Lupasin taannoin kertoa vähän lisää tästä tämän vuoden lyhtyhamstrauksestani ja tässä se nyt tulee: Lähti nimittäin vähän lapasesta ja nälkä kasvoi syödessä ja halusin tänä vuonna sittenkin pistää uusiksi tämän lyhtymeren portaikossani niin, että kaikki lyhdyt ovat isompia ja tummuneen messingin sävyisiä kirkkaiden kultaisten sijaan ja niinpä ostelin ja keräilin niiden viime vuoden kultaisten tilalle tällaiset. (Ne kultaiset möin kirpparilla pois näiden tieltä.)
Melko kivan kattauksen onnistuinkin löytämään, vaikka ihan helppoa se ei ollut, varsinkaan enää kun joulu alkoi lähestyä, mutta jokaisella vapaalla ja sopivalla rappusella on nyt ihanasti patinoitunut lyhty ja mikä parasta; tänä vuonna nämä ulottuvat tuonne ihan ylös asti!
Näiden perässä on juostu pitkin syksyä milloin missäkin ja tämän jättimäisen ihanuuden kävin hakemassa kahdella kympillä (Torista) ihan Tampereelta asti. Silloin oli vielä vain tämmöisten etsinnät niin vaiheessa minulla, etten uskaltanut täällä blogissa tätä hehkutella, ettei sopivat lopu kesken, mutta ihan hyvin olisin voinut sillä tämän löytymisen jälkeen alkoi markkinat huveta tosi lujaa näiden osalta jo muutenkin.
Tosi ihania lyhtyjä kerkesin löytää onneksi kyllä ennen kun en enää löytänyt. Tuo iso pitsilasinen oli Hyrylän Femmatorilta viidellätoista eurolla loppukesästä ja tuo sen vierellä kaksikymppiä torista (ja toinen samanlainen tuli samaan syssyyn). Tuo oikein kapea, ihan oikeassa reunassa oli Facebookin marketplacesta vitosella ja tuo iso pönttis vasemmalla oli se minkä jo männä vuonna ostelin tuohon seinälle,
Mukana ylemmillä askelmilla on tietty myös tuo viime keväinen laivalyhtylöytö ja tuon ihanan TineK:n lasilyhdyn olin myös kirpparoinut jo toissa vuonna (hinnasta en enää ole ihan varma, olisko ollut parikymppiä se...)
Ja ihan viimeisellä tasanteella on tuo isompi Indiskan lyhty, joka minulla on ollut jo varmaan parikymmentä vuotta täällä ja sen vieressä yksi Vintedistä osteltu (reilu 8ekpl), jonka kaksoiskappaleesta koitin vaihtaa nuo ruskeat lasit kirkkaisiin tosi huonolla, mutta silti ihan toimivalla metodilla, mutta tämän jätin suosiolla ehjäksi ja koskapa kirkaslasiset eivät tänne asti yltäneet niin paikkasin loput näillä.
Myöskin Indiskasta ja myöskin sen parikymmentä vuotta hoteissani majaillut on tämä roikkuva lyhty, joka tänä vuonna pääsi tänne ylös roikuskelemaan ja tasapainottamaan tätä kokonaisuutta antamalla pienen tuikun valoa myös tänne ylös, kun seinälyhty, mikä tuossa kranssin tilalla ennen oli on nyt aseteltu alas portaalle.
Kranssi seinällä, on se minkä taannoin keittiön oveen tein niistä kesästä asti säilötyistä oksista, mutta sehän kuivahti siellä niin äkkiä ihan rutikuivaksi, että oli paremmassa turvassa täällä, kun siinä mistä koko ajan kuljetaan.
Nämä ovat siis olleet tässä portailla jo marraskuusta asti ja niin olen odottanut sitä valoisaa päivää, että pääsen ne kuvaamaan hienosti ja tänne blogiin esittelemään, mutta sitä päivää ei vain tuntunut tulevan, kun jokainen sopiva kuvauspäivä valkeni aivan synkkänä ja harmaana ja silloin kun paisteli aurinko en ollut täällä kuvaamassa tietenkään. Sisällä portaikossa oli aivan pimeää koko ajan ja niinpä siitä leipääntyneenä fuskasin sitten sähkölampulla vähän päivänvaloa sinne tänään ja kuvasin pois, vaikken yhtään tykkääkkään niin tehdä. Tähän yhteen otokseen jäi hienosti peilistä vielä näkymäänkin koko rotjake, mutta hyvä apuhan tuo tuolla kuitenkin oli.
Hirveästi en muita koristeita näiden lyhtyjen lisäksi enää tähän tilaan kaivannut, joten pistin tuohon seinälle vain tuon kranssin ja numerolaatan, koska patinoitunut messinki on nyt tämän alueen teema selkeästi ja numerolaatasta tykkään muuten vaan tässä tilassa.
Alimmilla portailla on parit niistä ylempien portaiden lyhdyistä sekä nuo kaksi pientä, jotka myöskin jo viime joulun alla ostelin. Tuo yksi kapea ja korkea on Cafelatte lifestylestä ainoana uutena tänä vuonna osteltu (40e), koska ne seconhandit hupeni ihan olemattomiin ja koska yhden tuon mallisen tuolle yhdelle portaalle tuossa vielä tarvitsin.
Peilin edessä pöydällä oleva lyhty on myöskin peruja viime joululta ja sopii mielestäni niin kivasti tuohon etten raaskinut sitä portaikolle siitä siirtää vaikka tilaa alimmilla askelmilla vielä näennäisesti onkin. Pidän nuo kuitenkin mielummin tyhjinä, jotta siinä on vähän laskutilaa takapuolille kenkien riisumista ja pukemista varten ynnä muuta säilytystilaa kauppakasseille ja sen sellaisille silloin kun tarve on.
Joten ei ihan ilmaista ole ollut tämä ihanuus, mutta mites se sanonta nyt meninkään, että elät vain kerran ja jos jollain voi luoda iloa omaan elämäänsä, sisutukseen ja vuodenaikaan se pitää mahdollisuuksiensa mukaan tehdä, ja jouluisin on ihan lupa pimahtaa ja mennä överiksi. On kyllä mieletöntä kulkea noista portaista nyt, kun nuo kauniit lyhdyt luovat tunnelman ympärille lähes käsittämättömän taianomaiseksi. Että ei kaduta yhtään rahantuhluut ja mielessä on jo monta ideaa mihin näitä lyhtyjä voi käyttää kesällä puutarhassa, että se siitä säilytyshaasteesta myös.
Last year I had a few lanterns less here on the steps but this year I went a little crazy and got lots more and all in a beautiful aged bronze tone. instead of the bright gold I wasn't that in love with. This is so much prettier an so much opulent, but so much more of a magical experience to walk through now!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti