sunnuntai 18. helmikuuta 2024

Lahjapeilin paikka

Pohdiskelin vielä lokakuussa, josko tämä siskolta synttärilahjaksi saatu peili sopisi jonnekin muuanne kun tänne pikkumakkariin. Mietin sen sovittelemistakin eri huoneisiin, mutta sitten jostain syystä en lähtenytkään sille tielle vaan annoin peilin olla tässä ja just näin.

Jossain vaiheessa tarkoitus oli ripustaa se vähän ylemmäs seinälle, mutta sekin sitten vaan jäi ja peili oli tuossa senkin päällä seinään nojaten ihan näihin päiviin asti, kunnes tässä eräänä aurinkoisena aamuna...

Vihdoin otin työkalut käteen ja pistin sen seinälle, sillä tässähän sen paikka on ollut ja tulee näemmä olemaankin. Mitä sitä suotta enää edes miettimään minnekään muualle, kun tähän se sopii niin oivallisen hyvin.

Ja nyt kun se on seinässä kiinni ja irti senkin pinnasta on kokonaisuus paljon kivampi ja kepeämpi. (Tosin kuvaaja olisi voinut keskittää senkin ja peilin paremmin kohdilleen, mutta menkööt nyt tämän kerran, eihän sitä aina voi ihan täydellistä ollakaan.) Tykkään myös nyt kun peili on vähän korkeammalla ja siitä näkyy erilailla huonetila, kun vinossa ollessaan, jolloin se peilasi pääasiassa katonlapetta.

Ja lopuksi vielä kuvakulma, josta paremmin hahmottaa kuinka pieniä ja sieviä nuo kalusteet tuolla makuuhuoneessa ovatkaan. Tilaa ei ole sängyn ja senkin välissä kun vähän reilu metri ja vähän sirommilla kalusteilla se ei näytä ahtaalta ja siinä on hyvin tilaa liikkua.

I had planned to try this mirror out in other rooms too, but then I just didn't. It stood here on the sideboard till the other day when I finally took out the tools and mounted on the wall. Now it has found its' place to stay in this house.

lauantai 17. helmikuuta 2024

Löytöjä pääkaupunkiseudulta

Käytiin viikko sitten ystävän kanssa hulmuamassa vähän lähipitäjien kirppiksillä ja muilla ostoksilla ja vaikken yleensä ihan hirveästi löytöjä tuolta Helsingin puolelta ole kotiin kannellut oli tämä kerta iloinen poikkeus siihen ja mukaan lähti oikein kiva pieni läjä aarteita.

Nämä kaikki löytyivät Suutarilan kirppikseltä ja varsin kukkaroystävälliseen hintaan vieläpä. Söpön pieni kodintölkki, jollaisia olen keräillyt jo vuosia löytyi seitsemällä eurolla ja on niin hyväkuntoinen, kun olisi vasta puristettu muotoonsa.

Hauska messinkiämpäri maksoi myös seitsemän euroa ja oli ihan vastustamattoman hieno ja varmasti monikäyttöinen niin tottahan senkin kassalle kannoin.

Ja lopuksi vielä pari hömppälän kukkakuosista tyynyliinaa kaksi euroa kappale, jollaisia tarvitaan tässä huushollissa aina, kun haluan vähän vaihtelua sisustukseen. Tyynynpäällisiä ei siksi voi olla koskaan liikaa. 

Joten kannatti siis piipahtaa pitkästä aikaa myös tuolla etelämmässäkin ostoksilla, vaikka löydöt tulivatkin vain yhdeltä torilta. Mutta seura oli loistavaa ja reissu erittäin onnistunut muiltakin osin, joten nämähän vain kivasti kruunasivat koko päivän.

My recent fleamarket finds. A pristine old glass jar that I collect, vintage brass bucket and two floral pillowcases.

torstai 15. helmikuuta 2024

Voihan kevätneule

Olis ihan viimeisintä viimeistelyä vaille tämä neulomani kevätneule, ellei olisi tullut paria mutkaa matkaan, joista viimeisin oli niin jyrkkä, että hujautti minut suoraan pusikkoon noin vertauskuvallisesti. Olin tehnyt vähän vastaavan raitaneuleen muutamia vuosia sitten ja kirjoitellut silloin ohjeen ylös itselleni omaan käsialaani ja mittoihini sovellettuna, joten ajattelin tämän olevan helppoa kun heinänteko, mutta ei se sitten ihan niin ollutkaan. Kaikki meni aivan mallikkaasti tuonne hihoihin ja kainaloihin asti, mutta sitten alkoi tuntua vähän hassulta.

