DIY vähän työläämpi käpykuusi

Tässä tulee toinen ohje toisenlaiseen käpykuuseen, jonka viikonlopulla askartelin. Sattui sopivasti olemaan varastoissa kaksi noita kartioita ja läjä jonkun eksoottisemman kuusen isompia käpyjä, jotka joskus kirpparilta olivat mukaani tarttuneet.

Tämä on vähän työläämpi kun tuo edellisen postaukseni käpykuusi, mutta kuten kuvasta näkyy kaiken sen vaivan arvoinen, sitten kun valmiiksi tulee.

Materiaalit ovat käpyjä lukuunottamatta aivan samat kun edellisessäkin postauksessani. Ensin maalasin taas kartion valmiiksi tummanruskealla. Sitten aloin systemaattisesta tuhoamaan käpyjä, eli revin niistä kylmän rauhallisesti suomut irti.

 Ja sitten koskapa nämä suomut olivat aika käyriä leikkelin niistä ne käyrimmät puolet irti ja jäljelle jäi vain tuollaisia erimittaisia suomuja, (jotka näyttävät tässä ihan jonkun metsäpeikon kynsiltä).

Ja sitten aloin liimata niitä kartioon. Taas samanlai limittäin kerros kerrokselta. En kuitenkaan ollut ihan hirveän turhantarkka, koska ihan liikaa aikaa menee siihen, jos alkaa sovittelemaan noita niin, että kaikki istuu ihan täydellisesti. Lätkin menemään vaan minkä kerkesin.

Ja hitaasti, mutta varmasti rakentui suomuinen käpykuusi vihdoin valmiiksi. Jätin taas ihan pienimmät suomut tuonne aivan latvaan, niin, että sain sen nätiksi, muualla en välittänyt liiemmin suomujen koosta vaan pistelin ihan suuriakin sinne kahta ylintä kerrosta lukuunottamatta loppuun asti.

Ja tästäkin tuli vallan ihastuttava kuusikoriste jouluun. Jostain syystä silmiini tämä näyttää, varsinkin kauempaa katsottuna, jotenkin hauskasti piparkakkumaiselta. En tiedä onko se tuo väri vai mikä sen tekee, mutta aina kun katson tätä tulee heti ihan piparkakkufiilis.

I made another little Christmas tree from different kind of cones. I used only the scales of the cone and glued them on like they were on the cone. I just love this outcome, and for some reason it now makes me think of gingerbread cookies... Must be the color.

DIY helppo käpykuusi

Ja edelleen jatketaan täällä askartelulinjoilla, tällä kertaa valitsin työpöydälleni helpon käpykuusen, koska halusin kokeilla tehdä tämän tuollai, että laitankin kävyt tyvipuoli ulospäin siihen, enkä toisinpäin niin kuin yleensä tehdään. 

Tämä oli aivan yhtä helppo tehdä näinkin päin, mutta lopputulos on mielestäni paljon kivampi ja suloisempi kun perinteisellä menetelmällä. Kas näin tämä syntyi:

Materiaaleiksi tarvitaan ensinnä tietysti kartio, se voi olla tällainen styroksista tehty tai sitten sen voi tehdä vaikka kartongista itse. Sillä ei oikeastaan ole muuta väliä, kun että on sen verran tukeva, että kävyt pystyy siihen liimaamaan.

Sitten tarvitaan kuumaliimapistooli ja liimaa, sekä jotain kävyn väristä askartelumaalia ja pensseli sekä tietysti hyviä ja aukinaisia erikokoisia männynkäpyjä.

Ensin maalataan kartio ruskeaksi, jotta sitten kun siihen liimaillaan niitä käpyjä se ei loistelisi sieltä takaa valkoisena.

Ja sitten aletaan liimailla käpyjä paikoilleen. Itse tykkäsin vähän litistää sitä kävyn kärkiosaa ensin, jotta se sai enemmän liimapintaa kartiota vasten ja pysyi siinä paremmin. 

Aloitetaan näin että tehdään aina rivi kerrallaan valmiiksi...

Ja sitten lisäillään toinen rivi edellisen päälle niin, että uuden rivin kävyt menevät mahdollisuuksien mukaan lomittain edellisen rivin käpyjen kanssa. Jää vähemmän reikiä lopputulokseen mitä tiiviimmin kävyt saa painettua toisiaan vasten.

Alimmat rivit tehdään isommista kävyistä ja kun aletaan päästä lähemmäs huippua ruvetaan käpyjen kokoa pienentämään pikkuhiljaa niin, että aivan latvassa on sitten ne ihan pienimmät.

