Olen aina ollut kiinnostunut tavaroiden, ihmisten ja talojen historiasta. Minulle on ollut ihan lottovoitto jos olen ostanut kotiini jotain vanhaa ja samalla saanut tietää missä se on ennen ollut. Tämän talon osalta historia on ollut kuitenkin aika hämärän peitossa ennenko nyt.
Tutustuin kautta rantain talon rakentaneen pariskunnan lapsenlapseen ja sain häneltä kuvia ja tietoja talon vaiheista ja asukkaista vuosien takaa. Talo on siis ennen meitä ollut vain yhden perheen koti. Olen ollut aivan mykistynyt siitä onnesta että nyt vihdoin tiedän miltä täällä on ennen näyttänyt, millaisia ihmisiä täällä asui ja ennen kaikkea se että tämä on ollut rakastettu ja vaalittu koti ja mummola. Sain luvan kanssa jakaa muutaman kuvan kanssanne ja esitellä vähän teillekin että millaiselta täällä on näyttänytja kuinka hauskoja yhtäläisyyksiä huomasin meidän ja entisten asukkaiden olemisen välillä.
Jostain syystä tietyissä asioissa aika samankaltaisesti me täällä asumme, miten samoihin asentoihin olemme tietyt huonekalut laittaneet ja miten samoissa paikoissa viihdymme vaikka juuri mitään en edellisien asukkaiden mieltymyksistä tiennytkään. Niinkuin nyt tässä makuuhuoneessa. Ylemmässä kuvassa huone ennen ja alemmassa huone nyt. Sänky, valot ja yöpöytä aivan samoilla paikoillaan molemmilla perheillä.
Pihallakin olemme ihan melkein metrilleen samassa kohdassa viihtyneet, juuri tuossa portaiden edessä. Keinu ja pöytä aivan samoin päin. Meillä oli jopa samankaltaiset puutarhakalusteiden värimaailmat, tosin mieleni muuttui ja vaihdoin valkoisen tyylin myöhemmin rouheampaan, mutta kalusteiden asennot pysyivät edelleen samoina.
Ja taas olohuoneessa, juuri tuolla seinällä meidänkin iso sohva on ja nojatuoli siinä vieressä. Aivan kun tämä talo olisi sen meille kertonut että missä niiden kuuluu olla. Oviaukko työhuoneeseen oli ennen isompi. Me pienensimme sitä hieman ja laitoimme siihen pariovet tänne muuttaessamme.
Työhuoneemme ennen on ollut 90-luvulla hieman prameampi ruokasali fiineine kalusteineen. Tuo kaunis tapetti seinissä oli vielä silloinkin kun me talon ostimme. Se sai vain valitettavasti lähteä kun lisäsimme hieman eristekerrosta talon sisäseiniin. Mutta selkeästi sama huonekasvimaku meillä on, minullakin on kultaköynnös tässä huoneessa ja rönsylilja keittiössä.
Keittiö on huoneista muuttunut eniten. Hella ja tiskipöytä ovat vaihtaneet paikkansa ja kaappitilaa tullut lisää. Nuo vanhat kaapit olivat vielä täällä meidänkin aikana, mutta olivat lastulevystä tehdyt ja jo aika huonoon kuntoon päässeet. Ja minähän omistin jo vanhat puiset keittiönkaapit ennenko tätä taloa oli edes ostettu, niistä rakennettiin sitten tuo nykyinen paremmin meidän tarpeisiin sopiva kokonaisuus. Mutta tunnelma on sama. Tuo on talon paras huone aamuisin kun kahvi tuoksuu ja aurinko saa ikkunoista sisään.
Talon vanha emäntä on ollut oikea viherpeukalo ja puutarhaihminen. Täällä on ollut aivan uskomattoman kaunis ja runsas puutarha isolla tontilla. Paljon kauniita istutuksia, kivillä rajattuja kukkapenkkejä (niinkuin mekin olemme tehneet) ja upeita syreenejä, omenapuita. ja marjapensaita sekä isoja puita. Ja kaiken kruununa nuo hurmaavaakin hurmaavammat humala-tai muut köynnökset talon seinissä, asia jota olen itsekin vuosien varrella miettinyt että pitäisikö laittaa tuohon olohuoneen kulmaan. Nyt en enää mieti, keväällä istutan kun siihen se kuuluu. Hieman harkitsen vielä tuota eteläpäätyäkin... Ihana olisi tuollainen kasvipinta ympäri talon.
Kyllä nyt on vielä paljon rakkaampi tämä talo, kun sen historiaa tietää. Ja tietää myös että ihan pieleen en ole tätä tuunannut ja sisustanut. Uskoisin että talon vanha emäntäkin, jos eläisi pitäisi siitä että pihalla on taas rehevä puutarha kolkon hiekkakentän sijaan ja että talossa eletään onnellista elämää.
We've lived in this house for nine years now and knew just about nothing about the history of this, until now. I met the granddaughter of the couple who build this house and she gave me some photos of how this place looked before.
I was so overwhelmed of the beauty of the garden and the loving feeling there seemed to be. There was also some similarities of how we have placed our furniture here. I have always dreamed of a vine climbing the outside walls, and now that I know there used to be vines I decided I'm going to plant one when the spring comes.
Ihana löytö nuo vanhat kuvat. Tulikin mieleen, josko meidänkin asumuksesta löytyisi kuvia, täytyypä kysäistä kun kaksi talon entistä asukasta asuu lähellä :-)
VastaaPoistaOlipa ihana kurkistaa menneisyyteen :)
VastaaPoistaJa eikös se niin ole, että asiat tuppaa menemään niinkuin on tarkoitettu.
Tämä talo kyllä on ihan teille "tehty"!
En suosittele seiniä pitkin kiipeileviä köynnöskasveja. Ne eivät tee hyvää seinärakenteille, vaan rapauttavat niitä ajan kuluessa.
VastaaPoistaSe on niin hidasta se rappeutuminen että vuosikymmeniä saattaa mennä ennenko mitään mainittavaa on tapahtunut. Ja toisekseen ,meillä ei enää ole ulkoverhous eristeessä kiinni, joten sillä varsinaisella ulkoverhouksella ei enää ole oikein muuta virkaa kun näyttää nätiltä :-)
PoistaAivan, taloillahan on ilman muuta ihan oma sielunelämänsä. Talon henki voi olla hyvä tai huono niin kuin me tiedetään. Joissakin taloissahan suorastaan kummittelee.
VastaaPoistaMikä onni kuulla että on ollut rakas ja vaalittu koti ;)
-Hellu ja Blackie Kahden Naisen Loukussa-
Samaa mieltä, ehdottomasti! Vihreätakkinen talo on paljon kutsuvampi kuin paljas. Jos päädyt villiviiniin tai köynnöshortensiaan, kiemurtavat ja runsaasti haarovat oksat kaunistavat taloa lehdettöminäkin. Köynnöksille voi myös virittää jotain säleikköä tai muuta tukirakennelmaa ja ohjata ne kasvamaan vähän irti seinästä. t viherpeippo
VastaaPoistaSäleikköä olen harkinnut myös :-)
PoistaKivoja vanhoja kuvia! Heti kyllä huomio kiinnittyi vihreään kuplavolkkariin.Tämä yksilö taitaa olla 60- luvun puolestavälistä.Meillä on samanvärinen -62 :) Teidän talo ja sisustus on kyllä niin ajaton,rakastan värimaailmaasi <3
VastaaPoistaSain paljon kuvia (mutten voinut tänne laittaa muuta kun sellaisia missä ei näy ihmisiä) ja niissä on paljon muitakin hienoja vanhoja autoja :-)
PoistaWau, aivan mahtava kuvaparisarja ja ihana oli päästä kurkistamaan noita vanhoja kuvia. :) Ihana on ollut sisustus silloinkin <3 Ja täältä myös jaa-ääni viherköynnökselle. Kun kerta se tuohon selvästi kuuluu :)
VastaaPoistaOlen tuossa ihan samanlainen, että historia kiinnostaa. Jotain me tiedämme talon vanhoista asukkaista vintistä löytyneiden kouluvihkojen ja korttien kautta, mutta olisi hauska tietää enemmän. Uskon kuitenkin, että kun seuraa sydämensä ääntä, tulee talon vanha henkikin kuulluksi.
VastaaPoistaMä ihan uskon että nää vanhat talot kyllä tavalla tai toisella "kertoo" asukkailleen kuinka täällä kuuluu olla ja elää :D
PoistaOlipas kiva kurkistaa menneisyyteen. Pitääkin kysyä anopilta vanhoja kuvia lainaksi!