Ensinnä sain kilkutella tuota yläosaa kolmeen kertaan uusiksi, kun ei sitten millään tahtonut ylös itselleni kirjoittelema sovellettu ohje toimia, vaan aina tuli liian lyhyt ja piti lisätä kerroksia. Kolmannella onneksi pääsin vihdoin maaliin ja olin jo varma, että nyt tämä tästä valmistuu, mutta sitten tulikin eteeni isompi ongelma;

kun sovitin neuletta innoissani päälleni osoittautui se ihan liian ahtaaksi ja kovin makkarankuoreksi muodoilleni ja ihmetys oli melkoisen suuri, että miten on mahdollista, kunnes tovin omia ohjeitani lueskeltuani tajusin, että olin sitten ihan pokkana lukenut ohjetta missä oli paksumpi lanka! Eli oli siis ihan liian vähän silmukoita tämän neuleen ympärysmitassa. Ei siis ihme, että sitä yläosaakin joutui niin paljon säätämään, mutta vähän oli vissiin väsynyt neuloja, kun ei siinä kohti älynnyt, että jokin muukin voisi olla pielessä. 

Harmitus muuttuikin pian nauruksi, kun hoksasin, että tuli siis tehtyä neuletunika jollekin muulle kun itselleni. Onneksi ystäväpiiristä löytyy semmoisia, joille saattaisi tämä kelvata jahka keräilen itseni ensin kasaan ja jossain kohti teen tämän loppuun.

Ja sitten vielä kaiken kruunuksi hoksasin vasta näitä kuvia katsellessa, että olen onnistunut tekemään kaula-aukkoon vielä erilaisen resorinkin, kun hihoihin ja helmaan. Ehkä tosiaan ihan hyvä pistää tämä nyt hetkeksi piiloon ja viimeistellä vasta sitten, kun kaikki nämä neulomisesta aiheutuneet turhaumat on ensin paranneltu. Ja seuraava neuleprojekti aloitetaan vasta sitten, kun on ensin harjoiteltu tarpeeksi lukemaan niitä omia ohjeita vähän tarkemmilla silmillä. 

Almost finished this knitted tunic when I realized I had the wrong instructions and this is way too tight fitting for me. I also had to knit the top so many times over that I managed to knit a different style to the neckline than the sleeves and bottom. Oh well, I've got friends that might want to have this and I''ll finish it as soon as I get over this mishap of mine.

perjantai 9. helmikuuta 2024

Peiliä peilin viereen

Ostin isompaan makuuhuoneeseen torista hienon peilin, joka olikin sinne hitusen liian leveä. Siinä kun mietin sen kaventamista sopivaksi, päätinkin ensin sovittaa sitä myös tänne pienempään makkariin ja sinnehän se sopi niin kuin olisi alun perinkin sinne osteltu.
Meillä oli tässä samaisessa paikassa nimittäin joskus tällainen korkea pukeutumispeili, mutta kalustusten muuttuessa sekin muutti pois ja sitten peilailtiin muualla. Nyt kun tuota isoa peiliä kokeili tuohon niin heti tajusi kuinka näppärä se siinä onkaan ja kuinka paljon vaivaa säästyy, kun saa heti vaatekaapin vierellä mallailla päällepantavansa.

Peili on Ikean mallistoa, mutta vanhempi ja kuluneempi ja maalattu joskus valkoiseksi. Tykkään hirveästi tuosta pelkistetystä muodosta ja se sopii mielestäni  ihan täydellisesti tähän huoneen tyyliin ja nurkkaan.

Vaikka ensin ajattelinkin pitää sitä tuon ensimmäisen kuvan mukaan seinään nojaavana, päätin kuitenkin ripustaa sen seinälle, koska sillai vähän alapainotteisesti ei ole itseään kiva peilailla, kun vinottain olevasta peilistä näkyy.

Tein paperista peilin yläosan mukaisen mallin ja painoin siihen läpi ne peilissä olevat ripustusreiät ja sitten mittasin ja teippasin paperin seinälle ja pistin ruuvit tarkasti paperin reikien kohdalle niin sain kerralla peilin suoraan paikoilleen.

