lauantai 13. kesäkuuta 2020

Edelleen takapihalla

Takapiha edistyy hitaalla, mutta varmalla tahdilla. Suurin osa rikkaruohottuneista maista on poissa ja maanpinnan kallistuskulmaa on säädetty niin, ettei se enää vietä suoraan taloon päin. Jyrkähköllä kalliopohjaisella rinteellä sijaitseva talo on kestänyt tässä sillä väärällä kallistuskulmallakin jo reilut seitsemänkymmentä vuotta, mutta ajateltiin josko kestäisi paremmin jatkossa jos pintavedet ohjautuisivat hieman erilaiseen suuntaan. Tasaisemmalla maalla on muutenkin kivampi kävellä ja ehkä uudet istutuksetkin viihtyvät siellä paremmin näin.

Tässä kivasti keskellä (leveyssuunnassa) pihaa on tällainen "pikkukivi". Sen ympärillä ollaan kasvateltu tässä jo vaikka ja mitä, mutta suurin osa on joko kuollut pois rikkaruohojen riivaamana tai muuten vaan päättänyt päivänsä. En usko että tällä kivellä on sen enempää asian kanssa tekemistä ja jatkankin taas sen ympärillä kasvattelua, ilman sen kummempia pelkoja. Tein tähän kiven eteen kunnollisen syvän ja hyvämultaisen penkin johon täräytin peräti kolme kiinanpionin tainta. Kolme siksi, että olen hyvin kärsimätön luonne enkä jaksa odotella yhden kasvamista tarpeeksi suureksi tarpeeksi nopeaan. Jos tuuri käy, nämä täyttävät tilan varsin vikkelästi ja saan nauttia runsaammasta kukkaloistosta pian. En myöskään nyt raaski tuosta noita nuppuja irti leikellä, vaikka kaikkien ohjeiden mukaan pitäisi, että juurtuvat paremmin. Olen päättänyt että tänä kesänä täällä kukkii pioni, ja sehän perhana kukkii, vaikka sitten menisi koko taimet siinä samalla. 

Olen myös siinä suunnassa kovin kärsimätön luonne, että en osaa tehdä asioita yksi vaihe kerrallaan loppuun, vaan haluan nähdä jotain valmista mahdollisimman pian. Siksipä tämä piha rakentuu tällai jännästi osa osalta valmiiksi. Meillä ei myöskään ole ihan valmista suunnitelmaa siitä, että mitä mihinkin sitten tulee, vaan tehdään sen mukaan mitä ollaan tässä vuosien varrella mietitty ja mitä pihan muodot, muut kasvillisuus ja olosuhteet antavat myöten ja ehkä myös vähän viime hetken inspisten mukaan. Sitä voi muutella sitten taas myöhemmin jos siltä alkaa tuntua.

Mutta on se kyllä aika hauskaa nähdä jossain jo jotain valmistakin, niin pääsee itsekin siihen fiilikseen miltä täällä sitten joskus näyttää. Paitsi että kukkapenkit ovat vielä varsin ohuen ja köyhän näköiset ja kokonaisuus on vielä hieman keskentekoisen oloinen, mutta jos tässä kaikki menee nyt niin putkeen kun olen suunnitellut, on tässä parin vuoden päästä varsin kiva ja tuuhea pikku oleskelupiha. Sormet ristiin ja lapiot multaan siis vielä.

Slowly but surely it's coming along. I don't have the patience to wait so see what it'll look like finished so I like to finish off some areas right away. It makes the whole job also feel less painful, when you reward yourself a little with some finished flowerbeds. 

2 kommenttia:

  1. Kiva varmasti tulee, mutta tuota kangasta ihmettelen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on semmoinen maanpeitekangas, joka estää rikkakasvien tulon siitä läpi, mutta päästää veden ja ravinteet kulkemaan vapaasti. Se pitää myös eri maalajit kivasti erossa toisistaan. :-)

      Poista