perjantai 18. toukokuuta 2018

Kesäkeittiö 2018

Kesä kun on alkanut ja sehän siis on säiden puolesta todellakin alkanut, niin laitoin oikein kesäkeittiönkin nätiksi.
Olin mennyt syksyllä riipimään sen takana olleen pusikon ja siitä näki nyt ikävästi läpi, niin keksin peittää näkymän parkkipaikalle kiinnittämällä keittiön takaseinään viipaleen juutista tehtyä maanmuokkauskangasta. Visuaalisesti näyttää paikoilleen pingotettuna ihan puulevyltä ja sopii tuohon oikein hyvin siksi aikaa, että vehreys takana tuuheutuu.

Keittiö tönöttää tuossa paikoillaan vuodet ympäri ja on alkanut vihdoin kivasti patinoitua harmaammaksi. Juuri sopivasti kun olenkin alkanut jo kyllästyä tuohon punaruskeaan pintakäsittelyyn. Mieli tekisi tuohon jostain joku kivilevy löytää kanneksi, niin ei suotta sade valuisi aina hyllyille asti. 

Mutta nyt nautin siitä, että on näitä ilmoja jolloin kesäkeittiötä voi käyttää. Jäi männä kesänä niin vähälle se, että on otettava oikein kaksin käsin takaisin nyt.

My small summer kitchen has aged outside quite nicely. I like the greyness that is showing here and there. It has been just lovely to be able to use this already, since last summer was so rainy we didn't get to cook outside more than two times if I remember correctly. 

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Pikapöytä

Koska en valmiina löytänyt mieleisen näköistä ja kokoista puutarhapöytää otin ja tekaisin itse nopean pihapöydän puutarhan oleskelunurkkaan. Tämän alueen kalusto on vielä pääosin harkinnassa ja vaikka nämä rottingit tässä ihanalta näyttävätkin, eivät ne siihen ole pysyvästi jäämässä, kun kuuluvat asuntovaunun kalustoon. Mutta kun nyt ovat siinä niin piti tietty olla pöytä kanssa.

Tein tämän ihan rautakaupan valikoimissa olevista rimoista, kun inspis iski aikaan, jolloin oikeat puutavarakaupat olivat kiinni. Koko on juuri sopiva kun itse tekee ja näkö vaihtunee vielä joko ajan kanssa tai sitten jollain käsittelyllä. Ongelma kun on, että en tiedä ihan vielä millaiseksi tämä nurkka tästä muodostuu, mutta sen mukaan muotoutuu pöydän värikin sitten joskus.

Nyt kuitenkin kelpaa täällä hellettä olla paossa tuijien katveeessa, kun on pöytä jolle virvoitusjuomansa laskea kun tuossa istua rentoutuu ja itseään aurinkohatulla tuulettaa. Kyllä tätä on jo odotettukin.

I needed to get a certain size table to go with my rattan chairs so I made one myself. I think it looks quite cute and works just as I planned. Now I have the best place to sit, relax and cool down in the shade.

maanantai 14. toukokuuta 2018

Puutarhamaniassa

Täytyy se tässä tunnustaa, että nyt on täällä sairastuttu ihan kunnolla puutarhamaniaan. Johtuneeko tuo näistä parista menneestä erittäin huonosta kesästä, mutta täällä ollaan oltu nyt koko viikonloppu puutarhahommissa aamusta iltaan ja nautiskeltu kaikesta siitä mikä vähänkään vihertää.

Olen mietiskellyt pihan istuinalueen ilmattä ja koittanut etsiä siihen sopivaa pöytää semmoista kuitenkaan valmiina löytämättä. Niinpä siinä sitten on työn alla pöytä, joka tuohon tilaan hienommin sopii. (Laitan parempia kuvia siitä jahka se tässä ensin valmistuu.)

Kasvihuoneeseen on ollut melkein pakko hankkia lisää kasveja, vaikka ensin ajattelinkin odotella hieman pidemmälle kesään. Tuli jotenkin paniikki, siitä että onko sitten myöhemmin näin hyviä taimia enää tarjolla ja siitä se osteluhurmos taas sitten lähti. 

Pihaa on myös pesty ja puleerattu parin vuoden tauon jälkeen oikein huolella. Josko tänä vuonna saisin vihdoin maalattua loppuun myös nuo pari vuotta sitten kesken jääneet vihreät puutarhakalut.
Kesäkeittiökin on nyt niin söpönä tuolla nurkassaan ja tuoksuu vienosti mäntysuovalle.

Että kyllä sitä kesää on ilmeisen kuumeisesti odoteltu, kun nyt näin paljon puutarhanhoitoenergiaa on ollut patoutuneena.

