienempään tilaan. Melko näppärä myöskin ollakseen kuitenkin aika hyvän kokoinen (halk. 109cm ja kork.185cm).

My circus tent diy is progressing nicely, it looks almost done, even though the roof is just fastened with safety pins. I still need to sew the roof properly and make a round mattress inside so that the players don't have to sit on the hard floor.

But, it's so much fun already. Everyone who have tried it out have giggled a little crawling in and smiled a lot sitting inside.

Välillä vähän printissä

Olen tässä viime aikoina ollut aika kivasti edustettuna erilaisissa julkaisuissa joko itsenäni tai tekemisinäni tai molempina. Itse kun tykkään lehdistä ja kirjoista aivan erityisesti on vallan hauskaa päästä välillä itsekin mukaan sellaisiin.

Unelmien Käsityöt-lehdessä on minusta alkukesällä tehty haastattelu sekä pieni diy-ohjeeni lehden lukijoille (mutta siitä en tässä hiisku kun lehti on vielä myyntihyllyissä). 

Sitten Nukkekotiyhdistyksen jäsenlehteen tehtiin juttu barbietalostani elokuussa. Sen huomasitte tekin kun rakentelin täällä kiivaasti taloa valmiiksi. 

Astioitani on taas vilahdellut esim. viimeisimmän Glorian kodin jutussa Stellan kotoa. Siellä on mitä ihanimmassa astiakaapissa vinot pinot minun käsieni tuotoksi ja ne näyttävät siellä NIIN hienoilta, että ihan ihmettelen täällä että minunko tekemiäni ne noin nätit on? 

Astioitani on myös käytetty ruokastailauksissa tässä vastailmestyneessä Kaisa Niemisen toimittamassa Kasvisruokaa! -kirjassa. Olen ihan pähkinöinä siitä miten ihanilta astiani tuollakin näyttävät erilaisten kauniiden einehien alla. 

I've been presented in some publications lately, some of me and my doings and some of my hand made pottery and barbie house.

Nyt saa taas vähän ostostella

Nyt kun on saanut hyvin myytyä ylimääräistä tavaraansa pois Mansen blogikirppiksellä niin voi taas antaa ostohimoilleen vähän löysää ja hankkia paremmalla omatunnolla jotain uutuuksia kotiaan koristamaan.

Piipahdin Hämeenlinnassa lempikirpparillani ja sieltähän taas löytyi; vanha katukyltti oli niin hurmaava, että en pystynyt vastustamaan kiusausta. Kun paikkakin vielä tuli heti mieleen oli ostopäätös tosi helppo tehdä. Samasta paikasta mukaan tarttui myös ihanalla patinalla oleva vanha rihvelitaulu, jollaisia olen huomaamattani alkanut keräillä. Ovat niin näppäriä muistutuslappuja jos tarvitsee perheenjäsenille viestejä jättää tmv. 

Pala sikuria ja sakset löytyivät myös Hämeenlinnasta ja ne ostin ihan puhtaasti vaan somisteeksi jouluisiin juttuihin.

P.S. Se edellisessä postauksessa mainitsemani sauma on nyt ratkottu. Auttoi kun kävin täällä julkisesti siitä kertomassa, en enää kehdannut vitkutella (haha).

Sieltä Suomen kasarmin aarteista lähti vihdoin matkaan myös tämä hauska vanha ja aito kasarmialueen kaappi. Olin tätä kyyläillyt jo monta viikkoa aina siellä käydessäni ja heidän Face-sivultaan, mutta en ollut ostanut vaikka mieli kovasti tekikin. En ollut ostanut kun en  oikein tiennyt että minne tuon sijoittaisin kotonani. 

Vannoin viime kerralla siellä käydessäni, että ostan sen seuraavalla kerralla jos se siellä vielä on ja keksin vaikka väkisin paikan ja sitten se ei tietenkään enää ollut nyt kun menin. Onnekseni olin kuitenkin huomannut että olivat aikeissa osallistua Helsinki Retro & Vintage Design Expo-tapahtumaan ja älysin kysyä oliko kaappi pakattuna kuormaan sinne, ja sieltähän se sitten minulle vielä löytyi. 

Nyt se sovittelee itseään työhuoneen takan vierille, että tuleeko siitä kaipaamani sähkötyökalukaappi tuohon vasemmalle vaiko oikealla puolelle vai meneekö sittenkin keittiön nurkkaan lääkekaapiksi pienemmän tilalle. Tällä hetkellä vaakakuppi on kyllä vahvasti työhuoneen puolelle kallellaan.

Now that I've successfully sold some of my un-used treasures I can, with a better conscience, buy some new ones again. I went to Hämeenlinna to my all time favorite fleamarket Suomen kasarmin aarteet and made some good finds. I got myself a vintage enamel street sign, a chalk board and a cabinet I had my eye on for several weeks. The old piece of chicory and scissors I found from another fleamarket in the same town.

