Halvat sienet

Olen välillä vahvasti sitä ihmistyyppiä joka "ostaa kun halvalla saa sen kummemmin asiaa miettimättä".  Sillä tavalla tulee yleensä hankittua kotiin kaikenmoista jännittävää jota ei tiennyt alunperin edes haluavansa.Tämä sienikartta kuuluu juuri tähän kategoriaan. Olen aina kyllä tykännyt siitä, mutten ole sen kummemmin ajatellut sen sopivan kotiini.

Kunnes sitten halvalla sain... Vitosen hinta oli tarpeeksi vakuuttamaan minut siitä että kyllä se jonnekin sopii. Ainahan nyt sen verran tilaa löytyy. Ja kas niinhän sitä löytyi sitten ja kyllähän se sopii, sopii oikein hyvinkin.

I admit of being the type of person who buys when the price is right even though I really don't have the need. I have always liked this vintage educational mushroom map but didn't quite see it fitting in my house, until the price was right. For just five euros I suddenly started to see it everywhere in my house.

Siellä se on!

Nyt se on asennettu. Monen vaiheen, odottelun, vääntämisen ja putkiliikkeessä juoksun jälkeen pönttönen on vihdoin paikoillaan ja käytössä. Se on edeltäjäänsä muhkeampi, nätimpi ja hiljaisempi. Pöntön käyttäminenkin on riemukkaampaa kun vanhan. Kahvan vääntäminen saa huulille hilpeän hymyn ja tehokas huuhtelu ihastuneen huokaisun. Ainoa pikkuriikkinen miinuspuoli on bakeliitin yllättävä viileys lämpimiin puukansiin tottuneille poskille, mutta eiköhän siihenkin pian totu. On se vaan niin hiano!

The vintage toilet is finally in use! And we love it. It's so much better than the old toilet and more comfortable to use. The only down side is the coldness of the bakelite compared to the wood seat we had on the previous toilet, but that's just a matter of getting used to it. 

Voi kuinka pieninä palasina onkaan mun pönttöni lattialla

Luulimme selviävämme kohtuullisessa ajassa pienestä pönttöremontistamme, mutta toisin on käynyt. Ensin metsästettiin uutta uimuriventtiiliä tovi ja sitten piti löytää miehen kanssa yhteistä aikaa, minä kun en yksinään jaksa pönttöä juuri nostella. Sen jälkeen vasta alkoi toiminnan testaus. Mekaniikka pelasi moitteettomasti eikä posliinista löytynyt halkeamia, ensimmäisen kerran huokaistiin helpotuksesta. Sitten pistettiin pönttö kylpyammeeseen pidempää vuototestausta varten ja sellainenhan sieltä säiliön ja jalan välistä sitten löytyi. Ihan pieni tosin, mutta ei siinä auttanut muu kuin purkaa koko rakenne auki.

Mielenkiintoista oli että vanha tiiviste säiliön ja jalan välissä oli jonkinlaista kipsiä jota saikin rapsutella hetken jos toisenkin ennen kun osat irtosivat toisistaan. Ei siis ihme että vuoti, vanha kipsi oli sieltä täältä murtunut ja liuennut pois. Hyvä apu on ollut myös Sampo , puhdistus- ja kiillotusjauhe jolla lähti ylenmääräiset ruoste- ja kalkkitahrat sukkelasti. Nyt kun kaikki on tähän asti purettu ja putsattu on tullut vähän sellainen olo että kun tämän nyt kerran tekee kunnolla on tuo pönttö käytössä vielä vuosikymmeniä. 

Uusi uimuriventtiili jota vielä toistaiseksi myynnistä löytyi. Tilata erikseen toki piti ja saapuessaan paketin pölyisyydestä päättelin etteivät nämä enää ihan kuuminta kauppatavaraa ole. Hintakin oli suolainen verrattuna uudempiin varaosiin mutta onneksi löytyi kuitenkin.

Pöntön huuhtelumäärän säädimme taivuttamalla tuota uimurinvartta alaspäin (taitoskohta suunnilleen tuossa missä putket kohtaavat). Nyt tuo hulauttaa noin suunnilleen puolet siitä määrästä vettä millä olisi alunperin, vanhalla uimuriventtiilillä huuhdellut. (Ei tarvitse viinapulloja tahi tiiliskiviä lisätä). Melkolailla taloudellisempi siis ihan pienellä säädöllä.