Ja huipulle painetaan sellainen käpy joka ei ole ihan kokonaan auki, niin tulee tasainen ja kiva lopputulos siitä sitten.

 

Eíkö vain ollutkin ihan helppoa näinkin päin? Itse ainakin tykkään suuresti. Tein yhden toisenlaisenkin käpykuusen erilaisella tekniikalla, laitan siitä kuvat ohjeineen seuraavassa postauksessa. Siihen asti käpyilemisiin!

Made this sweet little Christmas tree out of small pine cones. Usually people make this putting the pine cones the open end out, but I wanted to try out putting the open ends in. I really like it this way, it's differend and so very cute!

Vihreää vasten

Kuivattelin pari päivää sitten appelsiininviipaleita uunissa joulukoristeiksi ja tein niitä innoissani niin paljon, että niitä jäi vielä muista suunnitelmistani ylikin. Sitaisin ylijääneet sitten pieneksi ketjuksi pellavanyöriin ja kävin testaamassa makuuhuoneen vihreää kappia vasten miltä näyttäisi. 

Ajatus osui varsin oikeaan, sillä tuota kaapin vihreää vasten näyttää appelsiinien kuiva oranssi vallan mainiolta. Lisäksi näistä lähtee vielä melko ihana vieno appelsiininen tuoksu, joka ei ole makuuhuoneessa kyllä yhtään pahitteksi. Voisi nähdä oikein kauniita unia appelsiinilehdoista ja hiekkarannoista sitten.

Tosin pitää vielä vähän asetella sitä paremmin tuonne, sillä nyt ei ovien aukomisesta tule yhtään mitään kun näin siinä edessä roikkuvat, mutta silti ovat niin kivat, että kyllä ne tuonne nyt saavat jäädä kaappia joulun ajaksi sulostuttamaan.

Dried some oranges and made so much I had leftovers to try out in my bedroom. Just wanted to see how well they'd work against the lovely green of the wardrobe. Works so well I have to keep them here, maybe arranged a bit better tho, so I can get the doors open without any fussing with the oranges.

Taas on kalenterin aika

Tänä vuonna olin kyllä hyvin ajoissa piparkakkukalenterin kanssa. Tämä jo perinteeksi meillä muodostunut joulukalenteri pääsi taas sulostuttamaan skafferin ovea kun eilen illalla iskeneen inspiraation seurauksena leivoin ja koristelin siihen piparit valmiiksi jo nyt. Mitä sitä suotta odottelemaan kuun vaihteeseen, kun nyt jo voi nauttia tuosta, tosin vasta silmillään vielä tämän viikon, mutta kuitenkin.

Niille, jotka tätä eivät ole vielä aiempina vuosina täältä bonganneet, sanottakoon, että kaikessa yksinkertaisuudessaan pohjana on vanha tarjotin, jonka tausta maalattu mustaksi. Siinä pieniä kapeita mustia nauloja koukkuina piparkakkusia varten.

En ole ikinä kovin tarkka noiden koristeluiden suhteen, näissä piparkakkuasioissa uskon vakaasti siihen filosofiaan, että kokonaisuus ratkaisee eikä se miltä yksityiskohdat näyttävät. Eikä sitä kukaan syödessään huomaa jos sokerikuorrute ei ole täydellisen tasaisesti laitettu.

Nyt pitää sitten vaan taas malttaa odotella ennen kun tämän kimppuun pääsee, tosin tein kyllä muutamia ylimääräisiäkin ihan just siltä varalta jos jollakulla tässä perheessä ei se maltti taaskaan ihan riitä. 

I made my traditional gingerbread Christmas calendar to the pantry door. I'm quite early this year, but I made some extra gingerbreads to it in case someone starts to eat these before the month changes.

Käpyjä ja kulkusia

Olin joskus vuosi sitten päällystänyt pienen hulavanteen juuttinarulla, mutta en sitten keksinyt silloin sille mitään käyttöä, kunnes nyt tuli hyvä idea; jospa laittaisin siihen rautalangalla kiinni käpyjä ja kulkusia ja tekisin siitä ovikranssin porstuaan.

Ideasta toteutukseen ei mennyt kauaa kulkusia ostin paikallisesta askartelukaupasta ja käpyjä löytyi vielä pihalta, märkinä ja kiinni tosin, että sen hetken sai odotella että kuivahtivat ja aukesivat. Pari päivää takan pankolla hoiti sen asian onneksi sutjakkaasti ja vihdoin tänään pääsin hommiin.

