Kesä-boho makkarissa

Ulkona meni ilmat ikävän viileiksi, joten päätin pistää kesäntuloon vähän vauhtia ja sisustelin makkarissa kesäsomisteilla jo vähän valmiiksi. Täällä kun kökkii pääasiassa neljän seinän sisällä kaipaa sitä erityisen paljon vaihtelua juuri nyt ja mikäs sen parempaa kun ottaa pieni varaslähtö seuraavaan sisustuskauteen.

Esille kaivettiin talvisäilöstä vähän luonnonmateriaaleja ja somisteita ja kesäfiilistä tuovia tekstiilejä ja laitettiin ne rennosti esille.

Samalla pääsin testailemaan tätä isoa hapsupäiväpeitettä, minkä ostin ystäviltäni, kun siellä kylässä vielä kerkesin taannoin piipahtaa. En ole ollenkaan päiväpeittoihmisiä ja ajattelin, ettei tästä mitään tule, kun en muista / jaksa sänkyä yleensä edes sijata ja olinkin alunperin ajatellut tuota päiväpeittoa ihan johonkin muuhun, mutta kun se on niin ihana ja iso, niin pakkohan sitä nyt on ainakin kokeeksi tuossa sängyllä pidellä. Ja koskapa se tekee tuosta koko pedistä niin ihastuttavan boheemin, niin ehkä tässä tulee muistettua / jaksettua se siihen useammin asetella.

En tiedä mikä noissa hapsuissa erityisesti itseäni viehättää, välistä tuntuu, että olen ihan huumaantunut niistä. Ne on vaan silmiini niin nättejä, erityisesti tällaisessa luonnonvalkeassa puuvillakankaassa. Hapsullisia tekstiilejähän tänne on ilmestynyt sinne sun tänne jo muutaman vuoden ajan ja tuntuu etten millään saa niistä tarpeekseni. 

Nämähän ovat myös siitä hassuja nämä hapsut, että menevät yleensä konepesuissa ihan kinttaan ja takkuun ja minun mielestäni suurinta hupia on kammata ne auki ja korjailla niiden solmuja, se on aivan hypnoottisen ihanaa mielestäni! Tämäkin päiväpeite toi minulle tuntikausien riemun kun pesaisin sen pitkän kaavan mukaan koneessa ja kaikki hapsut menivät iloisesti solmuun ja rullalle. Nyt olen miettinyt, että pitäisikö kokeilla ommella niistä retkituolien kankaan jämäpaloista yksi tyynyliina ja hapsuttaa itse siihen oikein nätit rimpsut reunoille, saisi taas nyplätä ja näprätä hapsujen kanssa... ah!

Put up some summer vibes in my bedroom already. Also tried out this cool bedspread with tassels that I brought from my friends a couple of weeks ago. 

Retkituolien uudistus osa 2

Tämä projekti ottikin enemmän aikaa kun olin suunnitellut, mutta valmistui nyt vihdoin sopivasti samaan aikaan kun ilmat viilenivät, etten päässyt näillä vielä lekottelemaan auringonpaisteessa. 

Enin aika meni kyllä ehdottomasti tuohon mietintäpuoleen, kun kaavoja päällisiin suunnittelin. Vanhat päälliset olivat melko venähtäneet ja ensimmäisenä purkamani päällinen vieläpä niin monimutkaisesti kasattu, että sain kyllä oikein tosissani puserrella aivoistani ohjetta sen ompeluun. Se kirkastui onneksi sitten päivän tiukan mietinnän jälkeen aika helposti, kun hoksasin, että toisen tuolin päällinen oli ommeltu paljon yksinkertaisemmalla tekniikalla. Otti vielä kuitenkin sen yhden päivän kun mittailin ja laskeskelin kankaan menekkiä, että sain kirppikseltä löytämäni pellavakankaan riittämään molempiin tuoleihin sopivasti. Siihen vielä uusien kaavojen piirtely ja kankaan esipesu kutistumisen vuoksi ennen kun varsinaiseen hommaan pääsin.

Oli siinä vielä pari muutakin mutkaa matkalla senkin jälkeen, joista ensimmäinen näkyy hyvin kuvissa. Kangas nimittäin rypistyi konepesun jäljiltä niin lujaa, etten saanut sitä tavallisella silitysraudalla enää oikenemaan, mankeli olisi pitänyt olla, mutta kun ei ollut, niin päätin, että hyvä siitä tulee näinkin. Jos niitä jatkossa pesee, niin rypistyvät varmasti aina uudelleen ja ehkäpä se voisi olla se juttu mikä näissä on, eli siis rehellisesti ryppyiset saavat olla. Toinen mutka oli se, että ompelin niistä sittenkin ihan hitusen liian isot, mutta voi olla että se korjaantuu parin tiukan konepesukerran jälkeen. Niiden aika ei kuitenkaan ole vielä nyt, pestään vasta sitten kun tarvetta on.

Mutta tuoleista tuli uusilla päällisillä ihan älyttömän hyvät. Vaikka ovatkin vähän pliisummat ilman nappeja, tykkään että ovat niin paljon helpommat käyttää juuri noin, kun päälliset saa sujautettua helposti irti. Ja ainahan voin stailata niihin enemmän luonnetta tällai vähän tyynyillä ja torkkupeitoilla jos liian tylsältä alkaa tuntua.

Vielä yksi pieni hienosäätö pitää tuoleille tehdä ennen kun olen niihin täysin tyytyväinen, nuo käsinojien puut alkoivat näyttää silmiini vähän liian retron värisiltä uusien päällisten myötä. Niinpä ajattelinkin hioa niistä petsit ja lakat pois ja laittaa tilalle jotain vähän hillitympää sävyä, ehkä tuollaista vaaleaa ja mattaa kuten tuossa korikassissa on. Sillä tyylillä istuvat varmasti kivammin kaikkien vaunun rottinki- ja bambukalusteiden kanssa myös yhteen.

Mutta nyt vaan odotellaan, että se kevät sieltä keikkuen tulevi ja aurinko alkaisi lämmittää lisää, kuten se kerkesi tässä jo muutaman päivän tehdä. Palan halusta päästä testaamaan näitä vaunun edessä sitten kun sen tuosta tallin syrjästä kesäiselle parkkipaikalleen saamme siirrettyä.

It took me a little longer than I anticipated, but  the chairs are finished now. The fabric got really wrinkly in the washing machine and since I don't own a mangle I decided to leave it that way, the regular iron did almost nothing to it and I think if I'm going to wash those in the future the wrinkliness will occur, so lets make it a feature.

I relly love the outcome, and the best part is, that without the buttons these are really easy to remove to be washed. My only hope now is this spring would get a little warmer again, since I'm craving to get these in front of my caravan so I can relax there and enjoy the sun.

Retkituolien uudistus osa 1

Ensinnä pitää sanoa että hip hei mikä ilma ulkona onkaan! Oli niin ihanaa raijata projekti pihalle kuvausta varten, kun on koko pitkän talven (vaimikäsenytoli) kuvannut ahtaissa sisätiloissa. Nyt riitti tilaa vaikka muille jakaa ja se oli ihan puhtaasti mahtavaa.

Tässä pikku hiljaa on mieli alkanut tehdä tekemistä käsille ja aivoille niin kaivelin tässä esille tällaiset retrot retkituolit, jotka ostin eräänä tammikuisena pimeänä iltana. Olin tällaisista vähän haaveillutkin asuntovaunulleni niiden kauniiden, mutta hieman hankalien rottinkituolien tilalle tai seuraksi. Ne olisivat muuten ihan hyvät, mutta kun eivät mahdu itse vaunun kyytiin kuljetuksen ajaksi niin rajoittavat sitä kuinka monta ihmistä auton kyytiin mahtuu. Tällaiset kokoon taittuvat tuolit ovat sekä mukavat istua, että kivat pakata mukaan, vaikka tyyliltään häviävät kyllä rottinkituoleille (varsinkin tässä kuosissa), mutta jospa sille tekisi nyt jotain kun tässä aikaa vielä on ennen kun se kesä tulee.

Näitä löytyi siis kerralla kaksi, mikä on oikein hyvä määrä pikkuisen vaununi edustalle. Tuolin tyyny on hyvä ja säädettävyytensä ansiosta se on mitä ihanin löhöpaikka laiskalle lomalaiselle. Tuo vanha päälinen on vaan suorastaan kuvottava, eikä yksin kuosinsa vuoksi. Vuosikausien istumiset näkyvät inhasti tuossa pinnassa ja tällaisenaan eivät saa kyllä mennä lähellekkään söpöstä vaunuani. Siispä hommiin on alettava.

Ensimmäiseksi purin vanhat päälliset kauniisti irti pehmusteista ja samalla keksin, että uudet täytyy ehdottomasti tehdä niin, että ne ovat helposti irrotettavat pesua varten. Itse pehmusteet ovat hyvässä kunnossa eikä mikään lika ole onneksi mennyt päällisistä läpi näihin asti. Laitoin tähän kuvaan tuolin laitimmaiseen lepoasentoon, niin että näette mistä puhuin kun kerroin, että mukavat on nämä. Tuo paksumpi kohta niskatuessa ja jalkojen alla on itse asiassa ihan älyttömän hyvä oivallus tuolien valmistajalta (ei mitään hajua kuka tai mikä se on), ne tekevät tästä vieläkin ylellisemmän istuskella tai loikoilla.

Uudeksi kankaaksi valikoin tämän tällaisen paksuhkon vaalean puolipellavaisen pöytäliina- tai minkä lie kankaan, jonka onnekkaasti löysin kirpputorilta pari viikkoa tuolien ostamisen jälkeen. Sitä on rullassa juuri sen verran, että riittää näiden kahden tuolin uudistamiseen. Pesun kautta täytyy vaan se ensin huitaista, että kutistuu nyt valmiiksi eikä vasta sitten kun valmiita päällisiä ensi kerran pesen...

Kaavat tulee näpäkästi näistä vanhoista päällisistä, jotka lentävät kyllä kaaressa sen jälkeen roskiin kun olen saanut uudet piirreltyä. Mutta hyvin näkee noista auringon paahtamista värieroista kuinka paljon näitä on käytetty. Kertoo siitä, että on kyllä varmasti mukavat retkituolit nämä ja ihan pian taas hyvän näköisetkin. Mutta nyt menen laittamaan pellavakankaan pesuun ja painelen vielä tuonne pihalle nauttimaan tuosta auringonpaisteesta. Palataan tähän aiheeseen siis sitten kun saan uudet päälliset valmiiksi ommeltua.

I got these vintage camping chairs back in january and found a new fabric to upholster them a couple of weeks later from a fleamarket. Now, since I have plenty of time, I started this project.

Siivosti seinällä

Yleensä nämä sisustushommat tässä taloudessa eivät ole mitän kovin suuria voimainponnistuksia, mutta jostain syystä tässä vallitsevassa tilanteessa minä reagoin pääasiallisesti niin, etten saa sisustuksen saralla mitään aikaan. Muut siivoilevat kotejaan ja järkkäilevät valokuviaan ja sukkalaatikoitaan ja minusta tuntuu että minä olen keskittynyt enimmäkseen järkkäilemään pääni sisältöä. Mutta, kyllä se ehkä tästä, ainakin tänään tuntui jo vähän paremmalta kun ulkona aurinko lämmitti pihamaata ja sisätiloissa sain tämän viimeisimmän kirppislöytöni maalattua ja laitettua seinälle paikalleen ja siitä tuli oikein hyvä.

Olin pähkäillyt maalin sävyä ja todennut, että sen on synnyttävä omista varastoista löytyvillä purkeilla, koska kaikkea turhaa liikkumista ihmisten ilmoilla on nyt vältettävä. Siinä sitten kun kurkistin maalikaapilleni istui siinä heti etualalla sopiva purkinpohjallinen maalia, jolla maalailin männä joulun markkinakalustoni. Ihan täydellistä! Tuollainen hyvin, hyvin vaalea helmenharmaa sopii hyllyyn mitä parhaiten ja luo kauniin kontrastin tavaroille jota siinä nyt säilytän.

Nyt siinä on sulassa sovussa kaikenmoisia lankoja ja naruja joita tämän tästä tarvitsen, muutama työkalu, vähän jotain nättiä ja esim. keramiikan viimeistelyssä tarvittavia söpöjä pesusieniä. Kaikki tavaroita, joille ei ollut aiemmin mitään järkevää säilytyspaikkaa vaan kuljeskelivat milloin missäkin päin työpöydän pintaa tai olivat jossain jemmassa, josta en niitä ikinä ihan heti hoksannut. Nyt kun ne on kaikki tuossa niin eivät ikinä enää ole hukassa tai tiellä. 

Pöydällä ja sen ympäristössä on vielä savityöpisteeni levällään, johon se jäi kun tilanne iski päälle. En ole vielä päättänyt jatkanko niiden tekemista nyt vai myöhemmin, mutta asioiden siivoaminen ei juuri nyt tunnu yhtään niin tärkeältä. Olkoot savipölyt ja murut ja muut ihan siinä kun ovat, ovatpahan ainakin näpsästi käsillä jos sille päälle satun tässä. Siivoamaan tässä taitaa ehtiä hyvin myöhemminkin. Nyt odotan vain huomiselle luvattua +10 asteen lämpöä ja sitä että pääsen taas tuonne puutarhaani kuopsuttelemaan ja rapsuttelemaan ja katsomaan kun se kevät siellä tekee kovasti tuloaan. Se jos mikä on kuulkaas ihanaa se.

I painted the fleamarket find shelve a light pearl grey color I had a small amount left in my paint cabinet. A good find, since I have no intention to go out to buy anything not that relevant to living right now. My work room is a bit dusty and there's pottery tools lying around, but the shelve looks good on the wall and I think that's all that matters to me right now.

Savileipurin sormista

Tässä on alettu jo miettiä tulevaa joulua näin maaliskuussa, kun olen tehnyt jo valmiiksi myytäviä sitä juhlakautta silmälläpitäen. Se on hyvä ahkeroida aina näin hyvissä ajoin, ettei sitten loppuvuotta tarvitse tukka putkella juosta, vaan voi keskittyä silloin tekemään sillä hetkellä kiinnostavia asioita enemmän, jos vaikka joku viime hetken inspiraatiokin vielä iskee.

Männä vuoden joulumarkkinoilla Parolan asemalla minulta kyseltiin kovasti teenkö kynttilänjalkoja, olin tehnyt ja tuonut mukanani yhden ainokaisen mallikappaleen, joka ostettiin lähes väliittömästi ja lisää toivottiin, joten niitä olen nyt tehnyt varastoon. Päätin myös etten tee niistä vain valkoisia vaan leikittelen vähän ja lasittelen niistä eri värisiä, toki tehden myös niitä valkoisiakin, mutta ensin pidetään vähän hauskaa, kun aikaa nyt on. Tässä ensimmäisessä erässä on hauskoja kiiltäviä ja mattoja sävyjä, harmaata, beessiä, havunvihreää ja piukkaa pinkinpunaista. Kokeilen vielä sekoitella vähän lisää noita sävyjä ja suunnitelmissa on myös tehdä pari mustaa ja kraklattuakin kynttilänjalkaa jouluvalikoimiin.

Oma suosikkivärini kynttilänjaloista on tietysti tällainen sisustukseni väreihin hyvin sointuva rusehtava ja harmaa. Tästä kuvasta näette myös hyvin kuinka jalka toimii, se on tosi tukeva ja näppärä kun siinä on tuo "kaukalo" jos sattuu valuttavan kynttilän siihen pistämään. 

Sitten tein pienen erän maljakoita, ihan siitä tarpeesta kun itsellä ei oikein ikinä tuntunut olevan sopivaa niille marketista välistä mukaan tarttuville pikkukimpuille. Aina on purkit ja purnukat liian leveitä suuaukoiltaan ja kukkaset retkottavat vähän miten sattuu siinä, ja siitä se ajatus sitten lähti. Kapea ja korkeahko maljakko ohuemmille kimpuille se olla pitää. Siinä istuu nätisti nyt vaikka kimppu kirskikkapuun oksia. Koristelin jokaisen maljakon uniikiksi painamalla pehmeään saveen kuvioita ja minusta niistä tuli oikein viehkeitä ja toimivat just niin hyvin kun olin mielessäni suunnitellutkin.

Ja sitten nämä hauskat meritähtikulhot, joita itsellä teki niin kovasti mieli tehdä omiin kokoelmiin karkkikulhoiksi ja koristeiksi olohuoneen pöydälle. Näitä oli tosi hauska, vaikkakin työläs muotoilla mutta tein silti heti useamman ihan varmuuden vuoksi, jos taas kaverit ja sukulaiset iskevät apajille (niin kuin kamalan usein käy, kun jotain kivaa keksin tehdä) Idea on siis että kun kulhoa ei käytä kulhona voi sen kääntää nurinpäin jolloin se on hauska koriste, jota ei välttämättä heti arvaa ruoka-astiaksi muotonsa puolesta. Voi olla että teen näitä vielä muutaman lisää, sillä palan halusta kokeilla näihinkin vähän erilaisia lasitevaihtoehtoja.

Tällaista siis tällä erää, uunissa on vielä raakiksia tulossa lasitettavaksi tässä jossain vaiheessa ja esittelen teille lisää tuotoksiani sitten taas kun seuraavan kerran lämpimäisiä käyn noutamassa, jos hyvin käy niin ihan tässä viikon parin sisällä jo. 

Some of my latest pottery works. Candle holders that I decided to glaze in different colors, some narrow vases for the bouquets that sell at the supermarkets, you know the narrow ones, that have only few flowers. And last but not least some candy bowls that also serve as a table decoration when turned around.

Reissuostokset

Ei ole kyllä sellaista reissua ettenkö kirppiksillä ehtisi poiketa ja niin tein myös, kun kävin piipahtamassa tuossa edellisen postaukseni mysteerikodissa männä viikolla. Menomatkalla kiersin kaikki avoinna olevat ja itse kohteessa käytiin vielä parissa. Kovin olivat autioita ja hiljaisia kirppikset jo tuolloin, kun ei vielä ihan varmaa ollut miten tässä nyt toimitaan ja nyt vissiin jo aika moni laittanut lapun luukulle, ainakin hetkeksi. Eikä siinä, kyllä minäkin mieluiten nyt kotosalla pysyttelen kun kirppiksillä kiertelisin, vaikka hirmuinen kirppishaukka olenkin.

Eniveis, tässä pieni esittely kirppissaaliistani tuolta reissulta, ei suuren suuri saalis, mutta erittäin kiva kuitenkin: hauska pieni keramiikkapullo, vanha puinen verkonkoho, itsetehdyn näköinen fossiili-kipsikoriste sekä Sorsakosken sahalaitainen vanha leipäveitsi. 

Ja niiden lisäksi tällainen vanha pienempikokoinen seinähyllykkö, ehkä enemmän mausteiden kun astioiden säilytykseen, mene tiedä, mutta kooltaan juuri passeli työhuoneeseeni lankarullien ja muiden säilytykseen työpöydän vierelle. Olen jotain tällaista siihen tässä vähän aikaa jo etsiskellytkin, joten tämän tullessa vastaan ei sitä kauaa tarvinnut miettiä. Väri on ehkä vähän turhan imakka työhuoneeni tyyliin, joten se täytyy tästä uusiksi laittaa ennen kun tämän virkaansa seinälle saan, mutta kaiken kaikkiaan hieno löytö kyllä.

On tässä muutenkin puuhaa ja tekemistä  eikä ainakaan nyt ihan lähipäivinä vielä pitäisi tylsää tulla vaikka kotosalla saakin nyt enimmäkseen pysytellä. Kipaisin hakemassa lämpimäisiä keramiikkauunistakin tässä, joten seuraavissa postauksissa kuvia sitten niistä ja yhdestä muusta ostoksesta jonka tuolta samalta reissulta tein.

My latest fleamarket finds from the trip to a friends house I made last week. 

Kenen kotona?

Kävin visiitillä ystävän luona ja siinä iltaa istuessamme sain idean tehdä pieni arvuutteluleikki tänne blogiini siitä, kenen luona sitä kylässä kävinkään. Ystäväni nimittäin on myöskin bloggaaja sekä varsin tiheään instaava ihminen, joten aika moni teistä varmasti hänet tietää entuudestaan, mutta kuinka monta kuvaa kerkeät katsoa ennen kun arvaat kuka tuo tyyppi on, jonka luona kävin?

Aloitetaan tällaisilla vähän vähemmän ilmiselvillä kuvilla, koska eihän sitä nyt kunnon arvailuleikki sellainen ole, että heti pistetään jotain mistä laakista arvaa. Ylin kuva ei ole itse talon ovi, vaan pihasaunan, jossa kävimme iltasella löylyttelemässä.

Ystäväni on hyvin visuaalinen ihminen ja taitaa erityisesti kauniit asetelmat, joita on runsaasti esillä eri puolilla taloa. Vanhat ja uudet ja viehkeät pääasiassa kirppislöydöt ovat koko sisustuksen juttu ja tässä kodissa riittääkin silmiä hivelevää katseltavaa ihan joka huoneessa. 

Joko näistä kahdesta kuvasta tunnistit, vai osaanko olla vielä niin ovela, ettet vielä tiedä yhtään kenestä puhun?

Laitetaas pari asetelmaa lisää ja kerrotaan samalla, että ystäväni on intohimoinen keräilijä, jolla on valtaisan ihania kokoelmia vaikka ja minkälaisia. Niistä kokoelmistaan hän ammentaa muun muassa näihin kauniisiin esillepanoihin. Hän myös rakastaa viherkasveja ja on varsinainen viherpeukalo, koko talossa ei taida huonetta olla, jossa ei jotain vihreää olisi myös.

Joko arvasit? Jos et, niin ehkä sitten näistä seuraavista kuvista jo tiedät...

Heillä on vanhan talonsa suurella pihalla tällainen viime kesänä vanhoista ikkunoista itse rakennettu kasvihuone kasvilavoineen...

... jonka sisällä näyttää tällaiselta. Se on sisustettu mukavaksi oleilupaikaksi jota voi käyttää kylmilläkin ilmoilla illanistumisiin ja kahvihetkiin ja retkiin pienen kamiinan avulla. 

Me emme nyt tuolla oleilleet ja kävinkin nappaamassa kuvan paikasta vain ikkunalasin takaa, koska ulkona oli ilma aurinkoinen, mutta kovin kylmä ja tuulinen. Sisätiloissa viihdyimme lämpimässä ja sieltä laitetaan nyt pari kuvaa lisää, joista pitäisi ruveta jo aukenemaan tämä mysteeri, vaikka luulenkin, että nyt siellä jo moni arvasi kenen koti tämä on.

Yksi nurkka yläkerran aulasta ja toinen olohuoneesta. Värit olen käsitellyt hieman sammuneemmiksi, mutta joko hoksasitte kenen värikkäässä kodissa olin? Tässä talossa rakastetaan kaikenlaisia värejä ja värit ovatkin tämän talon sisustuksessa se juttu josta varmaan eniten tykätäänkin. Ei ole tylsää ja harmaata tilaa tässä kodissa missään. Ainoa näkemäni harmaa asia taisi olla tämä seuraavan kuvan...

KISSA! Tämä viehkeä veitikka on jo itsekin varsinainen somejulkkis, sillä hänelläkin on jo oma instatili faneineen, jonka löydät tästä linkistä, jos haluat käydä kurkkaamassa.

Nyt jo varmasti suurin osa tiedätte kuka täällä tuon kissan lisäksi asuu. Ja jos laitan tähän vielä kuvan siitä missä tuo kissa usein käy ihmisiä viihdyttämässä, niin ei pitäisi olla enää jäljellä olevillekaan epäselvää kenen kotona olin visiitillä.

Hän on siis se kuuluisa telkkari-kissa Kaapo ja tämähän on siis Keltainen kahvipannu - bloggaajan Pauliinan koti, joka löytyy myös Instagramista vintageinteriorxx nimellä, jos ette ole vielä häntä käyneet kurkkimassa niin nyt on jo korkea aika.

Visiittini oli vallan ihana ja vieläkin on lämmin ja pehmoinen olo sisälläpäin, tuo tyyppi on yksi maailman isosydämisimpiä ihmisiä mitä tunnen ja on ihan suunnaton onni, että tämä blogimaailma on tuonut hänet elämääni. Love you Pauliina! <3 p="">

Went to visit a friend the other day. She's a famous blogger and Instagram user and I wanted to make a little brain teaser of pictures to see how long it would take for you to guess who' s home it is. So did you guess who's home this is? If not click here.

Kukkia korpin kanssa

Yksi ehdottomia lempipaikkoja laittaa jotain nättiä esille on tämä olohuoneen halkolaatikoston päällinen. Tuota rapattua harmaata seinää vasten näyttää kaikki vaan niin uskomattoman hyvälle, melkeinpä ihan sama mitä siinä kulloinkin on.

En ole vissiin koko alkuvuonna ostanut leikkokukkia kotiin kunnes marketissa tuli vastaan nämä harsokukat, en vain voi vastustaa harsokukkia ja silloin kun sellaisia näen on niitä melkein pakko saada nippu mukaan kotiinkin. Tykkään näistä eniten tietty tuoreina kun tuoksuvat niin ihanalle, mutta nämä ovat myös siitä kivoja kukkia, että näyttävät kuivahtaneinakin vielä todella hyvälle; nämä kun eivät mitenkään nuupahda, vaan kuivuvat vaan niille sijoilleen pystyyn maljakkoon, kun veden kaataa pois. Kerrassaan pitkäikäiset kukkaset siis.

Nyt halusin laittaa tuohon halkolaatikon päälle nämä kukat kauniisti maljakkoon ja kun mietin mitä kivaa keväistä niiden kanssa siihen laittelisin niin sitten jostain syystä valitsin siihen vähän synkän ja mustan korpin. Lieneekö johtuu ulkona vallitsevasta harmaudesta, että tykkäsinkin eniten tuosta kontrastista sen sijaan että olisin laitellut siihen jotain vaaleampaa, mutta nyt mennään hetki näin.

EDIT: Selvisi myöhemmin, että ei ole laillista omistaa täytettyä korppia yksityishenkilönä  ja näin ollen lintu on toimitettu museoon. Lue juttu tästä.

I love this place on top of the firewood boxes in the livingroom, it makes the best sopt to make an arrangement of pretty or interesting things. No matter what I put there, the plastered wall seems to make everything look pretty there. So I got theses flowers and as I was wondering what to put up next to them I came up with this raven. Maybe because it is rainy outside and I like the contrast it brings there, who knows, but it looks good.

Vitriinin aarteita

Lupasin teille taannoin esitellä tarkemmin mitä olohuoneen uudessa vanhassa vitriinikaapistossa lasiovien takana onkaan. Elen paisteli aamusella aurinko sen verran mukavasti, että oli tarpeeksi valoisaa kuvien napsimiseen, joten tässä teille muutama otos kauniin kaapin sisätiloista.

Siellä on nyt kokoelmat kaikkea ihanaa ja seassa myös jotain tarpeellista ja turhaakin, jolle ei muuta paikkaa ole ollut. Kaikki kokonaisuuksina toimivat kuitenkin niin kivasti yksiin, etten ole ollut siitä niin turhan tarkka, pääasia on että näyttää hyvältä.