Now I just need to decide either to put the cabinet on the left or on the right side of the fire place. Both seem too good right now.

Rento roikuskelija

On nyt pian viikon roikkunut olohuoneen katossa jokin kummallinen riiputin. Sinapinkeltaista ja vihreää samettikangasta ommeltuna yhteen tuolleen raidalliseksi. Ihmiset ovat ihmetelleet, että mikäs se tuo nyt oikein tuossa on. No, sehän on vaan yksi keskeneräinen projektini taas, ei mikään sen kummallisempaa.

Joskus tehdessään iskee vain sellainen tenkkapoo, ettei tiedä miten siitä pääsisi ja silloin saattaa jäädä homma kesken lojumaan. Minun tenkkapooni on nyt se, että pitäisi jaksaa purkaa yksi todella pitkä ja todella pieleen mennyt sauma ja ommella se uusiksi. Aivan liian tuskallinen edes ajateltavaksi juuri nyt, mutta eiköhän se tässä parin päivän sisään rupea siitä ratkeamaan kun vähän antaa sen ajatuksen makuuntua ensin.

Ja että mikäs se nyt on tämän projektin nimi sitten? No se on sellainen katosta roikkuva kankainen sirkusteltta talossa välillä vierailevien pikkunaskalien iloksi. Ajattelin hyödyntää varastoissani lojuneet vanhat samettiverhot uusiokäyttöön ja mikäs sen parempaa käyttöä kun jokin hauska. Ja hauskahan tästä tulee, vaikka tekeminen nyt vähän takkuileekin.

I decided to re-use my old velvet curtains I had in the storage by making them in to a vintage looking circus tent for the amusement of the occasional kid visitors we have here. Doesn't look much yet. There's the roof of it just hanging limb. I messed one really long seem and need to undo it first until I can finish the rest of this. Just been so not up doing it yet, even tough I can't wait to get this finished. I'm sure it's going to look fun when I get it done. Just need to fix that one error before that... Sigh.

Tuo pari yrttiä

Sanoin miehelle että tuo pari yrttiä, kun hän kertoi olevansa menossa vierailemaan yrttikasvattamoon tässä päivänä eräänä ja hänhän sitten toi - nimittäin yhdeksän yrttiä. Mieheni käsite parista on kovin lavea, mutta eipähän tuo haittaa onpahan nyt yrttiä.

Ja mikä parasta, kun pohdin että minne nuo kaikki yhdeksän saan, niin tajusin että kerrankin tällä suutarin lapsella on kenkiä; porstuan kippo- ja kuppokaupassani oli valmiina juuri tarpeeksi  yrttiruukkuja näiden säilytykseen. Ja toiseksi parasta, että vaikka täällä on pimeää kuin Mordorissa niin minullapa on tuossa tiskillä sopivan valoisa paikka yrttösille männä talvena asentamani kasvilampun ansiosta. Pysyvät tuossa tuomassa iloa silmille ja vatsalle vielä pitkään noiden ansiosta.

Told my husband to bring me couple of herbs when he was visiting a herb plant the other day and he came home with nine. Luckily I had my hand made pots for herbs in stock so I just ran to the porch and got enough to store them. And luckily I also had a lamp for plants installed in my kitchen, makes it so much easier to keep these alive longer cause it's dark as Mordor here, been rainig the whole week. Herbs, yay!

Pöydät valmiina

Kävimme tänään laittamassa Mansen blogikirppikselle pöydät valmiiksi sunnuntaita varten. Tässä teille vähän härnyykuvia siitä mitä kaikkea kivaa siellä tarjolla on:

Sunnuntaina nähdään!

Keramiikkaa kaupan

Niin hirveästi on kiirettä tässä pitänyt että meinasin ihan unhoittaa postailla kuvaa keramiikkalastista jonka tuonne Mansen blogikirppikselle mukanani otan.  Minulla on nyt niin iso satsi tuota kirppiskamaa ettei pöydän reunalle kovin isoa tilaa näille käsin tekemilleni astioille jää, mutta jotain nyt kumminkin. Näissä kuvissa suunnilleen koko satsi minkä sinne ajattelin ängetä, mutta jo jotain erityistä on mielessä tai tahdot varata jotain niin rohkeasti sähköpostia vaan laittamaan (internetversiossa vas. ylhäällä), niin pistän etukäteen syrjään tai otan enemmän matkaan (jos minulla sattuu olemaan).  Kun on niin montaa sorttia tarjolla ei yhtä lajia mahdu kun muutama mukaan muuten.

P.S. Minullehan ei sitten taaskaan kelpaa muu kuin käteinen paikan päällä, niin kuin monelle muullekin myyjälle. (Osalla onneksi muut maksutavatkin käytössä).

The batch of my hand made pottery I'm bringing with me to the Mansen blogikirppis next sunday. There's lots of dishes but not that many particular ones, so if you want to make sure you get what you want, email me (address on top left, internet version) and I'll put it aside for you or take more with me.