Eikä siinä sitten paria tuntia kauempaa mennyt kun olin kieputellut kävyt ja kulkuset vanteeseen rautalangalla kiinni. Laitoin sen verran tiiviisti, että tuli tarpeeksi, mutta sen verran harvasti, että tuo juuttikin pohjalta vielä näkyy. Mielestäni sen väri on niin kiva käpyjen kanssa yhdessä ja se myös saa tästä vähän raikkaamman näköisen kun jos olisi aivan ammuttu kävyillä täyteen.

Oikein tuli mielestäni sopivan jouluinen ja kiva koriste tästä, ei liian pröystäilevä vaikka kokoa onkin reippaasti. Ja bonuksena vielä tuo vieno kulkusten kilinä, kun ovea avaa. Kannatti siis tehdä tuo juuttikranssi vuosi sitten, vaikken sitä silloin vielä tiennytkään.

Made a wreath of a hula hoo that I covered with jute string and tiny jingle bells and pine cones. Looks great on my porch door.

Joulun kestävin kukkanen

Halusin kokeilla tänä vuonna jotain vähän haastavampaa paperikoristetta, kun nuo edellisen postaukseni helpot tähdet. Ideoita selaillessani tuli vastaani yhdeltä ihanalta ruotsalaiselta blogisaitilta nimeltä Lovelylife tällainen paperidaalia ohjeineen. Se on tehnyt Instagram-tiliä nimimerkillä leitntosinspiration pitävä Linnea.  Se näytti silmiini niin ihanalta ja juhlavalta, että pakkohan sitä oli sitten heti kokeilla tehdä sellainen itsekin.

Linnea on tehnyt paperidaalian tekoon hyvän (ja erittäin kauniin) ohjevideon, ja löydät sen tästä.  Mallit terälehtien leikkaamiseen ja materiaaliohjeet taas löytyvät Linnean blogista tästä. Se on kaikki ruotsiksi ja jos tuntuu, että ei ihan taivu, niin vinkiksi, malli ovat ruotsiksi MALL, löydät ne varmasti tekstistä selaamalla. 

Mutta selitän tässä pääpiirteittäin materiaalit ja työkalut, jotta pääset alkuun helpommin.

Tällaiseen noin 45cm paperidaaliaan tarvitset siis noin 20-30kpl A4 kokoista suunnilleen 120 grammaista askartelupaperia, sakset, kynän, vähän narua, jonkun työkalun jolla tehdä reikiä ja liimapuikon.

Tai sitten jos tykkäät fuskaamisesta niin kuin minä, otat vähän isompia arkkeja ja teet kaikista samanmallisia kun ne pienimmät (tämän ymmärtäminen vaatii sen videon katselun ensin.) ja liimaat ne suoraan yhteen ilman naruja välissä. Daalia ehkä pienenee hiukan, mutta lopputulos on ihan yhtä nätti.

Vinkiksi kerron myös, että kun tulostat mallikuvia, muista sovittaa ne A4 paperiarkille jotta saat ne oikeaan kokoon. Ne on vähän isommat tiedostoissa, sitä varten jos joku haluaa tehdä isompia kukkasia.

Toinen vinkkini on, että jos haluat vähän enemmän volyymiä kukkaseen laita kerrokseen enemmän kun 9 mallikertaa. Itse laitoin tähän omaani isoimpaan ja keskimmäiseen 12  etumaiseen 10. 

Myöskin nuo pyöreät alustat joihin kerrokset liimataan kannattaa tehdä vähän pienemmiksi, etteivät sitten paista sieltä terälehtien takaa liikaa. Ne on hyvä sovitella sopiviksi ennen kun liimaa kiinni (kokemus opetti, että niitä on vaikea leikellä pienemmäksi sieltä välistä jos tulee liian isot).

Mutta muutoin tämä oli aika helppo tehdä, eikä ruotsia tarvitse osata jos ensin katsoo  (sen ihanan) videon vaikka pari kertaa niin että varmasti ymmärtää homman jujun. 

Ja lopputuloshan on niin nätti, ettei sitä pelkäksi joulukoristeeksi tarvitse jättää vaan sitä voi roikottaa sulostuttamassa kotiaan ihan vaikka vuoden jokaisena päivänä!

P.s. Minäkään en siis osaa ruotsia juuri yhtään ja sain aivan helposti askarreltua oman daaliani lähes pelkästään sen ohjevideon avulla. 

This beautiful paperdahlia I made with the instruction of this lovely blogger here.