Tuossa on nyt sitten peiliä peilin vierellä ja ehkä se on hitusen tårta på tårta, mutta... Annan noiden olla nyt tuolleen tovin, koska tykkään ihan hirveästi tuosta soikeasta peilistä kenkälipastoineen, enkä haluaisi tuota komeron ovea pelkästään tähän nurkkaan jättää, koska se olisi tällaisen tavara- ja peilihurmoksen jälkeen silmiini ehkä liian pliisu pelkkä ovi.

Joten siinä se nyt on ja ai että kun se on kiva! Mutta nyt kun tämä peili pöllittiin tänne pikkumakkariin niin sinne isompaan pitää vielä metsästellä sitten uusi, sinne kun myös korkea peili mahtuu ja tarvitaan. 

Got this vintage Ikea mirror to the bigger bedroom, but since it was a bit too big there I tried it out here and it fit's perfectly. The only odd thing is that there's quite a bit of mirrors in this corner now, but I'm not going to say it's a problem. I think I might actually like it this way.

tiistai 6. helmikuuta 2024

Ammetarjotin lehdessä

Olen odotellut täällä jo joulukuusta asti, että koska se uusin Unelmien Talo&Koti-lehti ilmestyy, että pääsen täälläkin esittelemään tätä superhienoa itse tekemääni ammetarjotinta. Ohjeet tämän askartelemiseen nimittäin tein ja kuvasin juurikin tuolloin joulukuussa ja tästä tuli niin hieno ja ihana, että se jäi heti käyttöön meidän piskuiseen kylppäriin.

Eli tuon ylemmän kuvan lehden sisältä tämä ohje löytyy ja pääkuvan juttuun kuvasin juurikin tässä meidän pikkuisen kylpyammeen luona, ehkä hitusen lavastaen vaan niin, ettei sen todella pikkuinen olomuoto liikoja näy, jotta halukkaat tarjotinaskartelijat voivat mieltää sen omaan isompaan ammeeseensa paremmin sopivaksi. Se on kuvattu silloin tuolla hanan puolella, mutta nyt sen paikka on tässä jalkopään puolella.

Kuten kuvista näkyy tämä amme on niin pieni, ettei tuota tarjotinta tässä oikeastaan voi edes kylpiessä käyttää, kun se olisi ihan liikaa tiellä, mutta sillepä löytyikin oivallista käyttöä tuossa muuten; se on nimittäin ihan loistava laskutila! 

Tässä vajaan kahden neliön kylppärissä kun ei minipientä ikkunalautaa lukuunottamatta juuri ollut tilaa laskea käsistään asioita, kuten nyt vaikkapa hiusharjaa ja lakkapurkkia ponnaria sitoessa, niin tämä hauska tarjotin ammeen yllä toi runsaasti kaivattua lisätilaa semmoiseen. Siinä voi pitää kahvikuppia aamuasioilla ollessaan ja puhelinta, jos tykkää kuunnella jotain. Kylpemisen ajaksi sen voi nostaa pois, eikä se vie tilaa seinää vasten nojatessaan oikeastaan ollenkaan. Se sopii täydellisesti tilan väreihin ja tyyliin ja täytyypä vähän kehua itseään ja sanoa, ettei lainkaan näytä vasta tehdyltä, vaan sopivasti antiikkiselta, just niin kun pitikin!


Jotta käykääpä kuikuilemassa siitä lehdestä teko-ohjeet jos tällaista mielitte myös itsellenne. Se on ilmestynyt vasta, että löytyy varmasti hyvin vielä markettien lehtihyllyistä, jos ette tilaajia ole. Ja jos käy niin, että hoksaatte koko jutun liian myöhään niin eipä hätiä, ohjeet löytyvät myös kotona-sivustolta tästä linkistä.

Made this cool antique-look bath tray with instructions to make one for Unelmien Talo&Koti magazine. It's out now, go chek it out.

sunnuntai 4. helmikuuta 2024

Kukkia valoisaan aamuun

Olen tänä vuonna ostanut kukkakia kotiin jo enemmän kun kun edellisinä parina vuotena yhteensä enkä oikein tiedä mistä se johtuu. Liekö se, että kimput ovat ruokakaupoissa niin houkuttelevasti sijoitettuna kassojen viereen vai se, että tässä talven ankeudessa sitä vaan kaipaa vähän enemmän kukkaloistoa kotiinsa. Mene tiedä.

