Possun pizzeria

On se kiva, kun on pihassa tämmöinen pikkupömpeli, minkä käyttötarkoitusta voi välistä muuttaa tarpeen mukaan miksi nyt milloinkin halajaa ja nyt siitä tehtiin pizzeria. Meillä on tulossa ensi kuussa pienet kesäjuhlat ja ajateltiin, että vieraille olisi hauska tarjoilla itse tehtyä pizzaa ja mikäs sen parempi paikka sellaisten paistelemiseen, kun tämä kasvihuone tässä pihan keskellä.

Kannettiin pois sieltä vaan se vihreä hyllykkö tavaroineen ja pistettiin tilalle pari pienempää hyllyä, jotka verhosin varaston takaa lojuneilla pellinpalasilla tiskiksi ja paistopöydäksi. Seinille muutama vanha puulaatikko ja siitähän se alkoi pian pientä noutopizzeriaa muistuttamaan.

Hankittiin torista käytettynä sopivankokoinen kivilevy työtasoksi ja leivonta-alustaksi ja pienten puulaitojen avulla se pysyy tuossa paikoillaan ilman, että liimata täytyisi, jotta se on sitten myöhemmin käyttökelpoinen muuallakin.

Ja tietysti kylttimaakarina maalailin käsin vanhaan tynnyrinkanteen sopivan kyltin pizzerialle. Siippa aikoo hoidella paistohommat ja häntä joskus nuorena poikana Possuksi tituleerattiin, niin sekös silloin sopi hienosti myös tämän paikan nimeksi sitten.

Pizzojen paistelua varten ostettiin torista myöskin tuolla takatiskillä pilkottava sähkökäyttöinen punainen pizzauuni. Testailtiin se jo kertaalleen ja toimivaksi todettiin, niin ettei sitten tarvitse muuta, kun somistella tämä paikka valmiiksi ja ostella pizzatarvikkeet ja bileet voi alkaa. 

Oli hauskaa ja rentoa tehdä tämä muutos tänne jo nyt vaikka juhliin onkin vielä aikaa. Sitä ei tarvitse silloin lähempänä enää tämän asian kanssa stressailla, kun kaikki on jo valmiina. Kivaa myöskin se, ettei tarvitse säistäkään välittää, jos vettä satelee juhlapäivänä saa pizzat ainakin hakea täältä katon alta suojasta ja samalla fiilistellä vähän muutakin puutarhaa sen ikkunoiden lävitse.

Started to change our greenhouse to a little pizzeria for an upcoming little party we're having here.

Kompostinurkan hienosäätö

Huhkittiin eilen ja järkättiin kompostinurkka taas kerran uusiksi siirtämällä kompostori pois talon seinustalta puutarhavajan toiselle puolelle. Siihen kun tuppasi vanhalla paikallaan kasautumaan niin paljon tuosta katolta tippuvaa lunta päälle, että välistä sitä ei päässyt päiväkausiin talviaikaan käyttämään, niin ajattelin, että tässä tuomen alla olisi parempi paikka, missä ei lumimassoista ole niin paljoa haittaa sitten. Ja onhan se muutenkin kivampi, kun kotia tullessa ei enää ensimmäiseksi pistä kompostori silmään, vaan se piiloutuu aika nätisti tuonne oksien taakse suojaan.

Nauratti vaan vähän, kun vasta tänään tajusin, että aluperinhän se tuossa tuomen alla meillä olikin, ennen kun muutettiin se tuonne seinän vierelle, kun tätä nurkkausta ekan kerran ehosteltiin ja tuo kaappi rakenneltiin, mutta niin se vaan oli tässä vuosien varrella unohtunut ja luulin, että keksin nyt ihan uuden paikan sille.

Uusi vanha paikka on muutoin aivan täydellinen kompostorin käyttöön, mutta ihan joka suunnasta se ei siinäkään tietty piiloon mene. Nyt se on terassilla istujien silmien ilona sivusuunnassa sitten, mutta eihän se nyt niin kamalan ruma siinä ole, että se ainakaan itseä suuremmin haittailisi. Voinhan jossain vaiheessa askarrella siihen jotain eteen, jotta maastoutuu nätimmin, mutta just nyt on jo kaikenlaista muuta suunnitteilla, niin en ihan heti ehdi.

