Pikajuhlat kahelleen

Päätin jo viikkoja sitten että kunhan se lämmin päivä tulee, pidämme perheen kesken pienet grillijuhlat kasvihuoneessa. No se lämmin päivä jolloin koko perhe on yht'aikaa kotona koitti vihdoin näin Vapun aatoksi. Olin jo mielessäni suunnitellut kaiken valmiiksi ja edellisenä päivänä hankkinut kaiken tarpeellisen, kunnes sitten ensin mies ilmoitti olevansa töissä myöhään ja sitten poika sanoi lähtevänsä mökille heti koulusta tultuaan. No, koskapa olin niin kovasti vaivaa jo nähnyt, kysyin pojalta että kauanko hän kotona ehtii olemaan ennen kun lähtee ja ajastin kaiken valmiiksi juuri siihen puolen tunnin mittaiseen saumaan joka hänellä ennen lähtöä siinä oli. Ja sitten ryhdyin toimeen.

Laitoin vappupalloja kattoon ja koska halusin niitä pieneen tilaan monta, en puhaltanut niitä kuin puolilleen ilmaa. Näin ne näyttävät oikein juhlaan sopivilta eivätkä silti vie koko tilaa katosta. 

Katoin pöydän kauniiksi ja pistin jälkiruoan ensinnä esille. Siinä kun pähkäilin että kuinka saan sen pysymään hyvänä tuossa pari päivää sitten löytämässäni kulhossa keksin laittaa toisen kulhon siihen kanneksi ja siitähän se varsin hauskan näköinen vappupallo tuli! Oikea Finelpallo.

Tekstin kirjoitin vesiliukoisella tussilla joka (toivon mukaan) irtoaa tuosta mattapinnasta pesussa. 

Ja sitten minä viipaloin ja suikaloin ja kuorin ja paistoin ja grillasin ja välillä vilkuilin kelloa ja pyyhin hikeä otsalta. Aikataulussa oli pysyttävä ja pysyinhän minä. Kaikki oli valmista juuri kun poika kurvasi pihaan ja ehdimme kuin ehdimmekin pitää pienet kahdenkeskiset vappugrillajaiset kasvihuoneessa, äiti ja poika.

Ja tottakai jokaisissa vappubileissä pitää olla myös oma siivouspartio mukana, vahtimassa että lattiat pysyvät puhtaina jos jotain sattuisi tipahtamaan ohi suun. Kuvassa toinen ahkerista partiolaisista kurkkii käsivarren takana (vielä tässä vaiheessa mitään ei ollut pudonnut).

Ja tottakai ne juhlat sitten loppuivat aikanaan, tai siis sen puolen tunnin päästä. Hyvin ehdittiin syödä ja nauttia lämpimästä kasvihuoneesta. Oli oikein tunnelmalliset ja maittavat grillijuhlat. Ja mikä parasta, näistä bileistä jäi aivan älyttömästi rääppeitä (koska pitihän se nyt miehellekin tehdä) joista lämmittämällä riittää vappubileitä vielä pitkälle huomiseenkin. Kyllä se joskus kannattaa nähdä vaivaa vaikka sitten vain pientä hetkeä varten. Hauska muisto jäi näistä pikabileistä.

Its the eve of the first of May and I had planned the first barbeque this year with the whole family. And of corse the day before my husband tells me he's going to be working late and my son decides to head to the summer cottage right after school. Well since I had it all planned out and all the food in the fridge I decided to have a quick barbeque with my son before he leaves. He had about half an hour time there. I decorated the greenhouse, cooked all the food and managed to get everything ready just in time when my son came home. And so we had a half an hour little fiesta in the greenhouse, mother and son. And it was all worth it. We had such a good time and now I have the fridge full of leftovers to share with my husband when he gets home. Superb!

Jännäilijän löytöpäivä

Minä olen sellainen tyyppi joka herkästi saa perhosia vatsaansa jos tiedossa on jotain kivaa. Siellä ne lepattelevat iloisesti muistutellen että kohta tapahtuu eikä malttaisi oikein paikoillaan pysyä kun niin kiva surina käy ihan sormenpäitä myöten.

No tällaiseen jännäilyyn on ihan parasta se kun lähtee tekemään jotain ja minun tapauksessahan se tarkoittaa tietysti kirpputorien kiertelyä. Siellä se mieli lepää ja perhosetkin rauhoittuvat, paitsi jos kohdalle osuu oikein yllättävän hyvä löytö. Silloin saattaa sydänkin pompata pari ylimääräistä kertaa ihan silkasta hämmästyksestä.

Olin jo varsin tyytyväinen löydettyäni eurolla tuommoisen kivan amppelin jonka narut pysyvät renkaiden ansiosta hyvin aloillaan. Ihan liian monessa naruamppelissa saa taistella ensin narut ojennukseen ja sitten uusi taistelu kukkaruukun ja kasvin asettelun kanssa. Tässä versiossa säästyy sekä hermot että kasvin lehdet kun ruukku solahtaa paikoilleen helposti jopa yhdellä kädellä. 

Iso paketillinen hienoja puunvärisiä lyijykyniä kolmella eurollla tuntui myös hienolta löydöltä. Noita perheessämme kuluu ihan älyttömästi. Itse kirjoittelen paljon asioita ja suunnitelmia ylös, välillä piirtelenkin ja perheen lukiolainen taas tuntuu kuluttavan (hukkaavan) lyijykyniä tämän tästä. Kumipäiset kynät ovat mielestäni ihan parhaita ja tämä läjä riittänee tässä perheessä (toivottavasti) pitkälle syksyyn.

Paras löytö oli kuitenkin tämä; Hienossa kunnossa oleva Finelin mattamusta emalikulho kahdella eurolla. Ohhoh. Katsoin ensin että luinko väärin, mutta ei lapussa luki todellakin kaksi euroa, mikä on jo melkein ihme näin hyväkuntoisesta näillä leveysasteilla. Täällä kyllä tiedetään emalin arvo melko tarkalleen. Sitten katsoin että onko siinä väärä hintalappu, mutta ei, lapussa luki emalikulho eikä pöydässä muita kulhoja ollut joten oikea hinta oli. Ainoa vaihtoehto mitä mieleeni tuli oli se ettei kukaan ollut tajunnut tämän pienikokoisen kulhon olevan samaa sarjaa niiden isompien kanssa, niissä kun on poikkeuksetta se hinta aina "kohdillaan". Ja kieltämättä tässä tämä muoto vähän hämääkin, jos verrokkia ei vieressä ole, mutta itse kun tiedän miltä muodon pitää näyttää niin osasin ostella pois kuleksimasta tämän pienen mattamustan helmen.

Ja auttoihan se kirppistely siihen jännitykseenkin eilen, mutta tänään taas lepattelee siivekkäät iloisesti. Vielä en saa teille paljastaa että mikä täällä jännittää, mutta sen verran voin kertoa että se on jotain josta olen jo pitkään haaveillut ja se tapahtuu ihan tässä lähiaikoina ja se tulee olemaan niin ihanaa että! 

The best way to relax and tone down the fluttering of butterflies in my stomach for me is to go fleamarketing. And the better it gets if I make a good find. The hanging basket and wood colored pencils  were good finds, there's a need for both in this house but the one that blew me away was this vintage Finel enamel bowl for only two euros. Ridiculously cheap and the best find I've made this spring.

And for what's causing me to have butterflies in my stomach is something really nice that's going to happen to me in the near future. I am not allowed to tell you guys more at this point, but I can say it is going to be awesome.

Myynnissä huomenna

No sainhan se vihdoin minäkin kuvattua romppeitani mitä huomenna aion myydä Sisustusbloggaajien kirpputori- ja myyjäistapahtumassa (Pasilan Vanhoilla Veturitalleilla klo 11-16).

Kuvissa on nyt vain osa herkuista koskapa olin ollut niin kaukaa viisas että pakkasin mm. hirveän määrän astioita jo viikkokausia sitten valmiiksi, enkä nyt tietenkään raatsinut niitä ruveta kaikkia esille purkamaan kuvaa varten. Kasseissa pakattuina oli myös paljon muutakin jotka eivät kuvaan päässeet, joten kannataa tulla huomenna penkomaan pöytääni, aika rankalla kädellä olen nyt nurkkiani karsinut.

Pojalta tulee myyntiin myös iso läjä uistimia jos paikalle eksyy kalastuksesta kiinnostunutta väkeä. Eikä ole hinnalla pilattuja nämäkään.

Auto on jo pakattu ja huomista odotellessa. Tervetuloa siis sankoin joukoin ostoksille!

A portion of the stuff I'm going to be selling tomorrow at Interior bloggers fleamarket at Vanhat Veturitallit, Pasila Helsinki.Couldn't take a photo of them all since most of them are already packed in the car and ready to move to location. Come there and see your self all the treats I've got to sell this time.

Vanhan pihapenkin uudistus

Ensin pätkittiin vähän puuta. Tarkemmin kakkos-kakkosia (45mm x 45mm mänty). 

Sitten maalattiin runko spraymaalilla ronskisti oikein mataksi mustaksi ja öljyttiin puut mustalla kaluste-/ terassiöljyllä.

Sen jälkeen käsiteltiin puut vielä toiseen kertaan, ja nyt vaihteeksi ruskealla kaluste-/ terassiöljyllä, vähän sommiteltiin ja sitten annettiin sen kuivua ennen kun kasaan ruuvattiin.

Ja siinä se nyt on. Ennen ja jälkeen remontin. Tuli ihan just sellainen saunanpenkkimäinen ko mihin tähtäsinkin. Värikin meni aivan kohilleen. Tein pinnasta vähän lyhyemmän kun alkuperäisessä kun paremmin sattuu silmiini noin. 

Käytännöllisempikin on nyt kun nuo pintapuut eivät ota toisiinsa kiinni. Kestää tovin pidempään ennenko tämä lahoaa eikä tarvihe olla koko ajan roskia pois päältä pyyhkimässä. Turha kai sanoakaan että kyllä nyt taas kelpaa.

I salvaged this old bench by replacing the boards on top, changing the design and colors. The job was really fast and easy with some two by two's, black spray paint and wood oil. I kept it as simple as possible and the result fits my kitchen garden just perfectly. Needless to say, but I'm really happy now.

Aitaa ja penkkiä

Männä viikonloppuna sai keittiöpuutarha heppoiset aidat ympärilleen. Korkeita tolppia ei ole vielä katkaistu kun jäimme pohtimaan paikallisten jänisten reisilihasten ponnistusvoimaa. Pääseekö tuosta pitkäkorva yli jos oikein kovasti tahtoo? Uskaltaako se hypätä? Viereisen hiakkakasan päältä ei ole niin pitkä matka ensimmäiseen laatikkoon. 

En ole koskaan nähnyt jäniksen hyppivän kovin korkealle, mutta nyt mietin että käykö se niin kuin piirretyissä, että jollain supervoimillaan ponkaisee tuonne sisälle ja pitää sitten oikein kunnon juhlat? Entäs jos se juo redbullia? Isoihin laatikoihin se ei ehkä yllä, mutta tuonne istutetaan matalaankin, jopa maantasalle.

No mene tiedä, ehkäpä korotan noita laitoja vielä parikymmentä senttiä. Sitten se ainakin miettii tovin ennen kun edes yrittää. Porttikin pitäisi vielä tehdä.

Ja tietysti rikkaruohojen kitkemisen aiheuttamaan väsymykseen pitää puutarhan edessa olla lepopaikka. Sain viime syksynä ystävältäni pari vanhaa metallijalkaista puutarhapenkkiä. Ne olivat alkujaankin aika huonossa kunnossa ja viime talven sateet eivät niitä ehommaksi tehneet joten päätös pintojen uusimisesta kokonaan oli aika helppo tehdä, tosin vain toiselle penkille. Toinen saa ainakin toviksi jäädä tuollaiseksi, se on oivallinen rakentelupenkki autotalliin.

Seuraavassa postauksessa saatte nähdä kuinka penkin ehostin. Voin sen verran vihjaista että aika hieno tuli.

My kitchen garden got fences around it. Not that sturdy fences but I think those will do. There's not that strong wild animals living around here. My only concern is can a hare jump over that, it's only 80cm high. I've never seen a rabbit jumping that high, but is it possible? Oh well, I think I'll just add a bit hight to that fence so I can be sure.

I also did a little makeover to one of the old benches a friend gave me last fall. The style changed quite a bit from the picture above. I'll tell you more in my next post.

Uudet simaetiketit

Viime vuonna jäi uudet simaetiketit suunnittelematta, mutta tänä vuonna ryhdistäydyin ja pistin aivosoluni töihin. Jotain uutta piti keksiä joten sain idean tuollaisesta mittarista etiketin kyljessä. Aukileikatusta osasta näkyy missä siman pinta lillii ja siitä näkee sitten reaaliajassa kuinka paljon sitä on tullutkaan juotua. Ajatuksena oli että saattaisi rajoittaa siman liiallista juontia mutta käytännössä meillä lisäsi sitä voimakkaasti, koska piti aina saada juotua sen verran että pinta siirtyy seuraavalle viivalle (onneksi juojia oli useita).

Nämä ovat nyt huiman isoja etikettejä kun tuo mittari ei oikein hyvin pienemmässä koossa toimi. Kuvauksessa käytetyt pullot ovat Ikean litran vetäviä lasipulloja ja ehkä hieman teollisen värinen sima sisällä on kaupasta koska omaa ei ole vielä edes laitettu käymään.

Nämä toimivat siis näppärästi siten, että tuon allaolevan kuvan voi klikata isommaksi, kopsata itselleen ja tulostaa haluamassaan koossa ja haluamansa väriselle paperille (nyt sen pitäisi olla samassa koossa kun kuvan pulloissa). Sitten vain leikkaa etiketin irti ja aukon siihen ja lätkäisee ihan erikeepperillä pullon kylkeen. Kestää hyvin sen hetken käytössä ja irtoaa helposti tiskatessa.

Jos taas tuosta mustavalkoisesta ei tykkää, mutta etiketit simapullojen kyljissä kiinnostaa niin vaihtoehtoisia malleja olen tehnyt aiempina vuosina muitakin, kuten kuvassa näkyy. Löydät niiden tulostusversiot tästä linkistä.

Made some new labels for mead this year. This time I added a sort of a barometer to show exactly how much a person (or persons) have consumed. Such fun to see how much one has been drinking, except in our case we just had to drink more and more just to get to the next level and we ended up drinking too much.

If you want these to your mead bottles just print the picture of it above and after cutting it out glue it on with some normal all purpose glue. If you want to use my previous designs click here.

Kylttilöytöjä

Pitkästä aikaa olen törmännyt kirppareita kiertäissäin vanhoihin emalikyltteihin. Tai onhan niitä tullut vastaan harvakseltaan matkan varrella, mutta hinnat ovat yleensä olleet ihan mahdottomia maksaa. Nämä taasen eivät ole olleet ihan hirveän kalliita ja siitä syystä olivakin päätyneet ostoskoriini. Ja kaikki ovat löytyneet nyt viimeisen kuukauden sisällä, mikä on myös ollut aika yllättävää. Onkohan näitä nyt ruvennut sikiämään esille ihmisten kätköistä?

Ylimmät numerokyltit löysin viikko sitten Lammin Pesulasta. Ostin niitä muutaman ihan vaan siitä ilosta että tuommoisiakin on. En ole vielä päättänyt minne ne täällä lykkään, mutta paikka niille löytyy varmasti. Ja vinkiksi tuollaisten ystäville; niitä jäi sinne myyntiin vielä aimo kasa.

Keskimmäinen, Hyvinkäältä löytynyt "TYTÖT" kyltti on aika säälittävässä kunnossa, mutta kympin hinta ja se fakta että kyllähän tuosta vielä tajuaa että mitä siinä lukee saivat ostopäätökseni syntymään varsin helposti. Käyttötarkoitusta mietin tovin, sillä olen perheessämme ainoa "tyttö", mutta joskus kaukaisessa tulevaisuudessa meille tulee toinen vessa ja sen oveen tuo sopii mainiosti sillä tytöille olin sen aikonut pyhittää joka tapauksessa.

Alin "Soita kelloa" -kyltti löytyi eilen Mäntsälästä. Viisitoista euroa oli oikein sopuhinta ja paikankin keksin sille samoin tein. Ulko oven vieressä oleva soittokellon nappi on vain tällä hetkellä rikki joten ihan heti en voi kylttiä paikoilleen laittaa, mutta nyt olisi vihdoin hyvä syy korjata se mitä pikimiten jahka ilmat vaan ensin vähän lämpenisivät. On ihan viheliäistä tehdä tuolla mitään paljain sormin.

Kuinkas te, onko tullut vastaan muille hyviä emalikylttilöytöjä viime aikoina?

I haven't seen any reasonably priced vintage enamel signs that much in the past few years in this country until I recently found these. The small ones were six euros a piece, the middle one ten and the bottom one fifteen. I think those prices alone were a good reason to buy these, but of course I already have places planned for two of them. The middle one says "girls" and the bottom one "ring the bell".

FOR SALE

Tulevaa kirppistapahtumaa silmälläpitäen siivosin vihdoin talomme toista vinttiä. Löysin sieltä paljon myös sellaisia aarteita joita en kirppikselle jaksa raahata joten pistän ne nyt myyntiin tätä kautta. Tavarat ovat pölyisiä, sahanpuruissa kieriteltyjä ja muutoinkin likaisia. Osa on majaillut vintissä vuosia.
Kaikki roinat sijaitsevat Järvenpäässä ja ensisijainen toimitustapa on vain nouto. Kysellä voi kommenteissa tai sähköpostilla nopeimmat syövät hitaat periaatteella. Ja koskapa näille ei nyt ole meillä kunnollista varastointipaikkaa (vinttiin en takaisin raahaa), niin kovin pitkiä varausaikoja en suosi vaan nopeimman noudon tarjoavat pääsevät kiilaamaan liikaa mietiskelevät tai hidastelevat.

Ja tästä lähtee:

Kaksi pyörivää vanhaa kampaamotuolia. Kernipäälisissä sanomista, likaa, pieniä haavoja ym, mutta ikäänsä nähden kohtuullisen ehyet. Istuinosissa eniten vikoja. Vaaleanlila väri paikoin haalistunut ja niitit pääosin ruosteisia. Pyörimismekanismi molemmissa toimii, toki rasvaa voisi lisätä. Tuolin leveys noin 60-62cm ja korkeus määräytyy sen mukaan kuinka paljon sitä pyörittää.

TUOLIT ON MYYTY

Telkkariterraario. Tämä on ollut ihan oikeasti minulla käytössä akvaariona joskus vuonna nakki. Nyt en usko että siinä toimii on niin kauan tuo lasiastia maannut vintissä, mutta terraariona voisi hyvin mennäkin jos tuo lasikippo tuosta enää puhdistuu. Runko on ihan oikeasta vanhasta televisiosta josta on vain poistettu kaikki sisukalut. Pinta on täynnään jälkiä ja vanha lakka suurimmaksi osaksi hilseillyt irti. Tästä jollekin kiva askarteluprojekti. 

Mitoiltaan telkkari on 54,5 x 38cm ja korkeutta on 90cm. Lasiastia on 33 x 33 x 40,5cm. Kansilaseja ei ole. Myydään as is. 

TELKKARITERRAARIO ON MYYTY

Ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä itse tuunaamani rottinkipöytä. Olen tuon kannen kuvioinnin muinoin maalannut käsin vanerilevylle. Hirveä homma, mutta ihana lopputulos. Vintissä se ei ole kunnolla mahtunut olemaan vaan on hieman vääntynyt sivuttaisesta säilytyksestä ja sen jalat klenkkaavat nyt hieman. Vaikka tuosta itse hirveästi tykkäänkin ei se mahdu meillä nyt enää mihinkään ja vintissä se vain pilaantuisi lopullisesti joten uutta kotia kehiin sille siis. 

Mitoiltaan pöytä on 125 x 70cm ja korkeus noin 50cm.

HP tälle vähän kärsineelle taideteokselleni on 45€

Just selling some of my old stuff that's been lying around the attic. 

Keittiöpuutarha edistyy

Kylläpäs minulta näitä piha- ja puutarhapostauksia nyt pukkaa, mutta minkäs teet kun aihe on nyt meidän taloudessa kovin ajankohtainen.

Keittiöpuutarha pihalla edistyy mukavasti. Toinen kasvilaatikko on paikoillaan, toinen peltiämpärin puolikas maalattu ja kokeeksi tehty yksi kukkalaatikko vanhoista tiilistä. Kuvien ottaminen alueesta on vielä hieman hankalaa koskapa tuosta aidan päältä on suora näköyhteys viereisten talojen parkkipaikoille, mutta jahka tuohon sitten kasvaa jotain, saan otettua vähän kauempaakin kuvia missä kokonaisuus näkyy sitten paremmin.

Ja pitäähän se industriaalius jotenkin näkyä myös täällä joten maalasin vitosen toisen laatikon kylkeen. Ihan vaan tyylin vuoksi. Ja heti huomasimme että on helpompi noista puhuakin kun toista voi kutsua "vitoseksi".

On ihan hirveän hauskaa suunnitella mitä tuolla nyt sitten kasvaa missäkin. Kukkia ja syötäviä tulee molempia sen mukaan miten astioihin saa.  Taaemmas korkeita kasveja ja eteen matalampaa. Ihan jo mielessäni näen sen kaiken vehreyden mitä tuossa sitten kesällä on. 

Vanha armeijan tynnyri odottaa vielä katkaisuaan mutta sillekin on paikka jo päätetty. Isompi osa menee tuonne laatikoiden taakse ja matalampi jää tähän eteen. Katsomme kasvit siihen riippuen siitä mitä sen sisältä löytyy, että pitääkö muovittaa vaiko ei, muoveissa kun emme ajatelleet syötäviä kasvattaa. Pupuaitakin pitää vielä rakentaa etteivät seutukunnan monilukuiset cityjänöset pääse tuonne sitten herkuttelemaan.

Ai että sitä voi olla innoissaan kun saa taas yhden nurkan pihastaan hyötykäyttöön. Tämäkin kun oli ennen nurkka johon vain kasasimme kaikki risut ja haravointijätteet isoksi keoksi jolla emme sitten loppujen lopuksi mitään tehneet. Nyt tuossa voi viljellä ja jatkokompostoida. Ja parasta on ettei tämä ole kiinteä asetelma vaan sitä voi sitten vuosien varrella muutella juuri niin kuin mieli halajaa.

The kitchen garden project I started a while ago is progressing nicely. We got the second big planting box there and I painted the red half of a barrel to black that suits my style better. I can't wait to start planting there, but I'll have to "hold my horses" for a while. The weather is showing no sign of good warming yet, although the spring is definitely here.