Vitriinin vasemmassa osassa on perintökahvikupin ja omien kouluaikaisten keramiikkatöideni lisäksi sulassa sovussa niin merenelävät kuin keräilyaarteetkin. Siellä säilytetään myös olohuoneessa käytettäviä kynttilöitä ja niiden jalkoja sekä muita kivoja koriste-esineitä joita tykkään välistä esillä pitää.

Vasemmassa kaapissa on suurempia esineitä kuin oikeassa ja täällä on myös enemmän sellaista epämääräistä, joka ei paikkaansa ole vielä kunnolla löytänyt. Tykkään kuitenkin tuosta harmoniasta mikä kaikella tuolla on, näyttävät ihan tarkoin asetelluilta vaikka ovatkin tällä puolen aika liki siinä asennossa, mihin ne silloin kiireessä vitriinin saadessani kasasin. Joskus se sattumanvaraisesti asettelu vaan toimii heti kerrasta, eikä sitä hyvää kannata ruveta suotta muuttelemaan.

Tässä kaapissa minun suosikkejani ovat tietysti tuo vanha mallinuken torso sekä posliininen hanskamalli ja puinen käsi. Tykkään erityisesti siitä miten ne istuvat väreiltään tuohon vitriinin sisäosien tummaan maailmaan ja toisiinsa.

Että tällaisia täällä nyt, mutta luulenpa että tuonne tulee vielä kertymään lisääkin aarteita, koska aina silloin tällöin sellaisia löytöjä kirppiksiltä ja muilta teen. Kiva, että niille on nyt noin komea säilytyspaikka, missä saavat arvoisensa tilat olla esillä.

Inside this glass cabinet is my collections of cool and vintage treasures. I just love that I now have this place to store and keep in sight all my beloved fleamarket finds, family heirlooms, and other pretty things. Makes me so happy to have there in one place and there's even space there to make more finds. Just perfect.

Makkarin naulakossa maaliskuussa

Olen tykännyt ihan hirveästi tästä aika liki vuosi sitten kirpikseltä Salosta ostamastani vanhasta naulakosta makuuhuoneen seinällä. Se toimii tuossa niin hyvin erilaisten ja vuodenaikoihin sopivien asetelmien asennuspaikkana ja näyttää niin nätiltä. Tuo alkuperäinen vihreä värikin sopii huoneen muihin väreihin ja tunnelmaan vaan niin hyvin. Se on myös se ensimmäinen tai viimeinen asia minkä näen kun tuossa sängyssä silmäni aukaisen tai suljen ja onkin kiva kun se asia on noin silmiä hivelevän hyväntuuliseksi tekevä.

Vaihdoin taas kevätauringon kunniaksi esillepanoa hieman raikkaammaksi talven ja joulun jäljiltä ja laittelin esille kaikenmoista mieltä ja silmää piristävää. Iso valkoinen sulka- ja simpukkakoriste toimi kokoinaisuuden alullepanijana vanhan korin kera ja siihen lisäilin sitten esineitä sen mukaan miten niiden värimaailma ja muoto natsasi noiden kanssa yhteen. 

Kaikki on taas tasapainotettu enämpi naulakon vasempaan laitaan syystä, että tuossa oikealla on alhalla sähköpatteri, enkä halua ottaa pienintäkään riskiä että tuolta siihen päälle jotain tulenarkaa tipahtaisi, mutta samalla se näyttää mukavan harkitulta ja tarkoitukselliselta ja mikä parasta, ei ollenkaan niin raskaalta jos olisi koko matkaltaan täynnä asioita.

Mutta kyllä vaan on kiva sisustuselementti tällainen vanha puunaulakko hattuhyllyllä, kun taipuu niin monenlaiseen sisustuksessa eikä tarvitse vaan vaatteiden ja hattujen säilyttimenä pitää.

I put up a new arrangement on the old coat rack in the bedroom. I used the white feather and seashell neck decoration and the old basket as the starting point and selected things that matched them to complete the scene. I just love this rack on this wall cause it's such a good place to keep pretty things that I can look at when I go to bed and wake up in the morning. Lucky fleamarket find a year ago I made.