Kekseliäs kesäkeittiö pikkuvaunulle

Juuri kun oltiin edelliseltä reissulta kotiin päästy, niin sääennusteet lupasivat vihdoin niitä kesähelteitä ja niinhän siinä sitten kävi, että suunniteltiin heti uusi reissu takaisin Etelä-Savoon. Kerkesin kuitenkin siinä kotona ollessa miettiä loppuun ajatukseni pienestä kesäkeittiöstä vaunulla käytettäväksi. Keksinkin siihen maailman helpoimman ratkaisun kun älysin, että homman hoitaisi kätevimmin pieni istutuspöytä.  Sellainen löytyikin näpsästi honkkarin alelaarista kahdella kympillä ja kokoamisen ja parin ripustuskoukun asennuksen jälkeen se oli valmiina käyttöön ja ajoimme se mukanamme takaisin järven rannalle.

Ostelin keittiöön vielä lasisen vesiastian vanhan ruman muovisen tilalle, jotta tyyli olisi paremmin kohdillaan ja värimaailma enemmän mieleeni.  Siitä saa nyt näpsästi pienet pesu- ja keitinvedet ja jos ja kun kaivo on lähellä, niin kuin tässä rannassa, myös kylmät juomavedet.

Istutuspöytä osoittautui käytössä oikein käteväksi, siinä sujui hyvin niin pilkkomiset, paistamiset kuin tiskaamisetkin, eikä kokin selkä ja jalat väsyneet enää yhtään, kun ei tarvinnut niin kyyryssä kyykkiä.  Peltitaso on kätevä ja helppo pitää puhtaana ja alaritilää voi käyttää säilytyksen lisäksi isompien tiskien kuivaamiseen. Se on myös kivan kevyt kannella ja pakkautuu vaunun sisään helposti heittämällä ajomatkojen ajaksi. Varsin oivallinen kapistus kyllä ja miten tyytyväinen olenkaan että keksin tällaisen tähän hankkia.

As we got home from our last trip we started to plan a new one back in Southern -Savo. I had an idea to make a little summer kitchen by the caravan and figured that a little ready made planting table could do the job. I found one near by, on sale too, and got it home to see if it fits, and as you can see it really does. It looks good and is so usable here, with the tin top and all. Just perfect little summer kitchen to my perfect little summer house on wheels.

Boho-camping

Reissun toisessa leiripaikassa laitoin oikein viimeisen päälle ja kokosin myös bambukatoksen vaunun eteen. Se oli näpsästi mukana osissa ja näissä maisemissa se suorastaan vaati päästä pystytetyksi. Se on kiva kun voi laittaa vähän erilailla eri paikoissa, tulee joka paikkaan sopivasti erilainen fiilis vaunun eteen.

Tässä kohteessa oli enemmän avointa tilaa kun edellisessä ja täällä ne järviverhot alun perin keksinkin, joten oli oikeastaan ihan selvä, että täällä se laitetaan nyt ensimmäistä kertaa "virallisesti" järven rannassa esille. Kokoaminenkin sujui suuremmitta ongelmitta, mitä nyt aluksi kasasin hökötyksen osat väärään järjestykseen, mutta pienen korjausliikkeen jälkeen se oli pystyssä, verhot avattuina ja kalusteet paikoillaan.

Tässä poukamassa on ihan uskomattoman hieno maisema ja vaunu parkataan siihen aina niin, että siitä saa kaiken irti joka suunnasta. Ei ole mitään kivampaa kun keitellä tuossa aamukahvit ja nautiskella niitä rauhassa kaunista järvimaisemaa katsellen verhojen hiljaa liikkuessa tuulessa. Tykkään myös erityisen paljon tuosta bohosta tunnelmasta vaunun edessä ja olen ihan valtaisan onnellinen siitä, että olen jotain noin nättiä osannut vaunulleni tehdä. Tekee tästä leiriytymisestä erityisen erityistä se, että voi välillä laskeutua vaunusta (joka sekin siis ihana) tuohon kaislamattojen päälle hengaamaan.

Uimarengas oli myös täällä toiveikkaasti esillä ja vaikka kuinka olisin halunnut, niin ilma oli vielä viime viikonloppuna minulle liian viileä edes uimisen ajattelemiseen. Villasukat pysyivät vaan jaloissa ja ne riisuttiinkin vasta lähtöpäivänä, jolloin sitten alkoikin ilmat oikein kunnolla vasta lämmetä. 

No, eipä tämä ole tämän kesän viimeinen reissu, lisää on vielä tulossa ja uskon vakaasti, että tuon renkaan kanssa pääsen vielä järviveteen kellumaan ihan lähipäivinä.