VastaaPoistaMeillä on tallessa vanha talonkirja, johon ennen merkittiin talon asukkaat. Kirja piti tarkastuttaa poliisilaitoksella vuosittain. Aika vilkasta tuo merkitseminen on ollutkin (vaikka appivanhemmat ovat talon toisia omistajia) sillä tämä talo oli kahden perheen talo ja yläkerran vuokralaiset vaihtuivat tiheään. Kirjassa on merkinnät vuokralaisten nimistä, syntymäajasta ja-paikasta, ammateista ja entisestä asuinpaikasta sekä siitä osoitteesta mihin he täältä ovat muuttaneet.
Viimeinen tarkastusleima on vuodelta 1987. Tosin ymmärsin että 70-luvun jälkeen yläkertaa asuttivat mieheni ja hänen sisaruksensa sekä satunnaiset puolitutut opiskelijat.
Ihana pala historiaa sinulla :-)
PoistaAivan ihania kuvia! Mieletön pala historiaa. Meillä on kanssa tämä vanha talo ja olen kiinnostunut tämän historiasta, koko alueen historiasta. Mieletöntän, että tänne tehtiin sisävessat vasta 80 luvulla ja samalla kun viimeiset hevoset talleineen hävisi alueelta. Harmittavasti kivijalkaputiikit eivät ole palanneet alueelle, kun moneen paikkaan niitä on ilmestynyt uudestaan.
VastaaPoistaOlipa hauska käydä sinun blogilla. Itsekin olen laittanut vanhan ostamani mökin 50-luvun tyyliin ja parasta-aikaa entisöin tyttärelle puisia keittiön kaappeja!
VastaaPoistaKiva nähdä talon historiaa,ja miten sen ympäristö muuttuu. Itsekin haluaisin löytää talomme vanhan kuvan. Olen talomme ohi mennyt ennen kuin sitä laajennettiin(edell. asukas), mutta ei ole pienintäkään muistikuvaa pienestä mummon mökistä ja sen pihapiiristä.
VastaaPoistaMielenkiintoinen postaus Maria! Olen onnellinen puolestasi, että kuvat löysit ja historia täsmentyi. Ihana lukea ja katsella näitä juttuja. Leppeää suununtaita! Tarja
VastaaPoistaAivan mahtavaa, että olet saanut vanhoja kuvia teidän kodista! Olen itsekin uskonut, että talo kertoo, miten se kuuluu sisustaa, mutta näiden kuvien katsominen on jo vähän spookya :D Talo on todellakin kertonut teille!
VastaaPoistaJuu tämä talo on ilmeisesti kuiskutellut korvaan öisin tai jotain... :D
PoistaHuippupostaus, todella mielenkiintoista lukea ja katsoa kuvia! Hyvä tuuri teillä kävi, että saitte kuvamateriaalia ja juttuja talon entisestä elämästä. Me saatiin kuulla meidän talosta talon alkuperäisen rakentajan pojantyttäreltä ja saatiin omaksi jopa jotain vanhoja asiapapereita, joista kävi ilmi entisten asukkaiden nimet ja ammatit. Meidän talon on rakentanut silloisen kauppalan luotsi, jonka pojasta tuli myös luotsi. Mieheni peri viime keväänä isänsä entisöimän vanhan puuveneen, ja myöhemmin kesällä kävi ilmi, että vene oli juurikin tämän talon aiemman omistajan luotsivene :)
VastaaPoistaEikä, miten hauska yhteensattuma! :-)
PoistaMikä kuva-aarre! Meidän talomme rakennuttaneen perheen poika (nykyään jo keski-iässä) asuu vielä aivan naapurissa, ja on tehnyt mieli kysellä myös vanhoja kuvia tästä talosta.
VastaaPoistaRohkeasti kysymään vaan, niin minäkin tein :-)
PoistaAivan ihana postaus!!! Voi vitsit miten hieno historialöytö.
VastaaPoistaJa ai että, kasvipäällysteiset talot ovat niin vieneet sydämeni. Helsingin ruuhkaisella Mannerheimintielläkin on kauniit köynöstalot oikea silmänilo ja piristys. Jos itsellä on joskus talo niin ei tarvitse miettiä mitä seinien viereen istuttaa<3
Muutenkin kiitos aivan ihanasta blogista, tämä on yksi suosikkejani. En vain ole ennen tainnut edes kommentoida vaikka useamman vuoden olen seurannut!