Nyt on pönttö enää uutta tiivistettä vaille ja saamme sen vihdoin käyttöön. Pidetään peukkuja että paikallisen putkiliikkeen pojilla on sellainen varastossa eikä tarvitsisi tilata. En malttaisi odotella enää yhtään ylimääräistä päivää.

My vintage toilet seat restoration project is almost finished. It's been disassembled and cleaned thoroughly. All else worked fine except for the float valve and there was a small leak between the tank and the bowl. The new valve we found already and only the sealant for the tank and bowl is needed. I can't wait till monday to get the missing part. It's the last thing to do before we can get this beauty to use. 

Magneettirunous

Joskus sitä tekee löytöjä kovin tutuistakin paikoista. Löysin siivotessani keittiön laatikon perältä vanhat jääkaappimagneettini jollaiset olin ihan tyystin unhoittanut edes omistavani. Nämä olivat suurta huutoa joskus reilut kymmenen vuotta sitten ja ajattelin kokeilla flunssapäiväni ratoksi josko niistä vielä ilo irtoaisi. 

Nykyisen jääkaapin muovioveen nämä eivät tartu, eikä mitään tarpeeksi suurta metallipintaa talosta löytynyt joten päädyin runoilemaan sinne sun tänne, minne nyt sattuivat tarttumaan. Mieleeni muistui samalla vuosien takaisten kahvivieraiden hauskat runoelmat näistä silloisen jääkaappini ovessa. Nauratti oikein.

Voi olla etten pakkaakaan näitä ihan heti takaisin. Jos vaan keksisin sopivan paikan voisivat nämä olla ihan pysyvästikin esillä sekä omaksi että muiden iloksi ja ajanvietteeksi kun tylsyys iskee.

I just came across my old magnetic poetry set. I had almost forgotten these. There they were just sitting in a drawer. I remember having so much fun with these on my fridge door back in the day. Since I had nothing better to do today I did some poems around the house (the current fridge has a plastic door, so couldn't use it) and it still was fun. I think I'm going to hang on to these, at least for a while.

Vaunulle varuiksi

Täytyy myöntää että lämmin alkutalvi sai ajatukseni jo kevääseen ja asuntovaunukauden avaukseen, mutta akkisältään puhjenneet pakkaset pistivät unelmani jäähän. Hetken kesti tajuta että talveahan tässä vielä eletään. Kyllä se kevät sieltä aikanaan sitten koittaa. Siihen asti täytyy tyytyä unelmoimiseen ja vaunun varusteluun.

Löysin tämän kivan vanhan peltirasian kirpputorilta. Se sopii täydellisesti asuntovaunun pieneksi laastaripakiksi, siellä kun kaiken täytyy olla niin kompaktia ja hyvin pakattua. Laitoin sinne jo sopivan kokoelman erilaisia laastareita ja pakkasin sen valmiiksi odottamaan. Tuosta se on kiva sitten ottaa ja laittaa jos pikkuhaaveri yllättää reissulla.

Even though it is still mid winter I've already started to prepare my caravan for the summer. I found this cute first aid tin from a fleamarket and it's just perfect for my caravan to hold plasters.

Korkkeja kaapin päällä

Tuntuu että työhuoneessa ei juuri mikään muutu vaikka kyllähän sielläkin tavarat vaihtelevat paikkojaan ja joskus tulee jotain uuttakin vaikka yleisilme onkin pysynyt samana jo muutaman vuoden.

 Sain taannoin ystävältä lahjaksi tämän hienon mainoskirjaimen rungon. Aluksi se oli tyhjä mutta minun oli aivan pakko saada tunkea siihen sisälle jotain. Aikani mietittyäni päädyin viinipullon korkkeihin ja melkoisen kivalta ne tuossa kirjaimessa näyttävätkin. Tekevät siitä jotenkin leppoisamman oloisen.

It almost feels like the time stands still in my work room, so little it has changed over the last couple of years. But some thing is new. I got this nice sign letter as a present from a friend and I just had to fill it up with something. Old wine bottle corks do the job really nicely.