Tämä ihana lomaparkkimme sijaitsee päijänteen rannalla Marjan ja Jussin kauniin mökin takapihalla. Terveiset heille vielä tätäkin kautta: kiitos että saimme jälleen vierailla leireilemässä tontillanne ja toivottavasti nähdään taas pian!

Our second camping site was by the lake Päijänne at our friends and their parents summer cottage. I put up the bamboo frame with the curtains and made us the prettiest little oasis in front of the caravan. I can't tell you how much I enjoyed being there, the scenery with the lake and the curtains... SO breathtaking!

Villasukissa riippukeinussa

Lomakausi on aloitettu ja ensimmäisellä asuntovaunuretkellä käyty. Piipahdimme ystävän vanhempien mökillä Etelä-Savossa ja leiriydyimme tietenkin järvenrantamaisemiin, paikalle jossa olemme viihtyneet jo pari kertaa aikaisemminkin. Olin kovasti odottanut jo reissua ja innoissani pakkasin mukaan kesävaatetta, mutta viisaana tyttönä otin myös villasukat ja niillehän siellä olikin sitten tarvetta. Sää oli enimmäkseen pilvinen ja harmaa, mutta onneksi kuiva ja viihdyinkin vallan mainiosti kesän ensimmäisellä leirillämme, vaikkakin villasukat jalassa.

Vaunullamme oli tuossa oikein hyvä paikka. Sitä oli pidetty siinä vähän niin kuin varattuna meille, eikä siihen kuulema jatkossakaan ole ihan heti suunnitteilla muuta. Saamme siis visiteerata tuolla vielä vaunuinemme ja aina omalla vakipaikallamme. Se on mukavan suojaisa ja siitä on hyvät näköalat järvelle. Siitä on oikein kiva aamuisin herätä ja illalla istuksia nauttimassa kesästä oli se sää sitten millainen tahansa.

Olin ostanut itselle tämän vaunun boho-tyyliin sopivan riippukeinun jo tovi sitten ajatuksella että sitä voi sitten reissuilla käyttää, kun omalta pihalta ei ole vielä löytynyt paikkaa tai puita johon sen saisi ripustettua. Täällä se löysi heti parhaan paikan rantalepän ja koivun välistä ja siinä oli ihana kiikutella ja kuunnella laineiden liplatusta ja lintujen ääniä.

Matkalla syttyi myös ajatus, että vaunulle tarvitaan oma pieni kesäkeittiö silloin kun mennään paikkoihin jossa ruoat itse laitetaan ja tiskit tiskataan. Nyt saimme onnekkaasti lainata isäntäväen apupöytää, jottei kokin tarvinnut kyykkiä nurmikolla kun oma keittojakkara unohtui kotiin. 

Lähtöpäivän aamuna taivaskin vihdoin selkeni ja aurinko alkoi paremmin lämmittämään, tosin vähän myöhään minulle, että uimassa olisin kehdannut käydä. Paikalla on mielestäni maailman ihanin luonnonhiekkapohjainen ja matala uimaranta, jossa olen vilukissana yleensä tykännyt uida sen nopean lämpiämisen ansiosta. Nyt emme sitä kuitenkaan jääneet odottamaan, sillä ennen kun kotiin suuntasimme oli matkan varrella vielä yksi mökkiranta jonne vaunun yhdeksi yöksi parkkasimme. Siitä paikasta lisää sitten seuraavassa postauksessa.

The first trip with our vintage Sprite caravan this summer. We went to our friends parents cottage in the southern Savo area. We parked the caravan by the lake and made our camp there and just enjoyed the cloudy but lazy summer days, and had the best time even with woolen socks on.

Omassa makuuhuoneessa

Reissujen perään on aina kiva tulla takaisin omaan tuttuun makkariin, onhan se kuitenkin paikka jossa unet ovat aina ne kaikista makoisimmat. Kun ilmat ovat sopivat voi siellä pitää ikkunaa auki päivät ja illat pitkät ja sekös siitä tekee vieläkin mukavamman paikan unosille ja tuntuu kuin ulkona olisi. 

Ruukaan pitää makkarissa näin kesäaikaan esillä paljon kukkia ja joskus yrttejäkin. On kiva kun on jotain nättiä ja tuoksuvaa yöpöydällä, se herättääkin mukavammin aamuisin. Nyt poimin omalta pihalta mitä löysin ja laitoin maljakkoon herkän pienen kimpun, joka sopii mielestäni tähän hetkeen ja tunnelmaan oivallisen hyvin.