Poistettin samassa rytäkässä tuolta nurkkauksesta vanha istutuspöytä eikä pantu sen tilalle enää mitään muuta. Se kun tuppasi aina vaan keräämään päälleen kaikenmoista ylimääräistä roipetta, niin on parempi olla ilman sellaista paikkaa, jolle sellaista voi kerätä. Nyt sinne jäi kivasti tilaa kaikenlaiselle muulle, kuten vaikka pienille askarteluprojekteille tai vaikka fillarin huoltamiselle.

Moved our compost bin from beside the wall to the other side of this tool shed. It's better here in the winter, since it had gotten snowed in so many times when the loads of snow had fallen straight on top of it from that sloped tin roof. Now it's in a place we can use it even in the snowiest winter times.

Puolityhjiltä kirppiksiltä

Viime aikoina on tullut tehtyä varsin kivoja kirppislöytöjä reissujen varrelta, kun on ollut aikaa vain pikaisesti piipahtaa ohikulkumatkalla vilkaisemassa tarjontaa. Ensimmäisen kuvan kori löytyi Riihimäen Femmatorilta neljällä eurolla ja kukkaset Tuusulan Femmatorilta just sopivasti, kun puutarhan edelliset samanväriset olivat kadonneet etanoiden suihin. Olin vielä koittanut erityisesti tätä väriä metsästää käymistäni kukkakaupoista tuloksetta, niin oli hauska törmätä siihen sitten vielä halvemmalla kirpputorilla.

Nämä loput löydöt tein pikavisiitiltä Lahteen, jossa monet kirppikset olivat lomakauden vuoksi suureksi osaksi tyhjiä pöytiä täynnä, eikä odotukseni edes olleet kovin korkealla. Mutta ehkäpä se oli just se, että ei ollut niin paljoa tavaraa tiellä, kun nämä pistivät sieltä silmään. Kori irtosi kahdella eurolla Lanttilasta, kynttilänjalka vitosella Torixista ja hauska metallinen kukka, jonka terälehdet irtoavat erikseen vitosella Kirpputori kisällistä. 

Tuo kukka  tulee olemaan niin ihana koriste sekä hauska keskustelunaihe olohuoneemme pöydällä, kun ihmiset saavat sitten arvuutella, että mikä sen käyttötarkoitus oikein onkaan. Edes myyjät eivät sitä kassalla hoksanneet, mutta minäpä tiedän, että nuo terälehdet on tarkoitettu pieniksi tuhkakupeiksi, sillä jokaisessa on tuo tupakanpidike tyvessään.

Mutta kaikista onnellisin olen ehkä tästä vanhasta paahtoleipätelineestä, joka tönötti yksinään yhden pöydän kulmalla Lanttilassa kolmen ja puolen euron hintalappu kyljessään. Tällaisen vanhan ja sopivasti muttei liikaa patinoituneen yksilön olen halunnut jo vuosikausia löytää ja nyt se vihdoin tärppäsi.

Kannattaa siis käydä kesälomillakin kirppiksillä, vaikka ne vähän tyhjää täynnä suurin osa ovatkin, sieltä voi silti tehdä ihan mahtavia löytöjä kun on vähän väljempää katsella ympärilleen.

My recent fleamarket finds are so pretty an were so cheap! The basket 4 euros, flowers 4 euros, even older basket 2 euros, candlestick five euros, the old metal flower ashtray 5 euros and the vintage toast rack for only 3,5 euros. All finds from half empty fleamarkets, so it's really worth wile to go check them out even on holiday season when there's not that many sellers renting tables.

Kompostipääläri

Vihdoin meillä on tänne täydellisen ihana ja täydellisen toimiva kompostiastia keittiön pöydälle. Edellinenkin peltipääläri oli aivan sievä ja hyvä, mutta se ei ollut käytössä kaikista näppärin puhdistaa jos sinne jotain lientä oli päässyt lorahtamaan ja kompostistahan nyt aina voi jotain lorahtaa. Mikään pussi ei siinä pitänyt ja pelkän muovipussin käyttö osoittautui niin hankalaksi (siinä kun lorahteli sitten ihmisten päälle tyhjentäessä), että päätin etsiä tilalle jotain mikä toimisi täydellisesti ja tämä vanha emalipäälärihän tekee just niin.

