sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Makuuhuoneeseen uutta väritystä testaamassa

Kaupallinen yhteistyö: Domus Classica
Makuuhuoneeseen on ollut suunnitteilla uusi seinäväritys jo pidemmän aikaa, osa maaleistakin jo valmiina, mutta jostain syystä tämä uuvatti odotti koemaalauksen kanssa sen verran kauan että ensin tuli niin pimeää ettei luonnonvalossa huoneessa näe juuri yhtään mitään.

Keinovalo tuossa tilassa syö kaiken niin kivasti piiloon että se on luonnonvalo tässä tapauksessa se ainoa oikea. No onneksi jotain nyt sentään näkee ja siellä missä eniten valoa on, on myös paikka koemaalaukselle. Muutamaa toisiinsa sointuvaa sävyä sekaisin olisi tarkoitus seiniin hieroa. Osin tarkoituksella ja harkiten ja osin täysin sattumanvaraisesti. Tässä koemaalauksessa katsoin vaan noita sävyjä, että toimivatko tilassa vai pitääkö säätää, ja luulen että vähän säädän tuota sinisintä harmaata. Ihan noin sinertävä ei tarvitse lopputuloksen olla.

Maaliksi huoneeseen olen valikoinut Biofarbenin Savimaalin, se kun on luonnostaan täysin matta ja siihen saa pigmenteillä sekoitettua sävyjä hyvin näpäkästi. Näissä koemaalauksissa on valkoiseen pohjaan sekoitettu sekaisin, mustaa, vihreää umbraa ja okraa. Ja tulee muuten niin nättejä sävyjä noilla ettei tosikaan. Aivan ihania harmaita, munankuoria ja valkoisia. 

Vielä pitäisi päättää myös makuuhuoneen katon sävy. Kokeilin siihen pariin kohtaan vähän vaaleampia, mutta totesin heti että ei. Tummaa pitää tänne saada ja nyt harkinnassa on vetäistä se tuossa värimallikuvassa olevalla tummanharmaalla. Ja voi olla koska haluan siihen ihan pikkiriikkisen kiillon, että maalaan sen muulla kun savimaalilla.

Tuo kultainen katto saa nyt painua historiaan. Ihan kiva sinänsä, mutta kun kyllästyttää tuo kellertävyys ja mieli tahtoo tummaa. Sitä paitsi nuo sirkusvalot tulevat näyttämään ihan superhienoilta tummempaa taustaa vasten. (Varsinkin jahka löydän kätköistäni vielä pari puuttuvaa hehkulamppua niihin.)

In collaboration with: Domus Classica. Bedroom needs new color and stupid me waited till it's this dark until I started testing the tones on the walls. Oh, well I'm sure I'll see enough there to do the job anyways. 
I decided to use this Biofarben claypaint and mix the colors myself with pigments. The result will be a cool uneven vintage looking wall surface. Just not that blue than in the pics here. I also want to paint the golden ceiling darker, maybe to dark grey. Just got so fed up with the yellowness of the gold.

perjantai 28. lokakuuta 2016

Ihana kamala valo ja sotku

Tässä syksyn pimeydessä kun tekee töitä kotona on tärkeää että työtila on hyvin valaistu. Eikä millä tahansa valolla, vaan sellaisella että siellä on mukava olla ja tehdä. Itsellä suosikki on ihan ehdottomasti kahdella isolla putkella oleva loisteputkivalaisin työpöydän päällä jossa valon sävy vastaa ohutpilvistä kesäpäivää, eli noin 5000 Kelviniä. Siinä sävyssä ei haittaa että ulkona on siniharmaata ja pimeää vaan mieli pysyy virkeänä ja iloisena töitä tehdessä. 

Kauniita kuvia ei noiden putkien loisteessa saa ja se onkin keinovalon huono puoli josta en tykkää. Kontrastit muuttuvat ikäviksi, varjoja tulee ja pintoja palaa puhki. Ihan kaikki vääryys siis mitä sisustuskuvissa ei saisi olla. Lisäksi tässä valossa kaikki huutavat keinotekoisuutta kuvissa, että ihan kun ei todellista olisi tuolla. Mutta se on onneksi vain kuvissa. Nyt onkin tärkeämpää se että miten tuolla voi olla ja työskennellä ja hyvin kuulkaas voi.