Have spent the whole weekend cleaning and working in the garden. It's been so long since the weather has been this nice here. I think I've unleashed some very well buried gardening energy and now it all bursts out of me with happiness and joy.

keskiviikko 9. toukokuuta 2018

Toukokuun kirppissaaliita

Nyt kun sitä on saanut vähän nurkkiaan kevennettyä menneellä Mansen blogikirppiksellä, saattoi sitä hyvällä omallatunnolla käydä vähän ostelemassa uutta. Eilettäin pyörähdin pienellä kierroksella, puutarha-asiat mielessä ja tällainen oli reissun lopputulema.

Mukaan löytyi karkkipurkki, vanha piknik-kori, ihana pellavainen verkkokangas sekä vähän uudempi kori ja puupenkki. Huomatkaa taas tuo väriharmonia, sitä on shoppailtu ihan tiettyyn sävyyn jälleen kerran. Kaikki löydöt ovat tosi mieluisia, mutta yksi niistä nousee jotenkin kyllä korkeammalle arvoasteikollani kun muut...
Nimittäin tämä ihan uusi käsin tehty ihana penkki. Olin jotenkin samaan aikaan ihan kamalan kauhuissani ja haltioissani halvasta (40€) hinnasta. Miten joku viitsii tehdä näin ison työn ja hienon tukevan penkin ja sitten myydä sen niin halvalla? No, oli miten oli aion arvostaa sitä kyllä halvasta hinnasta huolimatta tosi paljon täällä. On jotenkin niin luksusta että se on jonkun omin käsin tekemä. 

Mietin myös, että laittaisinko siihen jonkun suoja-aineen vai antaisinko harmaantua pihalla. Vaikea päättää kun molemmat vaihtoehdot tuntuvat nyt niin hyviltä. Onneksi lähipäivien sää on poutainen, niin ei tarvitse nyt ihan heti asiaa päättää. Ihailen sitä oikein mielelläni juuri nyt juuri noin.

My recent fleamarket finds. I treasure that hand made vintage style bench higher than the other stuff just cause it's hand made. it was really cheap too (40€) , wich made me feel slightly guilty, someone has spent hours making this. Oh, well that someone also gave the price, so I hope he / she is happy with that. I surely am happy with this lovely wood bench now.

maanantai 7. toukokuuta 2018

Vihdoinkin kasvihuoneessa

Ilmat alkavat vihdoin tuntua siltä, että kyllä tästä vielä se kesä tulee. Pihalla jo pikkuisen vihertää ja siitä innostuneena olen käynyt ostelemassa kasvihuoneeseen ja sen ympäristöön vähän jo kesää varten ihanuuksia kasvamaan.

Viime kuun messuostos, iso rosmariini on päässyt keittiön nurkasta pihalle oikomaan sisällä kasvattamiaan honteloita varsia ja sen kaveriksi kasvihuoneen ikkunan alle asennettuun parvekelaatikkoon täräytin aimo lastin timjamia. Tyhjä kukkaruukku odottelee vielä asukkiaan, mutta siihenkin joku ihana tuoksuva yrtti olisi tarkoitus laittaa.

Sisällä kasvihuoneessa välimerellistä tuoksuaan levittelevät, basilika, oregano, timjami sekä tietenkin laventeli. Nämä ovat kaikki minulle ihan suosikkituoksuja ja -makuja ja niitä on ihana käydä tuolla tuoksuttelemassa ja hipeltämässä. Niiden kaveriksi tulee sitten myöhemmin vielä ne tomaatit, jotka mielestäni kuuluvat ehdottomasti kesään ja kasvihuoneeseen.

Kukkasia ei vielä ole juuri näkynyt ja siksi ostin pihalle muutaman jo kukkivan kauniin vaaleanpunaisen patjarikon. Ne löysivät paikkansa kasvihuoneen kivijalan vierestä, paahteisesta ja vähän kuivasta penkistä jossa niillä on varmasti mukavat oltavat.

Sisällä kasvihuoneessa on ollut kiva sisustaa. Sinne oli kertynyt kasa kalusteita jotka eivät juuri nyt ole sisällä käytössä ja niitä järjestelemällä sainkin sinne kerrassaan nätin kokonaisuuden. En malta odottaa että illat olisivat jo niin lämpimät että voisin istuksia tuolla fiilistelemässä yöhön asti, niin kiva tuolla on nyt taas pitkästä aikaa olla, ettei pois malttaisi ollenkaan lähteä.