Pieni nippu laventelinoksia roikkuu naulakossa sängyn jalkopäässä. Se on siinä oikeasti kuivumassa talven varalle, että saan sitten tuoksutella lempituoksuani ja kesää myös kun on pimeää ja pakkasta. Se toimii hyvin myös kauniina koristeena ja on sitä kiva käydä ohi mennessä vähän tuoksuttelemassa jo nyt.

Makuuhuone on nyt niin mukava, että sinne pyrkivät myös perheen pienimmät aina tilaisuuden tullen puikahtamaan. Heillä ei oikeastaan olisi meillä yläkertaan asiaa, mutta tämän tästä olen nyt yllättänyt tämän pienen karvapalleron tuolta puhtaista lakanoista nautiskelemassa. Välillä en häntä raaski tuolta häätää kun hän sointuu sisustukseen niin täydellisesti ja näyttää niin mukavalta suurella sängyllä loikoillessaan, silloin laitan hetkeksi maate itsekin siihen vierelle ja nautiskellaan siinä sitten yhdessä siitä, että on kesä eikä kiire minnekään.

It's always nice to come home to my own bedroom. With the window open it makes the best place to sleep during summer. The little dog has found that out too and keeps sneeking in the bed every opportunity he gets.

Keltaisessa kesähuoneessa

Käytiin vähän lomailemassa suuren järven rannalla Pohjois-Savossa ja majoituttiin pienen pieneen ullakkohuoneeseen pienen mökin yläkerrassa. Huone on juuri sopiva kahdelle vuoteelle , lämmityspatterille ja yöpöydälle, ja keltaisilla seinillä ja järvinäköalalla varustettuna se tuntuu mukavalta ja kesäiseltä kammarilta, vaikkei siellä ihan pystyssä pystykään seisomaan.

Sinne mahtuu kuitenkin aivan sopuisasti kaksi ihmistä matkatavaroineen ja molemmilla on mukava peti omalla puolellaan, josta on ihana herätä aamulla kun huoneeseen tulvii valoa pienestä ikkunasta, vaikka sää ulkona olikin kolea ja pilvinen. 

Talon päädyssä oleva pieni ikkuna antaa suoraan järvelle ja siitä on kiva kurkistella vesillä tai pihalla liikkuvia. Siitä saa myös hyvän kuvan huoneen koosta, kun 50mm objektiivillani en saanut huonetta kuvattua kokonaisuudessaan vaikka miten päin yritin itseäni taivutella. Pienen porstuan päällä sijaitseva huone on ihan paras paikka visiteerata ja yritämmekin piipahtaa siellä viettämässä hauskoja hetkiä ainakin kerran kesässä. Kiitokset kauniit vielä tätäkin kautta keltaisen järvenrantahuvilan isännille, nähdään viimeistään taas ensi suvena.

Visited the tiniest guest bedroom on our summer vacation, it's only so small you can't stand straight up in the middle. It fits two full size single beds and has the best view to the lake, and the bright yellow walls makes it feel it's bigger than it really is. It's by far the cosyest place to sleep and wake up when visiting this lovely little cottage by the lake.

Kesän parhaat löydöt

Tein tämän kesän parhaat kirppislöydöt sieltä Billnäsin ja Fiskarsin antiikkipäiviltä. Olin salaa mietiskellyt, että jospa sieltä löytyisi joku kaunis vanha vaaka keittiööni ja sellainenhan sieltä sitten löytyikin. Tämä on vieläpä ihan toimiva, tosin pientä kalibrointia vailla vielä jos ihan tarkkaan puunitukseen tätä haluan käyttää. Ensisijaisesti ostin sen kylläkin ihan vain tuollaiseksi koristukseksi työtason päälle, jotta on nättiä katseltavaa siinä.

Toinen löytö olikin sitten ihan huippu! Tällaisia en ole tässä maassa myynnissä vielä missään nähnyt, mutta aina toivonut joskus törmääväni. Olin kytistellyt näitä vanhoja posliinisia hansikkaiden muotteja joskus ulkomaisista nettikaupoista ja tuskaillut kalliita hintoja posteista nyt puhumattakaan ja unelmoinut, että saisinpa joskus tuollaisen itsellenikin ja nyt tärppäsi! Oli koko loppureissun kyllä hymyssä pitelemistä kun tiesi että tällainen oli kyydissä. 

My finds from the antique fairs at Fiskars & Billnäs. The kitchen scale was something I thought I might find there, and did but this old glove mold hand was the best find ever. These are so rare here in Finland I almost couldn't believe my luck when I saw this. 