Ja niistä töistä puheen ollen. Tältä näyttää sisustusbloggaajan työhuoneen se puoli jota ei ole siivottu viikkoihin. Se jossa nyt valmistaudutaan kiivaasti niihin tuleviin Parolan aseman joulumarkkinoihin. Levällään on kaikki savityöt ja muut projektit. Savea, sahajauhoja ja muotteja on joka paikassa. Osa töistä kuivuu olohuoneessa ja osa on varastoitu keittiöön ja osa on tässä. Voin sanoa että pienet neliömme ovat nyt aika ahtaat, mutta joku sanoisi myös että aika kotoisat. Ainakin se joka tässä niitä töitään tekee.

Huoneeseen on raahattu myös pieni hylly jonka tuon markkinoille ja johon sitten esille laitan tekemiäni tuotteita. Ai että on kuulkaas kivaa tämä tämmöinen myyntipaikan  sisustusta miettiminen. Luulen että ihan jokainen on lapsena leikkinyt jossain vaiheessa kauppaa ja tämä valmistautuminen tuo kivasti ne leikit mieleeni. Hyllyllä on jo muuun roinan muassa esillä pari asiaa joita myyntiin tuon. Tuo iso leikkuu- ja tarjoilulauta on valikoimissa sekä sivussa roikkuvat pyykkipoikahengarit. 

Tarjolla on myös valmiiksi askarreltuja mörönkarkottimia sekä noita hauskoja tekemiäni keveitä krakleerattuja keramiikkaruukkuja joulun kukkasille. Olen mitoittanut tuon niin että sen pitäisi olla ihan just eikä melkein passeli sellaiselle markettihyasintille, mutta vielä en ole päässyt asiaa varmistamaan kun niitä ei ole myynnissä näkynyt. Vielä on pari ideaa tuotteisiin joita tahtoisin myyntiin tehdä, mutta katsotaan nyt miten aika riittää. Kivasti  on tavaraa kuitenkin tulossa ja myyntipaikastani tulee varmasti aika herkullinen kokonaisuus.

Ja nyt painelen takaisin tuonne "sorvin äärelle", nauttimaan kesäisestä keinovalostani ja tekemään töitä jotta riittää sitten myytävää markkinoilla.

My work room has looked like this for the past couple of weeks. It's really dark and gloomy outside, but I have my 5000K lights on and it feels like a warm summer day inside here. The photos don't come out so pretty in this light since it's way too harsh to make anything look good, but the overall feel is more important than good photos when you need to be working there.

I'm so exited about the upcoming Parolan aseman joulumarkkinat. I already have a shelvin unit in the room to put the things I've made on display at my market corner. Hand made pottery, cutting boards, night lights and more. That's why the room is so cluttered, I'm making products here. My very own little factory going on.

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Harjaraasu

Minä olen siitä hassu ihminen että joskus herkistyn jonkun tavaran kohdalla ja alan tuntea ihan omituisia tunteita sitä kohtaan, vaikka kyseessä on ihan eloton esine.

Niin kävi taas tässä taannoin kirpputorilla kun törmäsin tähän vanhaan pinttyneeseen harjaan. otin sen käteeni ja ajattelin että olispas tämä vielä vähän paremmassa kunnossa niin ostaisin. Pyörittelin sitä käsissäni ja laskin pois, en ala ostamaan kun noin lintassakin on ja jatkoin matkaani.

Siinä kävellessäni mietin sitä että maksoi vain 50 centtiä ja aika viehättävä sinänsä se että joku siihen on nuo kirjaimet laittanut, että missähän lie ollut ja palvellut kun noin likaiseksi on mennyt. Hyvältä tuntui kädessäkin, oikein tukevalta. Tuli vähän kaiho, että kelpaakohan se ikinä kenellekään tuollainen harjanraiska. Vähän säälikin alkoi olla. Siinä miettiessäni ne jalat vain sitten alkoivat ohjata takaisin harjan luo ja niinhän siinä kävi että hellyin sen ostamaan.

Kotimatkalla jo mielen valtasi riemu, että hyvähän tämä harja vielä on. Luonnetta antaa tuollainen lintta ja noita kirjaimia voi vähän tuunata paremmiksi. Kotona keksin sille heti paikan porstuan ovenpielestä, lumiharjaksi sitten kun pyryttää ja pakkaantuu kenkiin. Siihen on tämä peli todellakin mitä oivallisin. Ja nyt kun tuota katsoo tuossa koukussaan, eihän se ruma ole laisinkaan. 