Paperitähtiä makuuhuoneessa

Laittelin makuuhuoneen naulakossa säilössä olleen kuivatun pajunlehtikranssin kaveriksi nämä männä jouluna askartelemani paperitähdet ja johan tuli jouluinen fiilis seinälle.

Olen sen sorttinen ihminen, että tykkään säilytellä tällaisia heppoisiakin paperikoristeita ja käyttää niitä niin monta kertaa uudestaan kun vaan kestävät. Näillä oli hyvä säilytyspaikka olohuoneen vitriinin alakaapissa, että ovat aivan yhtä hienot vielä, kun olisin vasta eilen ne tehnyt.

Nämä olivat ihan superhelpot tehdä, ohjeen löydät tästä. 

Ei tarvita kun sopivaa paperia ja vähän narua niin johan tulee nättiä koristetta. Haaveilin vähän, että olisin saanut tämmöisiä tehtyä myös keittiön tapetoinnin jämäpaloista, mutta siitä jäi niin vähän yli, että päätin säästää ne ennemmin paikkapaloiksi mahdollisten vahinkojen varalle.

Mutta ihanaa on nyt makkarista heräillä, kun ensimmäiseksi silmiin osuu tämmöiset koristukset. Alkaa tosissaan joulufiilis täällä jo nostella päätään.

These super easy to make paper stars I made last year and stored them gently so I could use them again this year. I put them up in the bedroom. With the willow leaf wreath they wake me up to a growing christmas feeling.

DIY Keijukuusi

Aloin taistella tätä pimeää marraskuuta vastaan kovin asein, nimittäin askartelemalla. Mikään ei virkistä mieltä niin paljon kun luoda jotain hauskaa ja nättiä, olkoot ulkona kuinka harmaata tahansa.

Olen jo jonkin aikaa halunnut kokeilla tehdä itse sellaisen hauskan kippuralatvaisen menninkäisten kuusipuun pihalle joulukoristeeksi. Katselin netistä kuvia ja ohjeita ja kun löysin paikallisesta kukkakaupasta jo kuusenoksia päätin ryhtyä oitis tuumasta toimeen.

Valoin aluksi vanhaan kukkaruukkuun betonilla kiinni pihalta karsimani tuijanvarren. Sen kuivuessa lähdin ostelemaan kanaverkkoa, jollaista tämä askartelu olisi ehdottomasti vaatinut, mutta sitä en sitten mistään löytänytkään (tarpeeksi pienessä paketissa), joten päätin soveltaa ja tein puurunkoon sinnepäin olevan tukirangan ihan vaan rautalangoilla. (Ranka ei ole välttämätön, jos laittaa oksia paksummalti ylöspäin ohentaen tulee muoto muutenkin.)

Arvelin, että saisin kuusenoksat pysymään paikoillaan vallan hyvin näinkin ja niinhän  ne sitten pysyi.

Laittelin ensin yhden kerroksen havua koko kehikon ympäri, latvoistaan vain kumilenkillä kiinni ja sitten lisäsin sinne tarpeeksi paksulti oksia tunkemalla ne vaan sinne kumilenkin alle mistä mahtuivat.

Sitten kieputin vähän vihreää rautalankaa koko komeuden yli sinne sun tänne sitoen sen välillä siihen allaolevaan tukirankaan kiinni. (En laittanut rautalankaa mihinkään solmuun tai liian tiukasti kiinni, koska ajattelin, että tämän rungon voi sitten joulun jälkeen purkaa ja laittaa talteen ja käyttää taas ensi vuonna uudestaan.) 

Tämän jälkeen aloin lisätä latvaan hennompia oksia perä perää rautalangalla kieputtaen, niin että sinne alkoi muodostua tuollainen kapeneva ja pitkä latva.

Tarpeeksi kun kieputtaa siihen rautalankaa tulee latvasta mukavan taipuisa ja sen voi sitten vääntää haluamaansa asentoon ja suuntaan mutkalle. 

Lopputulokseksi tuli vallan hauska ja erittäin veikeä keijukuusi, sellainen millaisia kasvaa juuri keijujen, menninkäisten ja tonttujen maassa. Vähän ehkä enemmän korkea kun kuuset yleensä, mutta en anna sen nyt haitata, koska onhan tämä nyt vaan niin hulvaton koriste. 

Ehkä laitan vielä pienen kuusenpallon tuonne latvaan kun vien tämän pihalle ilostuttamaan siellä kävijöitä. Tuli kyllä niin kiva, että jäin oikein pohtimaan, että tekisinkö vielä tämän kaveriksi toisen matalamman kun se näin helppoa oli. 