Jäässä

Yleensä saa lukea lehdistä kuinka talvi yllätti autoilijat mutta nyt saatte lukea täältä kuinka talvi yllätti viherpeukalon. Olin nimittäin niin tottunut tuohon lämpöön ja vesisateeseen etten yhtään älynnyt siirtää porstuasta turvaan pakkaselle arkoja kasvejani ja sinne ovat nyt jäätyneet. 

Hassua kuinka silti näyttävät jotenkin eläviltä vaikka täysin menetettyjä kyllä jo ovatkin. Porstuassa on nimittäin ihan yhtä kylmä kuin ulkonakin, ilman tuulen vaikutusta tosin. No, annan nyt noiden olla koskapa ovat ihan nättejä noinkin - vaikkakin vähän pelottavalla tavalla. Zombiekasveja.

Oops. The winter came so suddenly I totally forgot all my plants in the porch. Oh well, they're gone now, even though they still look like there's life in them. The porch is as cold as outside and the temperature has been around -15 celcius all week, so there is no hope for these plants anymore.

I'll leave them there till the winter ends cause they look kind of pretty that way. Eery but pretty. 

Juhlavalot

Jouluksi hankitut kynttilänjalat ovat majailleet pyhistä lähtien keittiön pöydällä arjen ruokailuhetkiin tunnelmaa antamassa. Sointuvat vanhan talonpoikaispöydän kanssa niin mukavasti yhteen.

Ja vaikkei noita ihan kamalan usein tuossa poltella ovat ne silti varsin juhlava koristus verrattuna pöydän normaalimpaan olotilaan.

My steampunk candle holders have been sitting on the kitchen table for a while now. I like how they look on that vintage table. All though we don't use them that much with these candles the table looks more festive than it usually does.

Valoa keittiössä

Vihdoinkin oli tarpeeksi valoisaa että sain kuvattua vähän interiööriäkin. Kesken pizzanteon oli pakko hakea kamera ja koittaa ikuistaa keittiötä joka on tähän asti ollut lähes tuskallisen pimeä. 

Oli niin auvoisaa saada laittaa ruokaa ja ottaa kuvia keittiöstä luonnonvalossa pitkästä aikaa. Vietin tuolla aikaani muutenkin monta tuntia ihan vaan sen valon vuoksi.

Nyt tätä kirjoittaessani aurinko on juuri painumassa mailleen ja keittiön lumo on kadonnut. Toivottavasti se tulee pian takaisin, nyt kun on tätä valoisuutta saanut maistiaisen ei tämä talvinen pimeys enää tunnukaan mukavalta.

The day is so short here in Finland at this time of the year. We have about six hours of daylight and hardly any sun. Today there was light. It had snowed a couple of days ago and the sun was shining. I just had to take my camera out in the middle of making pizza and take some photos of the kitchen, it was so bright.

Työpöydällä

Olen sitä ihmistyyppiä jonka on kirjoitettava muistettavat asiat johonkin ylös muistaakseen ne. Olen koittanut nykyaikaistaa tapojani käyttämällä puhelimen muistutustoimintoa, mutta se tuppaa muistuttamaan minua aikoina jolloin olen joko auton ratissa tai kaupan kassalla jolloin sen teho on yhtä tyhjän kanssa.

 Parhaiten minulla toimii kun kirjoitan asiat ylös johonkin mitä katselen joka päivä nimittäin pöytäkalenteriin. Siinä ne ovat nenän alla ja siitä ne jäävät mieleen pidemmäksikin aikaa. Tuosta näkee mukavasti myöskin nimipäivät - asia jota en ikinä muista - edes omiani.

Toinen asia jota tykkään tuijotella päivittäin on tuo Rk Designin kortti. Tuo lause sopii minun sisutusfilosofiaani vaan niin hyvin. 

I just love my calender. I'm the type of a person who needs to write everything down in order to remember anything. I tried using my phone's reminder but it usually reminded me while I was busy driving my car or at the cashier at the grocery store so it just didn't work for me. That's why I have a small table calender. It's the best place for me to remind myself of something important.

The other thing on my desk I love is the Rk Design's black and white card. That sentence just works so well when it comes to my own interior decorating.

Palolyhty

Yleensä aloitan nämä löytöpostaukseni sanoilla: "Olen jo pitkään etsinyt...". Tällä kertaa unelma vanhasta kynttilälyhdystä konkretisoitui kirppislöytönä alle vuorokaudessa. Olin nimittäin edellisenä iltana lueskellut vanhoja sisustuslehtiä ja sieltä bongannut montakin kivaa vanhaa metallista kynttilälyhtyä ja siinä sivuja käännellessä toivoin että jospa joskus löytyisi minullekin. No seuraavana päivänä käveli vastaan tämä. Aivan täydellinen vanha metallilyhty.

Täytyy vain varjella tätä kaunokaista hyvin tarkkaan. Nuo tekstit kun eivät enää kummoisesti ole lasissa kiinni. Lyhty oli löytyesään todella likainen ja varovainenkin tiski riipaisi niistä jo muutaman murun irti.

It usually takes me longer than a day to find something I dream of but this time it happened fast. The night before I was reading some magazines and dreaming of a vintage metal lantern and on the very next day I found this. I consider that very lucky indeed.

Nättejä näkymiä

Tähän aikaan vuodesta on yläkerran aula yksi talon pimeimpiä tiloja. Siellä ei ole kuin yksi piskuinen ikkuna ja vaikka se etelän suuntaan onkin ei siitä juuri valoa sisälle tule. Tila on muutenkin luonteeltaan hieman outo koska tuolla on niin matalaa ettei tätä ole oikein voinut mihinkään järkevään käyttöön valjastaa.

Mutta onneksi osaan nykyään jo arvostaa myös hukkaneliöitä. Jos on nurkka vailla funktiota laitetaan sinne jotain nättiä niin että ohi kulkeissaan tulee hyvälle tuulelle. Tämän tilan helmi lienee kiistattomasti tuo viidenkympin jakkara, paras kirppislöytöni ikinä. 

Toisella sijalla tulee maisema tuosta pikkuikkunasta. Se on tämän talon paras. Muista ikkunoista näkymä on tässä tiiviisti rakennetussa alueesa uudempiin taloihin, mutta tästä näkyvässä maisemassa on vain tuo ihana naapurin vanha talo. Makoilen tässä joskus ihan huvikseni ja kuvittelen eläväni jotain toista vuosikymmentä pitkä aika sitten.

The upstairs lobby is the most unused space in this house but I've learned to appreciate it for other reasons. It's nice to have a space just for pretty things to look at. The crown jewel in this space is my best fleamarket find ever, but the view from the little window almost beats that. I sometimes just lay on the floor and admire the neighbors pretty house and dream that we still live in the mid century (decades before I was even born).

Pönttöunelma

Joskus jo ennen kun tämän talon ostimme unelmoin sellaisesta vanhasta vessanpytystä jossa on vetokahva sivussa. Sellaista ei vaan ollut vastaani tullut ennen kun tänään törmäsin tähän. Hetken sitä mietin, läksin jo kotiinkin, kunnes sitten soitin perään ja kävin ostamassa tämän omaksi. 

Riskin otin koska ei tästä tiedä vielä, että tuleeko kalua, mutta toivon niin. Ainakin päälisin puolin on ehjä ja kaikki mekanismit toimivat. Varaosiakin pitäisi vielä löytyä. Onhan tämä kotimaista laatutyötä ja pieksee ulkonäöllään (ja kestävyydellään) kaikki nykypöntät menne tullen.

Joku voisi sanoa että hullu olen jos meinaan tuollaisen vesisyöpön käyttöön laittaa, mutta sellaisille minä viittaan kintaalla. Kyllä siihen keinot löytyy että tuon 12-litran tehohuuhtelun saa taloudellisemmaksi. Mutta katsotaan nyt ensin pelittääkö tämä valtaistuin ja päätetään sitten jatkosta. 

Ai niin tämä porsliinijakkara on siis Arabian Ido, todennäköisesti malli 215,posliinissa lukee vuosiluku 1962.

I just bought this vintage toilet seat even though I'm not sure if it's still fully functional. I know there's still parts available for this model and I'm hoping I can restore this to it's old glory. I've dreamed for so long of a "throne" like this in my toilet.  (This is a Finnish Ido toilet made by Arabia porcelain factory in 1962.)