Ja nyt on hyvä mieli, kun tuntuu että harjallakin on, vaikka ihan vain puusta on tehty ja eloton.

I sometimes buy things cause I get too emotional. Like this old and dirty brush. I felt so sorry for it being there, on the fleamarket table, sure that nobody will buy it cause it looks so dingy.  So I just had to buy it and give it a chance. I got it home, sprused the letters up a bit and hung it in the porch. It'll be the best for cleaning boots  when it starts snowing.

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Lähtöpassit lehtitelineelle

Työhuoneessa takan vieressä muutaman vuoden palvellut lehtiteline oli alkanut kyllästyttää jo ajat sitten. Sinänsä hirmu nätti viritys oli käytännössä kuitenkin aika hankala. Jos muutamaksi kuukaudeksi lehden tuohon jätti oli se taipunut mutkalle ikuisiksi ajoiksi. Paikka on lisäksi jokseenkin pölyherkkä ja kyllästyin noiden ainaiseen putsailemiseen. 

Teline itsessään on kuitenkin oivallinen taas siihen sen alkuperäiseen tarkoitukseen lajittelijaksi, johon se tuosta seinältä pienessä kylttitehtaassani pääseekin.

Tilalle seinälle laitoin työhuoneessani niin tarpeelliset naulakot. Ennen joka paikassa lojuneet ylimääräiset työvaatteet ja lämmikkeet saan nyt näpäkästi yhteen paikkaan.

Otin pois myös tuossa ylhäällä omassa telineessään roikkuneen vanhan kyltin mutta jätin itse telineen paikoilleen. Siinä on nyt loistava paikka kuivatella talven kastelemia vaatteita tai muita tärkeitä takan lämmössä. Nyt pistin siihen pihalta pelastamiani viimeisiä laventelinoksia, joista kuivaan talveen tuoksuteltavaa.

The rack for magazines in my work room had to go. I got so bored with it over the years and needed the space for something more practical. I also took away the vintage wood sign above it but left it's rack. Now I have a good set of hanging places for my work clothes and other stuff. 

lauantai 22. lokakuuta 2016

Pyykkikorin päivitys

Kesällä päivittelin pyykkinurkkausta vastaamaan paremmin keittiön muuta värimaailmaa. Silloin hankittu rottinkinen pyykkikori osoittautui kuitenkin ison kokonsa puolesta käytössä vähän turhan hankalaksi näihin tiloihin eikä se istunut koneen päällä olleeseen tilaan oikein mitenkään. Muutama viikko sitten otin oikein agendaksi löytää tilalle jotain uutta ja vihdoin pari päivää sitten tärpppäsi.

Löysin mitä oivallisimman korin Parolan Rottingin myymälästä hämeestä. En yhtään älynnyt kysellä mitä tuo materiaali oikein on, mutta aivan ihastuttava se on käyttää ja katsella. Kori on mitoiltaan juuri passeli kanniskella ja se istuu koneen päälle oikein kauniisti. Se on käytössä vähän joustava ja pehmeä, mutta silti tukeva ja jaksaa hyvin kantaa koneellisen märkää pyykkiä. Nyt voi sanoa että pyykkiä pesee ja kanniskelee taas mielellään kun on välineet kunnossa.

I updated the colors in my laundry station in the kitchen last summer and had gotten a new wicker basket to match the sceme, but the basket was way too big for the corner and for my need so I started to look for a better one and found it two days ago.
This new basket is much more comfortable to use and it fits the corner perfectly. I must say it even makes the chore feel more effortless now.

tiistai 18. lokakuuta 2016

Syystunnelmia ja haastevinkki

Se on syksy saapunut tähänkin puutarhaan ja oli aika paketoida kesä talteen ja siivota piha odottamaan talvea. Lyhdyt on kaivettu taas esille ja pihalle laitettu vähän vuodenaikaan sopivampaa somistetta väriä ja viihtyvyyttä tuomaan.

Meillä syksyn huoltotöihin kuuluu paristojen vaihto näihin led-hautakynttilöihin joita tykkään ihan hurjana käyttää pihalyhdyissä. Niin huolettomia ja kestäviä, yksillä pattereilla voi lyhty palaa kuukausikaupalla. Nämä kestävät nyt helposti joulun yli ja pidempäänkin. Kuvassa kynttilät hauta-asussaan ja ilman. Otan aina nuo liian ilmeiset tunnusmerkit pois ja laitan lyhtyihin vain valkoisen mötikän. Nuo kultakantisessa purkissa olevat menevät lyhdyissä ihan hyvin ilman purkkiakin ja tuo korkeampi, hämäräkytkimellä oleva malli neutralisoituu kivasti kun kannen metallikoristeen vain nappasee pois.

