lauantai 21. tammikuuta 2017

Puuta sen olla pitää

Kaupallinen yhteistyö seinien osalta: Domus Classica
Koko viikko mentiin hiljaiseloa viikonloppua odotellessa ja sitten alkoi tapahtua. Makuuhuoneesta kannettiin ulos sen lähes kokonaan täyttänyt parisänky ja tilaa tuli sen verran että savimaaliprojektia pääsi jatkamaan kunnolla. Seinät alkavat pian olla kutakuinkin sellaiset kun pitääkin eli melkomoisen rouheat.

Ja kun ne seinät alkoivat valmistua niin oli sitten sen lattian vuoro.

Ensinnä riipaistiin päältä pois inha muovimatto. Ihan itse sen sinne valinnut ja asentanut aikanaan, että ei sopisi haukkua, mutta mielestäni muovimatto nyt ei vaan kuulu rintamamiestaloon, varsinkaan tähän rintamamiestaloon ja nyt se saisi häipyä.

Muovimaton alla oli varsin viehättävä levylattia vanhoine maaliroiskeineen ja muineen, huomatkaa myös ihanat punaiset seinät niiltä kohden kun jalkalistat irroitettiin. Se miksi seinät ovat tuolta punaiset on kuulkaas ihan toinen juttu se. Mutta joo levylattiakaan ei nyt kelpaisi enää kun puuta pitää tilalle saada.

Joten pois lähti sekin. Sen alta löytyi hieno kokoelma pahvia ja tervapaperia josta levisi joka puolelle ihana vanhan talon tuoksu. Pula-ajan talossa on käytetty materiaaleina sitä mitä on ja tässä huoneessa nekin olivat loppuneet kesken. Tervapaperilla korvattu pahveja tai toisinpäin. Mene tiedä. No, pois lähtivät nekin kumminkin.

Ja viimetteeksi lattiasta riivitään irti vanha pohjalaudoitus. Epämääräistä raakalautaaa kun katseli niin ymmärsi hyvin miksi huoneen lattia oli niin epätasainen. Nämä lankut kun olivat keskenään kaikki ihan eri paksuisia ja käpristyivät ja kupertuivat myös miten sattuu. Takkapuiksi menevät täällä nuo, kun ei noin tikkuisista voi mitään edes askarrella.

Ja sitten tänään illankähmässä alettin jo laitella uutta ponttilautaa tilalle. Ai että. Vanhaa lautaa avataan aina vaan sen verta että päällä on helppo oleilla eikä tarvitse kutterinlastuissa uida. Uutta puuta on nyt kuvasta poiketen jo pian puoleen huoneeseen, että eiköhän tässä huomenissa jo päästä sävytyshommiin.

The walls (in collaboration with Domus Classica) of the bedroom are pretty much painted and it was time to move to the floor. The old floor was removed layer by layer and the new wood is installed as you read this. All is going so well here I'm hoping it'll be finished by tomorrow so stay tuned, more pics coming soon.

8 kommenttia:

  1. Upeet seinät! Jännittävän näköiset, uskaltaako tuolla ennä nukkua;)
    Miten toi remontointi ja nikkarointi aina näyttää niin helpolta ja sujuvalta?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helposti uskaltaa nukkua vaikka vähän sellainen linnamainen fiilis kieltämättä onkin. :D Ja sujuuhan se remontointi jo kun tässä on tullut kymmenen vuotta asuessa harjoiteltua. Melkein rutiinilla menee taas.

      Poista
  2. Onpa mukava nähdä miten ennen lattiat tehty.Ja kaunis lattia nyt teille tulossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, oikea pula-ajan lattia suoraan vuodelta 1946. :-) Uudesta tulee sama kun alakerrassakin on ja varmaan alkujaan olisivat laittaneetkin jos materiaalia vain olisi ollut silloin saatavilla tarpeeksi.

      Poista
  3. Hienoa tulee taas. Hyvin on purut säilyneet, innolla odottelen uuden lattian sävyttämistä. Voi että.

    VastaaPoista
  4. Ihanaa puulattiaa tulee. Odotan innolla lopputulosta. :)

    VastaaPoista
  5. Ihanan näköistä. Tuli vain karmaisevasti mieleen oma yläkertaprojektimme, joka piti olla "pikkujuttu". Pikkujuttu venyikin melkein kahden vuoden projektiksi lattaian suoristuksineen ja seinien purkuineeen.. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä päästiin helpolla kun ei suoristeltu lainkaan. Turhaa stressata moisesta tämmöisessä vanhassa talossa jossa juuri mikään ei ole suorassa enää muutenkaan. :-)

      Poista