Sen lisäksi että se istuu tuohon paikkaansa kauniisti, sitä on helppo käyttää. Kansi ei kinnaa kiinni ja sen saa aina nostettua kahvasta vierelle sinne missä tarvitaan., täällä kun tykätään ennemmin tämmöisestä mukana kannettavasta, kun sellaisesta roskiskaappiin integroidusta kompostiastiasta. Se on emaleiltaan todella hienossa kunnossa, varsinkin sisältä ja kestää siis hyvin kompostista mahdollisesti irtoavia liemiä ja on lähes lapsellisen helppo puhdistaa aina tyhjentämisen jälkeen. 

Ja se on niin ihanan kokoinenkin, ei liian iso, muttei myöskään liian pieni, ihan täydellisen passeli meidän perheen päivittäiseen kompostinkeräilyyn. Pulitin mieluusti pyydetyn parikymppisen tästä torilöydöstä kyllä.

Found a new compost collecting bucket on my kitchen counter. This one is old too, but fully covered with enamel so it's easier to use cause I don't have to use any plastic bags in it. It's also so easy to keep clean, I can just wash it every time I empty it to the compost outside. And the best part; it's so pretty!

Lomareissun löytöjä

Käytiin lomareissulla kirppistelemässä Eurassa ja Kokemäellä ja sieltä tarttui mukaan varsin kiva pieni kattaus löytöjä. On vanha peili, messinkisiä kynttilänjalkoja, veitsiä, pesuharjoja sekä iso leivinlauta. 

Ihanaa oli olla kirppistelemässä alueilla, joissa oli paljon kirppiksiä ja paljon vanhaa ja vintagea, kun tuntuu, että täällä kotinurkilla ei juuri enää hirveästi sellaisia paikkoja ole, itse kirppiksetkin vähentyneet ihan hirveästi.

Suurin osa noista on Eurasta Kirppis kopista, joka on kyllä yksi lemppareitani tuolla suunnalla. Siellä on vaikka ja mitä ja yleensä sieltä on aina löytynyt jotain mitä olen muualta saanut etsiä turhaan, eikä tämänkään kerta ollut poikkeus. 

Olen noita puuvartisia kuorimaveitsiä yrittänyt etsiskellä jo jonkin aikaa, mutten ollut mistään harmikseni löytänyt vaikka kaikkialta olin muka etsinyt. täällä niitä oli sitten kaksin kappalein ja molemmat ostin matkaani riemumielin. Nyt voin vihdoin kierrättää kotoani sen sysiruman muovivartisen, kun saan tilalle mitä kauneimmat, jotka eivät silmiä särje esille unohtuessaan.

Ja tuo iso vanha leivinlauta lähti mukaani vaivaisella kympillä. Se on ihan oivallinen tarjotin tuollaisenaan, tai vaikka pikkupöytä irtojalkojen päälle. Leipomiseen se on ehkä jo vähän liian kuivahtanut, mutta sekös ei haittaa, kun niin paljon muutakin voi tuollaisella ihanuudella tehdä.

Pieniä pesuharjoja tarvitsen tämän tästä ja vanha vitosen peilihän oli ihan pakko ostaa, tuollaiset ovat mitä kauneimpia siellä täällä seinille ripusteltuina. Kynttilänjalkoja emmin aika kauan, kun niitä aika läjä minulta jo löytyy, mutta ostin kun arvelin, ettei tuota korkeutta vielä kotoa löydy ja oikein sitten arvelinkin. 

Euron pihviveitset vielä kruunasivat löytöläjän, kun tuollaisia on kotiini jo neljä kertynyt ja näillä sain kasvateltua määrän sopivasti kuuteen. Mahtilöytöjä kyllä tein ja mitä parhaimmassa seurassa vieläpä.

My fleamarket finds from my trip to Satakunta. Love the fact that there is so many places that sell old stuff. Here where I live the few fleamarkets left don't usually have treasures like this.

Kesälomafiiliksiä ysävien luota

Olen ehkä maailman huonoin ihminen dokumentoimaan reissujani kameran kanssa, myös silloin kun nähtävää on vaikka ja mitä ja kaunista ihan mihin vaan katsoo, niin kun tässä Pauliinan ihanassa puutarhassa. Saan kyllä omat nurkkani kuvattua aina varsin vikkelään, mutta muut ajat tykkään ennemmin keskittyä siihen olennaiseen, eli ystävien kanssa oleiluun ja hauskanpitoon. Nämä kuvat nappasin aivan pikaisesti, kun oltiin syömään rupeamassa ja kiertelin pihalla hetken yksinäni kamerani kanssa.

