Senkki valmiina markkinoille

Ja tältä se valmis kyläkauppakaluste näyttää maalattuna. Ihan tuli just sellainen kun halusinkin ja ehkä vähän enemmänkin. On sopivasti tilaa päällä ja alla ja bonuksena laatikot tyylin viimeistelyksi ja säilyttimiksi. Seuraavaksi näette sitten kuvia siitä, miltä tuo näyttää paikoillaan Parolan aseman aulassa. 

And the chest finished with paint. I'm super happy of the outcome, it's going to work so well in my little shop at the fair.

Kyläkauppafiilistä rakentamassa

Jotta myyntipaikassani Parolan aseman joulumarkkinoilla olisi sitä kaipaamaani kyläkauppamaista fiilistä, sitä pitää rakentaa sinne itse. Siispä kävin ostamassa vähän liimapuulevyjä ja rimoja. Lisäksi osti yhden käytetyn tv-tason, josta sain valmiit latikot, koska sellaisia tähän projektiin myös tarvitsin.

Olin miettinyt ja suunnitellut tarkkaan valmiiksi kalusteen jollaisen halusin ja kun kaikki ajatukset olivat hyvässä läjässä, aloin rakentaa. Ruuvailin liimapuulevyistä senkin ja aloin mallata siihen noita laatikoita, jotka olin ensin hionut ja vähän lyhennellyt alkuperäisistä.

Laatikot laitettiin senkkiin sillä tyylillä kun oikeasti vanhassakin olisi, eli tasan pintaan ja sopivin välein. Onnekkaasti noissa oli valmiiksi tyyliin sopivat vetimet, jotka viimeistelevät lookin jahka tämä tästä ensin rakentuu.

Ja koska kyläkauppani muut osat ovat sisäosiltaan valmiiksi ahavoitunutta mäntypuuta, piti tätäkin projektia vähän patinoida niiltä osin, jotka tummaksi sitten vahaan. Mäntypuun värinen öljyvaha ajaa asian ja se oli hyvä asentaa vaiheessa, jossa alaosassa ei vielä liiemmälti ollut hyllyjä ja tukipuita edessä.

Ja sitten kun tarpeeksi oli ruuvannut ja sahannut oli kaluste valmiina läjässä odottamassa pintamaalia. Yhden päivän se otti, kun oikein rauhakseltaan rakenteli ja kävi välillä hulmuamassa muuallakin. Alaosassa on jopa samanmoiset paneloinnit taustaseinässä kun niissä ylähyllyissäkin, tosin eivät tuolta juuri näy, mutta se tieto siitä että ovat tuolla tekee tästä minulle juuri täydellisen. Nyt jo mielestäni näkee, että hyvä siitä tuli. Tulee varmasti oikein näpäkkä vielä kun sen maalin saan pintaan. Laitan siitä kuvan teille heti huomenna kun se on maalattu, nyt menen sutimaan väriä pintaan.

So I began to build a chest for my corner in the upcoming Parolan aseman joulumarkkinat. I found a set of drawers from an old tv-stand and otherwise I got new materials from the hardware store. I think it looks quite nice and even without paint it already has a lot of vintage general store vibe to it.

Synttäripoika

Eilettäin vietettiin jo toiset koirasynttärit tälle vuodelle, kun vanhempi chihukaksikostamme täytti huimat viisitoista vuotta. Tuntuu, että ihan vastahan oli hänellä ne kymmenvuotisbileet... Siihen voi toki vaikuttaa myös se, että keväällähän oli yhdet kymmenvuoisbileet kun juhlittiin tuon nuoremman synttäreitä. 

Otettiin viralliset pönötyskuvat kakun kanssa jo päivemmällä, kun noissa bileissä on yleensä sen verran hulinaa, ettei kamera tahdo ehtiä tarkentaa itse kohteeseen. Kovin oli kummastunut päivänsankari, kun sai vain katsoa, muttei koskea maksalaatikosta juustokuorrutteella tehtyä kakkua.

Kovin olis vanhalla herralla jo tehnyt maistiaisia mieli, nuoremmasta (vas) nyt puhumattakaan, mutta äippä oli tiukkis ja pienet herkkumurut tuli vain poseerauspalkkioiksi ja kakku meni takaisin jääkaappiin.

Tuli vähän pahaa silmää ja syyttäviä katseita, mutta illan tullen korjaantui kummankin karvakorvan mieli kun tuli koirakavereita (ja ihmisiä) kylään ja saatiin se kakkukin vihdoin imuroitua noihin karvahaalareihin. (Päivänsankari kuvassa taempana).