Pihahommissa on hyvä olla aina pari apulaista mukana ja niille hyvä taukopaikka kun väsyvät katselemaan kun muut huhkivat. 

Kukkapenkeissä olisi vielä uutta istuteltavaa, mutten vielä millään raaski tuolla tonkia kun maksaruohot ovat nyt parhaassa loistossaan. Tummempi menee vielä ruukussan tuossa niin ettei sitä edes huomaa että on ruukussaan. Lapio on siinä vierellä muistuttamassa minua että se pitää istuttaa vielä, kun en sitä kumminkaan huomaa itsekään (ellei käy niin etten huomaa koko lapiotakaan).

Laitoin tuonne StyleRoomiin tekemääni albumiin vielä hurjasti lisää kuvia syksyisestä puutarhastamme sekä päivä, että yöasussaan. Käykäähän vilkaisemassa miten ihastuttavalta tämä piha näyttää pimeällä. Siellä on nyt myös menossa ihan superkiva syystunnelmahaaste jossa voit syyskuva-albumin tekemällä voittaa Living 24/7:n rouhean Diamond-valaisimen. Sopisi aika kivasti tänne meillekin tuo. Käy siis kertomassa meille miten teillä syystunnelma kotiin, pihaan, parvekkeelle tai mökille syntyy tai vaan kurkkimassa muiden koristuksia ja saamassa ideoita omaan syksyyn.

The fall is here and it was time to say goodbye to all the summer furniture as we put it to the storage for the winter. We left two benches to give places to sit while doing the chores outside. I also decorated the yard with led-candles and made some arrangements to spruce it up a bit.

I made a cool new album to StyleRoom and put there loads more pictures of this yard and it's decorations. There's also more pictures of the lighting at night. 
There's also a new challenge to all StyleRoom users, by making an album of your fall deco you can win this supercool Diamond lampGo take a look and join in decorating the fall to your home, balcony, yard or summer house.

lauantai 15. lokakuuta 2016

Joulumarkkinoille

Voin ilokseni paljastaa teille jo nyt että ne ihanat Parolan aseman joulumarkkinat järjestetään taas tänä vuonna. Ja jos viime vuoden markkinat olivat ihanat ja tunnelmalliset niin tämän vuoden markkinoista on kuulkaas tulossa vielä ihanammat ja tunnelmallisemmat. Mukana taas niin upea kattaus bloggaavia käsintekijöitä ja muita ihanuuksia ettei niistä voi tulla kun vielä ihanammat ja tunnelmallisemmat.

Ja niitä markkinoita silmällä pitäen olenkin päättänyt lisätä myyntirepertuaariini myös nämä käsin valmistamani astiat. Pieni savipajani on siis taas toiminnassa työhuoneeni nurkassa ja sieltä valmistuu hitaasti mutta varmasti pieniä eriä kaikenlaista kivaa myyntipöydälleni.

Tässä kuivumassa pieniä maljakoita joulukukille ja muille sekä sieviä pieniä kulhoja pieneen naposteluun tai vaikka vain koristeeksi. Nämä ovat tässä velä raakapolttoa odottamassa mutta jahka siitä selviävät ja lasite päälle saadaan niin saattaapi tulla kuulkaa nättiä (vaikka itse vähän kehunkin).

Ja valmiinakin on jo vähäsen. Nämä kulhot, kahvikupit, soppalautaset ja liehuhelmaiset tarjoiluvadit löydät varmasti myyntipöydästäni markkinoilla. En yhtään tiedä kuinka paljon näitä ehdin sinne valmistaa ja miten äkkiä nämä kauppansa tekevät joten jos omasi varmasti haluat saada niin ota yhteyttä jo nyt niin osaan tehdä tarpeeksi. 

Hintoja en tuotteille ole ihan vielä lukkoon lyönyt, mutta kohtuuden rajoissa luulen pysyväni. Toki huomioikaa että käsin valmistettujen hintataso ei voi olla ihan yhtä edullinen kun kaupan tehdastekoisissa. 