Tuliaismatto pääsi heti tuulettumaan lämpimään kesäiltaan ja oli saajilleen niin mieluisa, ettei tosikaan. Värit aivan kohdillaan heidän makuunsa ja pituuttakin juuri riittävästi vaikka mihin laitettavaksi. Onneksi ostelin sen mukaani silloin, vaikken just siinä hetkessä vielä tiennyt mihin sen laittaisin, taisi olla jokin etiäinen tästä reissusta, joka pisti sen ostamaan.

Täällä oli kyllä niin mukavaa ja ihanaa, syötiin, juotiin ja naurettiin. Kierrettiin kirppiksillä ja koluttiin aarteita. Käytiin me jopa naapuripitäjässä lavatansseissakin, jollaista en ollut vielä tähän ikään ehtinyt kokeakaan! En ihan tanssiin rohjennut (kun en osaa), mutta kiva oli siellä fiilistellä miten iloluontoisia ihmiset olivat ja miten hyvä ja lämmin tunnelma tuollaisessa paikassa voikaan olla. Ehdottomasti menen toistekin, jos vain kohdalle tilaisuus osuu.

Ja miten kiva olikaan iltaisin (tai öisin) kömpiä tuonne omaan pieneen pyörillä kulkevaan matkalaukkuun nukkumaan. Siellä tunsi olonsa kyllä niin mukavaksi taas pitkän talvitauon jälkeen. Nyt en malttaisi odottaa jo seuraavaa reissua, kun tämä ensimmäinen oli niin täydellisen ihana.

Some pics from my friends beautiful garden where I got to park my caravan and spend a few joyous days and nights.

Pienellä kesälomalla

Ihan muutama päivä sitten oli vielä kuumaa ja aurinkoista ja pikkuvaununi oli parkissa ystävien isojen parsapuiden alla varjossa. Nyt vihmoo sade ja on kylmää, mutta minä olen jo kotona kirjoittelemassa tätä postausta tuosta reissusta ja katselen näistä kuvista miltä se hellekesä tuolla Satakunnassa näytti.

Tuossa salavien alla on ihanan varjoisaa ja vaikka lämpöasteet kohosivatkin melko koviksi ei tuolla tarvinnut liikaa hikoilla. Aikaa pystyi hyvin viettämään myös tässä vaunun edessä istuksien eikä sisälläkään liian kuumaksi mennyt, kun piti oven ja kattoluukun auki päväsaikaan. Öisin ei myöskään tarvinnut erikseen vaunua lämmittää, vaan sen sisällä oli just mukava vaikka ulkona vähän viilenikin.

Pakkasin mukaan reissulle kaikki kivan väriset pehmusteeni, jotta sointuisin ystävien pihaan ja tyyliin, heillä kun pidetään väreistä oikein urakalla. Otin matkaan myös muutaman tuollaisen "paperi"lyhdyn, jotta lookki on ihan kohdillaan ja koska nuo puunoksat oikein huutelivat sellaisia viime vuoden reissulla.

Täällä on aina niin kiva käydä, kun tuntee itsensä lisäksi tämän vaununkin niin tervetulleeksi ja sille on tuo oma parkkipaikka aina varattuna tuossa salavien katveessa. Lähtiessä tuli taas puheeksi, että tämä vaununi voisi jäädä tuohon heille ihan pysyväksi koristeeksi... Vitsillä tietenkin, enhän ikinä voisi jättää tätä söpöä kesähotelliani, vaikka tiedänkin, että siitä pidettäisiin heillä kyllä oikein hyvää huolta.

Laitan lopuksi tähän vielä tuon hauskan kuvan minkä älysin ottaa vaunun takaa, että miltä se tuossa puiden välissä näyttää siitä suunnasta. En olekaan ennen  tainnut tästä suunnasta sitä tuossa puutarhassa vielä esitellä. Sinne se kuitenkin sopii ihan väljästi, vaikka kuvassa näyttääkin, että ihan on kiinni puiden rungoissa. Se on vain optinen harha, tilaa on yllin kyllin vaunun tuossa olla ja tilaa on vielä kääntyäkin paikalleen laittaessa ja pois lähtiessä.

Ja nyt on jo ihan hirveä ikävä takaisin tuonne, rakkaiden ystävien luo, jossa aurinko paistoi ja ihanaa oli. Vaikka on se kotonakin ihan hyvä, varsinkin nyt kun ulkona myrskyää ja on kylmä.

Took a trip to visit my dear friends with my caravan. Parked it to it's reserved spot in their garden and had the best little holiday.