The greenhouse has been decorated a bit for the summer. I got lots of new plants to put there and rearranged the pile of furniture stored there. Now it looks warm and cosy and smells heavenly with all the herbs inside. I only wish the nights would warm up soon, so I can stay out there long in the night.

sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Oivat leipälautaset

Olen melkein koko viikonlopun huhkinut pihalla puutarhahommissa ja piti siitä kertoa, mutten sitten ehtinytkään niitä kuvia ottaa niin kerronkin näistä tekemistäni leipälautasista ensin.

Olen nimittäin jo tovin kaivannut sellaisia lautasia joilta herkkuvoileivän syönti sujuisi sekä näppärästi, että nätisti.  Mietin että pitkulaisen mallinen lautanen, vähän voileivän mukaan olisi tietenkin se paras muoto, mutta se, että minkä tyyliset halusin oli pitkään hakusessa. 

Muistin sitten jossain vaiheessa, että olin aikoinaan ystävältäni saanut sellaisen teräsvadin jossa oli kiva kukkamallinen muoto ja kun sen löysin kaapeistani oli sitä tietty pakko kokeilla, että miten se savi taipuisi sen päälle ja hyvinhän se taipui. Valitsin näihin materiaaliksi pilkkusaven ja lasitin läpinäkyvällä lasitteella, jotta ne olisivat tarpeeksi erilaisia muihin käsin tekemiini astioihin, mutta silti tavallaan sopivia. Ja nyt on kiva kun on vihdoin oikein kunnolliset voileipälautaset, joista tietenkin heti piti voileipä puutarhahommien lomassa maistella ja oikein hyvin toimivat nämä siinä hommassa kyllä.

Huomenna sitten niitä kuvia siitä puutarhasta, kasvihuoneesta on tulossa tänä vuonna iha-na.

P.s. Näitä ei tule myyntiin kippokauppaani, kun tuo design ei ole nyt omani vaan kopioitu siitä teräsastiasta. Jos mielit itsellesi tällaisia tai tämän tyylisiä, tai haluat muuten vaan iskeä kätesi saveen niin kerron vinkiksi että Ikituulessa Tuusulan Jokelassa on tiistaisin avoin keramiikkailta, jossa pääset opastetusti tekemään mitä mielesi halajaa. Sitä paikkaa suosittelen erityisen lämpimästi kaikille savihommista kiinnostuneille. <3 p="">

I wanted to have plates for bread, so I could serve myself a delicious piece of bread with all the treats on it and it would fit the plate perfectly an nicely. So I made them myself  using a technique pressing the clay on a steel plate that had the pattern on it. I think the result looks really nice with that freckled clay and transparent glazing. I'm so happy with the result, they work SO well, just as I wanted.

torstai 3. toukokuuta 2018

Matkalla paikalleen

Vasta ostelemani vanha miljoonalaatikoston retale on liotettu ja pesty enimmistä rasvoistaan ja lioistaan ja se on saanut kuivatella rauhassa olohuoneen nurkassa, odottelemassa pääsyään viralliselle paikalleen tuohon ison ikkunan alle. Pikkulaatikot ovat jo kuivaneet tarpeeksi jotta ne sai paikoilleen, mutta isommat vielä odottelevat. Uusi kansikin odottelee vielä sahaustaan ja vanhennustaan, koska ei sitä nyt ihan suorana ja siloisena tuohon voi lisätä, samaan tyyliin täytyy myös kannen olla ja aionkin piestä ja liata sen ensin huolella, ennen kun paikoilleen ruuvaan.

Melko kivasti lähti puhtaaksi ihan juuriharjalla ja suovalla tämä kapistus, irtolika on poissa ja väri muuttui vähän kirkkaammaksi, niiltä osin kun vanha rasva ja öljy oli sen tummentanut melkein mustaksi. Takaseinä on vielä jossain, mutta ei tässä enää montaa päivää pitäisi mennä kun laatikosto on paikoillaan ja käytössä. Nyt se vaan lojuu tuossa ja tuoksuu mäntysuovalle, mikä ei ole lainkaan paha se.

P.s. Piti muuten vihjaamani, että jos teistä tämä laatikosto on tosi hyvä löytö, niin pitäkääpä silmällä tuota Parolan asema -blogia tässä lähiviikkoina, siellä on nimittäin tehty semmoinen miljoonalaatikostolöytö että oksat pois ja kaikki muut kalpenee! Kuvia siitä tulee tosin vasta kun se siellä paikoilleen saadaan, mutta eiköhän se aika pian tapahdu. 

The vintage chest of drawers I got the other day is on it's way to the place to be, in front of the window. It's still a little wet of all the washing and scrubbing, but drying out nicely here in front of the fireplace. It won't be long now until I can get it all together and to use again.