Tässä siis vain osa eri malleista joita sinne aion tuoda, lisää on vielä luvassa. Ja tietysti markkinoilla on myös mukana pieni kylttikauppani ja paljon muuta hauskaa itse tekemääni juttua. Pistän niistä postausta vielä myöhemmin. Laittakaahan siis jo kalentereihinne ylös, kaikki kynnelle kykenevät, että marraskuun 26 päivä, lauantaina klo 11-16 Parolan asemalla on myynnissä kaikenlaista ihanaa pukinkonttiin pistettäväksi tai omaan tupaan laitettavaksi.

I have good news for you, the Christmas fair at Parolan asema is going to be held this year too. And I've decided to make some hand made pottery to sell there among my little sign shop and other things (tell you about them later). The event is going to be as warm and pretty as it was last year and the sellers will have the most awesome things they've made to sell there. The best place to do your Christmas shopping. So mark it down on your calender, it's 26th of November between 11-16 at Parolan asema, Parola.

tiistai 11. lokakuuta 2016

Kattoon ripustettavan kuivaustelineen ohjeet

Materiaalit edellisessä postauksessa näkyneen kattoon ripustettavan kuivaustelineen tekemiseen ovat suunnilleen seuraavat:


  • Sopivan paksua pyöröpuuta (Tässä projektissa käytetty halkaisijaltaan 21mm, Kodin Terrasta ostettu, mutta myös esim. harjanvarret ovat oivallisia jos jyhkeämpää tahtoo tehdä.)
  • Päätyihin listaa (Tässä projektissa listan paksuus 15 x 40)
  • Silmuruuveja ja koukkuja ripustukseen. Neljä kumpaakin.
  • Sopivia ruuveja tankojen ruuvaamiseen päätyihin. (Tässä projekissa 3 x 35mm)
  • Mieleistään narua ripustamiseen.


Lisäksi semmoisia työkaluja kun tykkää käyttää. Itsellä oli käytössä kuvassa olevien lisäksi vielä tietenkin mittanauha, pari ruuvaria ja kynä (jotka vaan sujuvasti unohdin kuvasta).

Homma aloitetaan siten että kun on päätetty telineen leveys ja pituus niin sahataan osat niihin mittoihin. (Tässä projektissa leveys on 60cm ja pituus 86cm. Se olohuoneen telineeni on 60 x 120cm ja samoilla materiaaleilla tehty.)

Sitten voi halutessaan hieman hiomapaperilla pyöristellä päätylistojen kulmia jos ei ihan terävistä tykkää ja sen jälkeen laitellaankin sitten reikien paikkoja. 

Merkataan rimoihin keskikohta ja sitten mittaillaan pyörörimojen paikat. (Tässä projektissa 60cm leveään telineeseen kuudella rimalla, merkkasin ensimmäiset reiät 2,5cm päädyistä ja muut 11cm välein toisistaan.)

Reiät voi porata rimoihin ihan millaisella terällä haluaa, itse tykkään näistä kuppiteristä koska ovat sahaavia eivätkä raasta tällaista pikkuista rimaa liiaksi. Koska itse tein homman kuppiterällä porasin päätyrimoihin ensin pienet alut tavan teräväkärkisellä puuterällä. Näin kuppiterä on helpompi kohdistaa jo valmiiseen reikään eikä ole pelkoa siitä että huitaisee hutiin. 

Ja sitten siirrytään tekemään niitä reikiä oikein kunnolla ja tässä muutama käytännön ohje siihen kuinka saat niistä kerralla siistit ja hyvät. 

Poraa aina jonkun puupinnan päällä johon voit antaa terän upota. Jos tyhjän päällä terä menee takaa läpi se repii puun ikävän näköiseksi.

Paina kohtalaisen lujasti ja varmasti. Helpointa jos voit porata asennossa jossa voit omalla painolla kevyesti nojata poraavan käden päälle. Katso että poraat suoraan alaspäin etkä vinoon.

Pidä terä hyvässä vauhdissa jo ennen kun se kuppiosa koskee puuta. Jos paikaltaan yrität "startata" hirttää se helposti kiinni ja pahimmillaan linkoaa koko kalikan kätesi alta.

Älä poraa kerralla läpi asti, reiästä tulee siistimpi kun poraa ensin toiselta puolelta ja sitten toiselta. 

Putsaa terää välillä, terään tarttuva sahajauho paakkuuntuu, estää terää leikkaamasta ja paikallaan 
jauhaminen voi savuta ja polttaa puuhun jäljet.