On se vaan hassua ajatella, että nyt tuo piski on ihmisvuosissa laskettuna jo 83 tai 105-vuotias laskentakaavasta riippuen. Toinenkin nappisilmä myös jo ihan eläkeiässä joten meillähän on nyt vallan pikkukoirien vanhainkoti täällä sitten. 

Our elderly Chihuahua turned fifteen yesterday and of course there was a party for him. I took these photos before the guests arrived, cause it was easier to keep their attention for the poses with no distraction around. They didn't get to have the cake yet and that's why they gave me a little of the evil eye at the end. 

Markkinanurkkaa laittamassa

Piipahdin eilettäin Parolan asemalla laittelemassa ja suunnittelemassa markkinanurkkaani. Minusta on niin kiva laittaa aina joka vuosi eri paikkaan itselleni pieni myymälä ja tänä vuonna siihen panostetaan oikein kunnolla. Tuunasin viime kevättalvella itselleni nuo kaksi hyllyä, jotka nyt saavat vihdoin sen lopullisen ilmeensä puuvahan ja maalin avulla. Tumma puuvaha on jo asennettu hyllyjen sisäosaan ja maali ulkopintaan tulee perästä jahka saan mietittyä tilaan muutkin kalusteet valmiiksi. Kävi nimittäin taas niin, että nälkä kasvoi syödessä ja nyt; kolme viikkoa ennen tapahtumaa pitää vielä rakentaa pari kalustetta lisää jotta putiikkini lookki markkinoilla olisi mahdollisimman täydellinen.

Mutta nurkka on jo nyt aika kiva eikö vain? Kylttikin sopii paikalleen kuin nakutettu. Tuohon hyllyjen väliin ikkunan alle vielä pöytätasoa ja toisen hyllyn alle lisää hyllyä niin johan kuulkaa alkaa olemaan kioski valmiina sitten. Tavoitteena on tänä vuonna saada tuohon vähän sellaista kyläkauppamaista fiilistä ja näyttää vahvasti siltä, että taidan tässä tavoitteessani aika liki onnistua. Siitä on kiva sitten ihmisten tulla ostelemaan käsin tekemiäni ihanuuksia, omasta hienosta nurkkaputiikistani. Mutta mikä parhainta just nyt on se, että minulla tulee olemaan niin kivaa tuon laittamisessa kun pääsen taas vähän rakentelemaan kalusteita itse. Jei!

My corner in the upcoming Parolan aseman joulumarkkinat is coming up nicely. I still need to build a table and  a shelving unit there and paint a little, but when I'm done this corner will have a definite vintage general store vibe to it like I have been visioning since spring.

Markkinahumuun valmistautumista

Valmisteluni Parolan aseman joulumarkkinoita varten ovat jo siinä pisteessä, että myyntinurkkaa on alettu asema-aulassa pikku hiljaa sisustelemaan. Tänä vuonna olen samalla paikalla kun toissa vuonna, eli pääovesta katsottuna vasemmassa takanurkassa. Viime vuonna olin pienessä sivuhuoneessa, jonne tein itselleni vaakasuuntaisen kyltin seinälle ja tänä vuonna se piti tehdä uusiksi, kun se ei mahdu nurkkaani vaakaan vaan piti saada pystyyn. Kovelevypohjalle liitutaulumaalilla ja akryylivärillä taiteiltu taulu otti muutaman tunnin aikaa tehdä, mutta lopputulos on vallan mainio myyntinurkkaani koristamaan ja ilmineeraamaan kuka sielä häärää. Nyt on siis samoihin kehyksiin olemassa kaksi eri päin olevaa vaihtoehtoa kyltiksi mikä on oikein hyvä myös tulevien vuosien esillepanoa varten.

Myös keramiikkaa on alkanut putkahdella uunista markkinoita varten. Ensimmäinen pikkuerä odottelee jo keittiön pöydällä viimeistelyä. Nämä erät on varattu alustavasti vain tuonne markkinoille jotta valikoima olisi varmasti täydellinen eikä mitään puutu tai lopu ihan heti kesken. Viidettä vuotta markkinoita on jo opettanut melko hyvin kuinka paljon mukaan pitää tuotteita ottaa jotta hyllyt pysyvät täytettyinä loppuun asti, eikä kenellekään tarvitse alkaa myymään ei-oota heti alkuunsa. 

Tänä vuonna uutuutena on markkinoilla mukana nuo etualan saippuakupit. Niitä löytyy valkoisen lisäksi myös harmaalla karakleepinnalla. Laittelen kuvia niistä sitten kun postailen lisää siitä kaikesta  mitä myyntiin tänä vuonna markkinanurkkaani olen tuomassa.

Needed to make a new sign for my selling corner in the upcoming Parolan aseman joulumarkkinat. The old one was horizontal and didn't fit, so I made a vertical one that does. I also got the first batch of pottery from the kiln. Still much more nice things to come for sale at the fair and I'll post them here as I get them done.

