keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

Pjöntän vaiheita

Aamulla kahdeksan aikoihin siirrettiin Masa pois paikoiltaan ja putsattiin ylimääräiset mujut pois hormin sisältä ja ympäristöstä.


Vähän ennen yhdeksää saapuivat Pohjanmaan Tiilirakenteen pojat ja työn tohina alkoi heti.


Uuninluukkujen valinta oli yllättävän helppoa. Pojilla oli mukanaan muutama vaihtoehto josta heti miellyin näihin mustiin umpiluukkuihin. Vaihtoehtoina olisi ollut myös mm. lasiluukkuja, mutta jotenkin koin, että oikeassa pöntössä pitää olla umpiluukut - niin on aina ollut ennenkin.


Työn vaiheita. Pönttö kohoaa kerros kerrokselta, nopeasti ja varmasti (tässä vaiheessa kello oli tuskin yhtätoista).


Tiilirakenteen pojat olivat leppoisia ja oikein mukavia, eikä heitä yhtään häirinnyt tällainen "niskapoka", joka koko ajan kurkki työn etenemistä välillä kysellen typeriä :-)


Tadaa! Yllätys! Uunista ei tullutkaan korkeaa mallia vaan tällainen ihana lyhyt tötterö! Olin himoinnut tällaista lyhyttä mallia siitä lähtien kun sellaisen yhdellä ystävälläni näin ja nyt tuo unelma on tosi. Korkeutta tällä pirulaisella on melko tarkalleen 162cm.

Uunin täytyy nyt hitaasti antaa kuivahtaa viikon verran, ennen kun suuria tulia pääsee polttelemaan. Siihen asti pistän sinne kynttilöitä ja polttelen välillä sanomalehtiä vedon pitämiseksi, jotta kuivoo nopiammin.

Jahka saan siivottua laitan vielä kuvia uunista ja yksityiskohdista, nyt pitää mennä parantamaan hetki sitten iskenyt migreeni.

tiistai 10. maaliskuuta 2009

Viimeiset tulet...



Tässä takassa, tällä paikalla. Huomenna tulee pönttöuuni! :-)
En malttaisi odottaa, sitä on niin kauan haaveiltu ja rahaa säästetty, mutta nyt se on vihdoin toteutumassa. Tämä talo saa jotain, mikä tänne jo perinteen vuoksi kuuluisikin. Täällähän ei ollut yhtään tulisijaa jäljellä kun ostimme tämän. Kaikki oli purettu pois jo vuosikymmeniä sitten. Edelliset asukkaat eivät edes tarkalleen muistaneet millaisia tulisijoja täällä oli, ilmeisesti kuitenkin ihan kaminoita vain.

Vanhaa Porin Mattia emme aio hylätä. Sisko saattaa viedä sen Vihreään taloonsa tai sitten laitamme sen täällä joskus jompaankumpaan yläkerran makkariin.

Varautukaa huomenna laajaan pönttöuuninasennuspostausvirtaan ;-)

sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Elämän suuria arvoituksia


Olen tässä viime syksystä asti tapellut ylöspäin kihartuvan matonkulman kanssa - matonkulman johtaessa matsia 6-0. Olen koittanut pitää painoa sen päällä, taittaa sitä väärään suuntaan ja jopa kääntää maton toisin päin (ovensuussa tuo kiehkura on vielä vaarallisempi), mutta se vain itsepäisesti sojottaa vinkuralla. Pari kertaa olen jo meinannut ottaa lähikontaktia lautalattiaan sen johdosta, mutta toistaiseksi olen selvinnyt vain muutamilla - ei niin viehkoilla - balettiaskelilla kaatumisen sijaan. Tuntuu siltä, että ainoa tapa saada tuo kiehkura oikenemaan on naulata se tiukasti kiinni lattiaan.

Taitaa olla pian aika luovuttaa ja hankkia matto, joka ei omaa yhtä itsepäistä luonnetta kuin tämä ;-)

lauantai 7. maaliskuuta 2009

Myöhästynyt prinsessavaihe



Minulla ei ollut lapsena minkäänlaista prinsessavaihetta. Olin enemmänkin poikatyttö, ja mielummin kiipeilin puissa, kun pukeuduin tylliin ja asettelin kruunua päähäni. Nyt kuitenkin huomaan aivan selvästi, että tuo puuttunut prinsessavaihe alkaa vihdoin iskeä. Tällaisten halpis lasiesineiden ostelu ei voi kieliä muusta ;-)

perjantai 6. maaliskuuta 2009

Valoa pirttiin



Alkoi ahdistaa tämä pimeys olohuoneessa ja päätin laittaa kesäverhot ikkunaan. Johan tuli valoa taloon. Ainoa huono puoli tässä oli se, että valon myötä esiin tulivat myös kaikki ihanat pölykerrostumat ja villakoirat. No, ei liene liian aikaista aloittaa kevätsiivousta, vaikkakin kevät "virallisesti" kuulema alkaa vasta 15 maaliskuuta...

keskiviikko 4. maaliskuuta 2009

Tuolimaniaa



Olin jo käynyt pari kertaa hiplaamassa tätä tuolia paikallisessa romukaupassa ennen kuin sitten viimein hypnotisoiduin tuosta väristä tarpeeksi pahasti ja menin ja ostin tämän. Ostin samalla tälle myös parin, joka on tällä hetkellä niin ruman värinen (tummanvihreä) etten voinut siitä edes kuvaa ottaa. (Rahaa meni melko paljon, tuolit olivat 20e / kpl, mutta miten voin vastustaa nipsukupin väristä tuolia, kysyn vaan.)

Nyt pitää ottaa maalipensseli toiseen käteen ja liimapurkki toiseen. Vihreä tuoli pitää maalata kauniimmaksi ja se natisee liitoksistaan eikä tässä turkoosissakaan ole ihan kaikki puolat tiukasti kiinni.

Samalla pitää sitten heivata vanhat rumat kromituolit hitoilleen ja hankkia vielä kaksi jännittävän mallista tuolia näille kaveriksi. Vielä pähkäilen otanko huvimajasta kaksi suoralinjaisempaa tuolia vai hankinko kaksi tällaista muodokkaampaa. Varmaa kuitenkin on, että tätä tuolia en ikinä maalaa. Muut tuolit saavat olla valkoisia (tai ehkä yksi voisi olla pinkki) ;-)

"Matkamuistoja" Ikeasta osa II

Tätä ei varmaan tarvitse paljon selitellä. Se on tuo väriyhdistelmä, mitä piti saaman. Kokeeksi ostin pari tuollaista sinistä letkua leikkuulautaa, näytti niin toimivalta idealta. Tiskiharjoja taas tarvitsee aina (ja varsinkin tämän värisiä) ja servetit kuluvat myös nopsaan. Mukava kauppa tuo iksu, kun mikään ei maksa juuri mitään. Kalleinta tässä läjässä lienevät nuo servetit.