Made this fun pixie-christmas tree from spruce branches and scrap from my garden. I mounted the stick I used for trunk to the pot with concrete and made the skeleton for the shape on top with iron wire. I attached the branches with iron wire and put extra on the top to make it bend nicely. 

Liikaa ja liian vähän

Olen päättänyt, että nyt voi jo hyvällä syyllä alkaa sisustaa joulua kotiin ja aloitin helpoimmasta ja loogisimmasta päästä, eli valoista. Päivät kun lyhenevät lyhenemistään ja pienin ikkunoin varustetussa rintamamiestalossamme ei valo kauaa viivy onkin ihan paikallaan lisätä sitä pienin tuikkivin ikkunoissa. 

Tein joku aika sitten rautalangasta ja juuttinarusta oikein suuren tähden ajatuksella, että laitan sen tähän keittiön ikkunaan valojen kanssa. No, tähti on muutoin mitä ihanin, mutta nyt on alkanut kovasti häritiä tuo juuttinaru silmiäni. Ei muuten, mutta kun tuossa ihan lähellä on tuo juuttinarusta punomani valaisin niin tila näyttää nyt silmiini vähän liian juuttimaiselta, vähän niin kuin jute på jute (tårta på tårta).

Kaivelin sitten kätköistäni tällaisen muutamia vuosia sitten askartelemani tekokranssin ja kokeilin sitä vain todetakseni, että aivan ihana olisi, mutta just vähän liian pieni. Onnekseni minulla on noita materiaaleja kätköissäni vielä, joten voisin kokeilla tehdä tähän hieman isomman renkulan tilalle, koska tämä tyyli sopisi tänne mielestäni nyt tosi kauniisti ja on just tarpeeksi erilainen ja paljon sopivampi tilaan. Tuon ison tähden voisin laittaa sitten vaikka työhuoneeseen, jonne se istuisi varmasti niin kuin hansikas konsanaan. 

Taidanpa siis lähteä tästä askarteluhommiin taas.

It's close enough for christmas so I have begun to decorate. I started with lights, cause it's the most natural way to go here in the dark and grey weather outside. A little glimmer in the window makes one feel so much better. 

I love this jute star I made, but it's a bit too same as the lampshade near by. Too much jute to my eyes, so I tried out a round leafy light instead. It's much better, but maybe a little too small. Luckily I have the materials to make it bigger, so I think you'll find me in me doing a little crafting today.

Kannattaa olla mun kaveri

Olin jo vuosi sitten alkanut neuloa tällaisesta oravan-värisestä langasta neuletunikaa, mutta kyllästynyt langan väriin jo siinä vaiheessa kun koko vartalo-osa oli kainalopituudessa. Siellä se lojui sitten neulekaapissa odottamassa, että mitä sille tekisin kun keksin kysäistä yhdeltä ystävältäni, että mahtaisiko hän haluta itselleen tuollaisen riddaritunikan, ja arvatkaapa vaan mahtoiko?

Ei siis tarvinnut minun purkaa jo valmista tai heittää muutenkaan epämieluisan väristä lankaa hukkaan vaan sain oikein hyvällä syyllä tehdä neuleen loppuun. Hän sai itse valita siihen kuvion värit ja hihojen pituuden ja sen tulisiko taskut. Ja heti kun neule oli valmis ja päätelty lähti se täältä oikein tyytyväisen ystävän mukaan maailmalle ja itselle jäi niin hyvä mieli.

Ja kun pyysin häntä vähän poseeraamaan mallina neuleen kanssa saapui hän paikalle täsmälleen sopivan värisissä kengissä siihen. Siinä riittikin molemmilla ilon aihetta siitä.

Olen siitä kiva ystävä, että jaan aina mielelläni kaikesta osaamisestani heillekin. Itsellä kun mieli muuttuu niin kuin oravalla talviturkki, niin on kivaa, ettei tarvitse pettyä siitä jos jotain jää kesken, vaan voi pistää sitten ilahduttaen lahjoillaan jotakuta muuta välillä. Ja nyt kun nämä langat eivät enää pölyty neulekaapissani tilaa viemässä voinkin sitten lähteä ostelemaan jotain uutta ja katsoa josko tässä vielä jonkun kivan neulejutun ennättäisi ennen joulua itselleen valmistaa.

Started to knit this tunic for myself but got bored of the color over half way through.. So I asked my friend is she wanted me to make it for her, and she sure did. She choose the colors for the patterns and I knit her a tunic she's now very happy to wear. Lucky to have a friend like me! :)