Kaiversin kurpitsan

En ole vuosiin enää kaiverrellut Halloween-kurpitsaa, kun lapsi kasvoi aikuiseksi. Ei ole ollut oikein mitään syytä koristella kotia kauhuteemaan kun ei itse ole ollut sellaista vailla, kunnes nyt. Tämä pitkä syksy vaatii jotain juhlaa ennen joulua ja koskapa kurpitsajuhla on olemassa, vaikkakaan ei minään tiettynä päivänä tässä maassa, päätin, että nyt kyllä kaiverran sen kurpitsalyhdyn, ihan vaan vaikka omaksi iloksi.

En muistanutkaan, ettei se ole ihan lasten leikkiä tuo kaivertelu, sormiin ottaa melko kova kurpitsa, jonka reunat pitää vähän ohentaa leikkaamista varten. Muutamaa eri työkalua kokeiltuani sain siitä sen verran hyvän, että pääsin leikelemään siihen naaman, tällä kertaa vähän lempeämmän. Nyt vaan harmittaa, etten voi laittaa tätä ulos portaille ulko-oven viereen niin kuin olin suunnitellut. Pakkasta ei nimittäin tämä enää oikein kestä ja sitä on nyt ensilumen myötä muutamaksi päiväksi luvattu. Jääkaappilämpötila olisi kurpitsalyhdylle kaikista paras, mutta koska en sitä nyt ihan jääkaapissa aio pitää, laitan sen ehkä yläkerran portaikkoon, jossa lämpötila on vähän viileämpi kuin muualla asunnossa ja katson josko se siinä muutaman päivän ilonani viihtyisi.

Haven't made a jack'o lantern in a few years, but this year I suddenly felt a big need to make one. I had forgotten how hard a pumpkin can be to carve, but with a few curse words and some different tools I made it.

Piha-asetelma

Syksyn harmautta piristämään hankkimat kasvit pääsivät esille tähän pieneen piha-asetelmaan jonka tein tuonne tuija-aidan vierelle puutarhaani. Nostin sinne rautasohvan ja pienen pöydän ja pengoin nurkistani vähän somisteita ympärille ja lopputulos on mielestäni oikein viehkeä katsella. 

Viime jouluksi hankkimani pieni kuusi säilyi kuin ihmeen kaupalla hengissä kuumasta kesästä. Pidin sen tiukasti varjossa ja annoin joka päivä vettä toivoen, että saisin pitää sen vielä ja niinhän se sitten selvisi. Nyt saa olla tuossa pöydällä ennen kun lumet tulevat, jonka jälkeen siirrän sen sitten vähän jouluisampaan asetelmaan jonnekin muualle.  

Rottinkikorikin on vielä elossa, vaikka se onkin viettänyt pihalla jo jokusen talven. Se on oikein hyvä olla erikseen tuollainen pihakori somistusta varten, ettei parempia tarvitse säiden armoille uhrata. Tämä ei ole oikeasti vanha, vaikka näyttääkin nyt siltä, vaan joku uudempi halpa kirppislöytö. Pihaelämä on tehnyt sille temppunsa ja näyttää nyt mukavan patinoituneelta ja somalta.

Möin jossain vaiheessa lähes kaikki pihalyhtyni pois tuota yhtä isoa lukuunottamatta. Ne olivat tyyliini ehkä hieman liian modenit ja olenkin nyt hamstraillut tilalle vähän perinteisempää mallia. Tosin tätä pihaahan valaistaa ympäri vuoden niillä jouluvaloilla, joten lyhtyjä ei tarvitse ihan hirveästi niiden lisäksi ollakaan. Muutama somisteena riittää vallan mainiosti.

Noita itse askartelemiani betonikirjoja minulla on täällä muutama. Ne ovat jo pikkuhiljaa alkaneet ottaa itseensä vähän patinaa, niin kuin alunperin toiveissa olikin. Silloin kun eivät ole jossain esillä pihaa kaunistamassa, pidän niitä säilössä jonkun puskan alla, jossa on paremmat edellytykset patinalle ja sammaleille.

Ja nyt odotellaan saadaako tänne eteläänkin jo maistiaisia ensilumista parin päivän päästä, olisi kiva nähdä miltä tämä asetelmani sitten näyttää, mutta jos niitä lumia ei vielä tule niin eipä haittaa kun nättiä on nyt ilmankin.

Made an arrangement to the yard to make it pretty for the fall. I used the plants I got a while ago and gathered all things pretty around them. The bench and table can stay here all the way till spring, but I think I'll tweak the props a little when we're closer to Christmas.