Karvakorvan synttärit vol 2

Niin ne vuodet vierii, että se toinenkin karvakorva täytti eilen sitten sen kymmenen vuotta ja tietysti sillekin piti bileet järjestää niin kuin isälleenkin tehtiin samoilla lukemilla. Laitettiin koristeet paikoilleen ja pöytä koreaksi ja kutsuttiin liuta karvaisia kavereita ja sukulaisia juhlimaan. Olin säästänyt tuon roikkuvan koristuksen Luken bileistä ja siitä oli helppo muokata vain nimi vaihtamalla banneri näihinkin juhliin. Kierrätys kunniaan tietenkin.

Pöydälle katettiin kaikkea kivaa ihmisvierailla ja lapsia varten tietty taas vähän epäilyttävämpääkin herkkua, pitäähän sitä nyt koirabileissä vähän hassutella. Sulatetusta suklaasta saa rusinoita lisäämällä varsin realistisen näköisiä juhlaherkkuja, jotka menivätkin aika hyvin kaupaksi juhlavieraille, tosin aikuiset olivat tässä asiassa yllättävän paljon rohkeampia kuin lapset, jotka enimmäkseen tyytyivät kikattelemaan vieressä. 

Ja herkuista puheen ollen oli koiravieraille laitettu varsin mojova yllätys. Tein nimittäin ison synttärikakun jauhelihasta, riisistä ja koirannappuloista ja siitä riitti reilusti syötävää ihan jokaiselle karvanaamalle. Sitä odoteltiin kuola valuen ja tarjoilun koittaessa hävisi annokset parempiin suihin nopeammin kun ehti kissaa sanoa. Kakku oli niin iso että siitä riitti helposti vieraille jopa kotiinviemisiksi asti. 

Päivänsankari sai tietty aloittaa ja hetken hämmästelyn jälkeen tajusikin nopeasti, että tämä todella oli häntä varten tehty ja oli aivan sallittua raastaa sitä naamaansa sen minkä ehti.

Vieraiksi tulivat muiden muassa Yodan äiti Banze sekä kaksi siskoa Bella ja Hani. Bellalla, josta kuvassa näkyy vain kuono, oli eilen myös 10-v synttärit, mutta Hani on vajaa pari vuotta nuorempi, samat vanhemmt kumminkin molemmilla, että täyssisaruksia silti. (Eli äiti tuo kameraa kummasteleva Banze kuvassa ja isä se meidän Luke).

Hani taas osaa olla ihan uskomattoman lutunen pikku luppakorva. Tästä pikku höpönassusta ei ikinä voisi uskoa sen olevan jo ihan täyskasvuinen kahdeksanvuotias koira. Siskonsa Bellan kanssa nämä ovat pentueidensa pienimmät kun taas meidän Yoda vajaan neljän kilon elopainollaan on heittämällä se kaikista isoin roikale, mitä äidistään on ikinä ulos tullut (isänsä poika todellakin).

Sitten vieraina olivat tietty Tero (ylempi kuva) ja Pipa eli Pippuri, joka on muuten siskoni toisen koiran äiti, sen camo-kuosisen, eli Pahiksen. Meidän Luke on senkin isä, eli se on myös Yodan siskopuoli se.

Ja samoi tämä on myös Luken lapsosia tämäkin, eli Pahiksen sisko ja Yodan siskopuoli Puffetti, tuttavallisemmin Puhveli vaan. Se on ain niin hauska kuinka nuo koirien geenit voi jakautua värien ja muiden ominaisuuksien osalta Samasta isästä tulleet pennut on eri äitien kanssa kuin ihan eri planeetoilta. Mutta se sukujuurista (kuka muuten edes pysyi kärryillä näistä?)

Illalla kun vieraat lähti oli meillä täällä kaksi niin väsynyttä koiranpoikaa ettei tosikaan. Molemmat makasivat aivan reposina, taju kankaalla ja sulattelivat tyytyväisinä kakkuannoksiaan sulautuen lähes täydellisesti sohvan värimaailmaan. Että hyvät oli kyllä bileet. Seuraavan kerran ajateltiin juhlia marraskuussa kun Lukelle tulisi 15-v mittariin. Toivotaan, että pysyy yhä vetreänä ja hyväkuntoisena sinne asti (ja pidemmällekin), niin kuin on tähänkin asti ollut. 

And so came the day when our other Chihuahua turned ten years old. The other one already did so five years ago and got a huge party so we decided this one must have a party too. It was so much fun for us humans and the dogs. I made a huge cake out of minced meat, rice and dogfood and needless to say it was a big hit amongst the furry ones. For humans I made some suspicious looking treats out of melted chocolate and raisins and the kids had a lot of fun watching the adults eat them while being too timid to try themselves.

I and most of the human guests were in Chihuahua heaven sitting on the floor with all the furballs running around. Oh, best times ever!