Ostin yhden ison kimpun missä viisitoista "tulppua" kolmessa eri värissä ja koskapa eivät ihan mahtuneet yhteen maljakkoon kaikki, niin jaoin ne kahtia. Tänne makkariin toin valkoiset ja jätin alakertaan lilat ja pinkit, vaikka nekin olisivat väriensä puolesta olleet kyllä oivalliset tänne. (No, ehkä täytyy kokeilla niitäkin jossain kohti, koska eihän mikään laki kiellä vaihtelemasta kukkien paikkaa vaikka päivittäin.)

Viime päivinä on ollut kyllä ihana herätä huimasti lisääntyneeseen valoon. Verhot kun aukaisee meinaa vallan sokaistua, kun niin kirkkaalta tuntuu, mutta se on ihan fantastista kuinka onnelliseksi ja energiseksi siitä tulee. Oikein jo odotan huomista aamua, kun vieressä on vielä tulppaanit tuoksumassa. Ei voi alkaa päivä huonosti kyllä tuossa.

P.S. Olen tykännyt myös tästä viime kesänä löytyneestä hauskasta yöpöydästä ihan älyttömän paljon. Se on niin näppärä tuossa laatikoineen, ettei tosikaan. Nyt kun on vielä tottunut siihen, että silmälasit ovat ylälaatikossa ja nenäliinat alempana ei tarvitse hämärässä enää huitoa mitään pitkin lattioita.

Got some tulips to my bedroom to celebrate the fact that the daylight is is coming earlier and earlier each morning. P.S. I love that nightstand I got last summer. 

perjantai 2. helmikuuta 2024

Hämeenlinnan kirppistuulia haistelemassa

Kävin eilettäin pitkästä, piiiitkästä aikaa Hämeenlinnassa kirppistourneella ystävän kanssa. Oli jo aivan hirveät vierotusoireet, kun edellinen kerta oli marraskuun alussa ja tuntui, että siitä on ainakin sata vuotta aikaa jo. Ystävääkään en ollut livenä nähnyt sitten joulukuun alun markkinoiden, joten olipas ihanaa kun vihdoin osui tähdet ja säätilat kohdilleen ja päästiin viettämään mukava päivä kirppisten ja kälätyksen merkeissä.

Kuvan puuterisen pinkit pellavaiset röyhelöyynyliinat löytyi kirppis Vanajankulmasta. Osteltu ihan se tuleva makuuhuoneen tapetti mielessä siintäen.

Kierrettiin taas ihan kaikki paikat mitkä suinkin ehdittiin ja tehtiin ihan mukavasti löytöjä vaikka vähän on selkeästi verottanut alkuvuoden rankat säät tarjontaa paikoin Hämeessäkin. Itselle oli kuitenkin tärkeintä päästä vihdoin tuulettumaan omia nurkkia pidemmälle ja ihan vaan haistella vähän erilaisia kirppistuulia.

Kuvan kaikki sakset lempikirppikseltäni Suomen kasarmin aarteista, pikkuharava Portobellosta, kapustat Luotsin kierrätysmyymälästä ja vispilä Oldscool vintagesta (jossa on muuten loppuunmyynti ale -60% kaikesta!). Ihania somisteita käytettäväksi kaikenlaiseen kivaan sekä sisällä, että puutarhassa.

Ja kylläpäs teki taas hyvää tuo reissu mielelle. On niin kiva päästä jakamaan ystävän kanssa ideoita ja inspiksiä ja aina kotiin tullessa on olo niin virkistynyt, kun olisi ulkomailla asti käynyt. Parhautta myös se, etten ole vielä koskaan sieltä tyhjin käsinkään kotiin ajanut.

Kuvan henkarit Luotsin kierrätysmyymälästä. Tätä mallia olen keräillyt sieltä täältä ja nyt tuli kerralla niin monta, ettei enempää enää edes taida tarvita. Tuli tehtyä myös koko reissun halvimmat kaupat sillä vanhoja henkareita sai sieltä ihan ilmaiseksi ottaa.

My recent fleamarket finds from Hämeenlinna.