Kuppiterää käytettäessä voimankäyttöä siinä vaiheessa kun porataan reiän vastakkaiselta puolelta kannattaa loppua kohden rajoittaa vahvasti ettei tuo irtoava puupala pääse uppoamaan liian syvälle kuppiterän sisälle. Kun se jää tuohon reilusti esille saa sen helposti tökättyä ruuvarilla pois eikä tarvitse suotta menettää hermojaan kun sitä ronkkii sieltä syvyyksistä.

Ja sitten kun reiät on porattu ja hiomapaperilla siistitty voidaan asettaa pyörörimat paikoilleen. Tämä kannattaa tehdä tasaisella alustalla ja jos tiukkoja ovat niin vähän hioa jotta istuvat hyvin eikä teline vääntyile mihinkään suuntaan.

Kun rimat on asemoitu kohdilleen porataan kiinnitysruuveille reiät (ettei ruuvi halkaise puuta) reilusti rimaan asti, muttei kuitenkaan yhtä syviksi kun ruuvien pituus, noin 3/4 osaa on hyvä ja ohuempikin terä kun minulla kuvassa kelpaa hyvin. Reikä ei saa olla ruuvia isompi paksuudeltaan. 

Ja sitten ruuvataan rimat kiinni. 

Ja tietysti näppärä laittaa laitimmaisten kiinnitysruuvien tilalle silmukoukut. Ajaa saman asian riman kiinnityksen kannalta. Hyvä vinkki on käyttää silmuruuvin pyörittämiseen ruuvaria apuna, pyörii nimittäin huomattavasti kivuttomammin vipuvarrella kun sormin kiertämällä.

Ja sitten vaan narut kiinni ja teline koukuilla kattoon ja pyykkiä kuivaamaan. Itse en ehtinyt laittaa tätä vielä paikoilleen kun tuli kiire näitä ohjeita tänne väsätä, mutta lisään kuvan tähän loppuun sitten kun se katossa on.

The directions to build a wooden rack for drying laundry. So simple you can see from the pics what to do (read = was too lazy to translate all in English too). If any questions please ask. 

maanantai 10. lokakuuta 2016

Lakanapyykille orret

Projekti joka on kuumottanut mielessä jo pidemmän aikaa oli askarrella olohuoneeseen sopiva lakanankuivatusteline. Pienessä huushollissa kun ei lakanoiden kuivatus (talvisin) muissa tiloissa oikein järkevästi luonnistu on se hoidettu olohuoneessa katossa ristiin ja rastiin kulkevissa naruissa. Silloin on kuitenkin aina pyykkipäivinä ollut kovin hankala tuolla kuleksia puhumattakaan narulla kuivaamisen jättämistä rypyistä lakanoihin. Nyt uudella puisella lakanankuivatustelineellä ei rypyistä ole huolta, koneellinen mahtuu oikein näpsästi sekä kaikki pyykit kuivavat nopeammin korkeammalla ollessaan.

Olin aivan intona kun hoksasin että voin suunnitella telineen sopimaan osin samoihin koukkuihin kun jumpparenkaatkin. Koukkujen väli oli juuri passeli sopivan levyiselle telineelle. Pituuden määräsi käytettävissä oleva tila ja pyörörimojen paksuus. Piti myös ajatella sitä että mahtuu hyvin säilöön silloin kun ei pyykkipäivä ole.

Tykkäsin myös että toteutus saisi olla simppeli myös ulkoasultaan. En tarvinnut mitään nostonaruja tai muita hifistelyjä vaan ihan vaan telineen jonka saan kattoon silloin kun tarvitsen ja nyt minulla sellainen on. Kyllä nyt kelpaa kuivatella tuossa kun ei tarvitse enää kiikkua sohvien päällä lakanoita kuivamaan ripustellessaan. Tämä uusi on nimittäin optimoitu mitä parhaimmalle ripustuskorkeudelle myöskin.

Laitan vielä seuraavassa postauksessani teko-ohjeen tällaiselle jos jotakuta kiinnostaa myös itselle tehdä. Teen nimittäin vielä toisenkin, pienemmän yläkertaan. Tämä ensimmäinen syntyi niin kovassa tekemisen palossa etten hoksannut kameraa kaivaa esille lainkaan.

I needed a simple laundry rack for the living room as we dry most of our linen there (it's the only room with enough space for it). So I planned and build one to fit the two hooks already there (for the gym rings). Needless to say it works like a charm and now I can dry our linen with style that fits the rest of the house.
I'll tell you how exactly I built this in my next post.