Aina sama kakku

Meidän perheen lapsi on saanut joka ikisenä syntymäpäivänään täsmälleen samanlaisen kakun, ihan joka kerta. Tämä johtuu siitä, että tuo kakku on osoittautunut olemaan ihan paras synttärikakku ja juuri hänen lempparikakku. Se syntyi silloin vuosia, vuosia sitten kakuntekijän suuresta inhosta itse tehtyjä synttärikakkuja kohtaan ja siitä, että pitäähän sitä lapsella nyt itse tehty synttärikakku olla. Paha dilemma, mutta hyvin keksin ratkaisun.

Mietin silloin vuosia sitten millaisen kakun tekisin kun en oikein tiennyt mitään valmista kaavaa, mutta tiesin tarkalleen mitä siinä ei saisi olla ja aloitin siitä. Karsin kaikki silloisten täytekakkujen kliseet kahvikostukkeet, banaanimössöt ja tölkkihedelmät ja ylikostutetun pohjan ja päädyin vain oleelliseen, eli vaniljaan ja mansikkaan ja helppouteen ja siitä se syntyi tämä ihan paras synttärikakku.

Tämä syntyy seuraavasti: 

• Ostetaan paketti valmiita kakkupohjia (Pirkka hyvä)
• 2dl purkki vaniljakastiketta (Oatley paras)
• 5dl vaahtoutuvaa kermaa (itse käytän luomu kuohua)
• ja pari-kolme rasiaa tuoreita mansikoita (mitä makeampia sen parempia)
• Vähän vaniljasokeria ja tavallista sokeria kerman maustamiseen.

Otetaan paketista yksi kakkupohja vadille ja kostutetaan se kevyesti vaniljakastikkeella (kevyesti, ei siis lioteta märäksi). 

Silputaan päälle tuoreita mansikoita (osan voi vähän muussata haarukalla lautasella valmiiksi).

Tämä toistetaan myös toiselle kerrokselle, mutta kolmas, eli päällimäinen vain kostutetaan vaniljakastikkeella ja jätetään ilman mansikkaa tässä vaiheessa.

Sitten maustetaan kerma vaniljasokerilla ja hippusella tavallista sokeria ja vatkataan se jämäkäksi vaahdoksi joka sitten läästitään kakun päälle paksuksi kerrokseksi joka puolelle.

Viimeiseksi kakun upottavaan kermapintaan asetellaan runsaasti mansikoita ja se on valmis!

Tämä on siitä mukava kakku, että sen voi laittaa tarjolle ihan saman tien. Se on yhtä hyvää juuri tehtynä kun vielä seuraavanakin päivänä jääkaapista lusikoidessa, jos niin on sattunut, että jäljelle on yhtään jäänyt, nytkin hävisi meidän pöydästä niin nopeasti, etten ehtinyt siitä kuvaa leikattuna enää ottaa. 

In my opinion (and my son's) the best birthday cake is made of just simple ingredients and with no extra fuss. Some ready made spongy cakebottoms, vanillasauce for making them a little moist, mushed strawberries in between layers and whipcream and strawberries on the top. I've made this cake for my son for every single birthay since he was born simply cause it's just so darn good cake.

Pellavahousujen perässä

Antiikkipäiviltä tullessa pysähdyttiin kotimatkalla vielä Josefiinan aitassa Lohjalla. Tämä hyvän tuulen pikkupuoti on tullut jo varsin kuuluisaksi somessa ja siitä asti kun tästä ensi kerran kuulin, olin halunnut päästä tuolla piipahtamaan.

Paikkahan oli mitä viehkein ja tunnelmallisin ja ihmismäärästä päätellen, myös kovin suosittu. Myynnissä oli kaikenlaista ihanaa, uutta ja vanhaa ja tietenkin se vaateliiteri, paikka jota halusin itsekin päästä tutkimaan jotkut kesäiset ja ilmavat pellavahousut mielessä siintäen.

No sieltähän ne löytyivät sellaiset ja olisi löytynyt paljon muutakin, mutta tässä vaiheessa päivää oli väsymys jo sitä luokkaa, että kotimatkalle piti pian päästä, joten laitoin tämän paikan mukaan myös seuraavan tähän suuntaan olevan kesäretkeni listalle ja suosittelen sitä ehdottomasti myös muillekin vanhasta, kauniista ja pellavavaatteista pitäville. Erittäin mukava paikka kaikin puolin.

If you visit Lohja and love antique's, pretty things and linen clothes I highly recommend you visit Josefiinan aitta. It's a place with all that and much more.