Ai että kun eilen kävi tuuri, kun mieleen pelmahti etsiä vintin kätköistä esillä tämä joskus yli kymmenen vuotta sitten työväenopistolla maalaamani barbietaulu. Tuuri siksi, että löysin sen, se nimittäin oli niin visusti tallessa vintin syövereissä, että meinasi usko loppua kesken etsintöjen, mutta niin vaan löysin kun löysinkin sen, kun oikein jaksoin siellä pakkasessa kyykkiä ja penkoa.
Se oli löytöhetkellä tiukasti kehyksissä ja vintin syövereissä kivasti kolhiutunut ja patinoitunut, mutta vähän liian kylmän terävä, jopa kuolleen näköinen väreiltään ja liian vastamaalattu makuuni. Kehyksetkään eivät nyt just sopineet ajatuksiini, joten poistin ne ja pistin tauluun vähän enemmän patinaa väreihin laveeraamalla siihen monta kerrosta vedensekaista kellervänruskeaa sävyä vanhojen päälle.
Tuo kiilto näytti niin ihanalle tuossa mattapintaisen akryylivärin päällä, että täytyy ehkä käydä ostamassa tuohon vielä vernissaa jotta se olisi aina tuommoinen. Nyt se on kuivuttuaan vaan ihan matta taas.
Ja pienen antiikkiuttamisen jälkeen siitähän tuli tosi kiva! Laveeraamalla väri kuivui sopivasti kaikkiin kankaan kolosiin ja siihen tuli roppakaupalla enemmän karaktääriä ja patinaa ja koko ilme taulussa pehmeni huomattavasti. Vintissä tulleet naarmut ja kolhut korostuivat ja pölytkin sitoutuivat mukavasti kankaaseen kiinni.
Tämä on siis tehty käyttäen mallina Raphaelin kuuluisaa La donna velata maalausta lisäten siihen vaan niiden alkuperäisten kasvojen tilalle vintage Barbie-nuken naama. Materiaalina on akryyli kankaalle, joka sitten on liimattu puulevyyn (vanhaan leikkuulautaan by the way :D).
En yhtään muista mistä ihmeestä tämä idea päähäni silloin pälkähti, mutta hauska siitä joka tapauksessa tuli. Ihmettelen vaan, etten tätä silloin ole täällä esitellyt (en ainakaan löydä, vaikka kuinka etsin) vaan tuikannut vintin kätköihin talteen vaan. Nyt se on kuitenkin paraatipaikalla esillä ja ainakin minun mielestä se on siinä hilpeän hieno ja ihana.
Over a decade ago I had painted this fun interpretation of Raphael's La donna velata using a vintage barbie's face on it instead the original one. For some reason I had framed it and then stuck it in the attic and forgot all about it. Yesterday I remembered it's existence, rummaged it out of it's storage, removed the frame and put a little more age and patina on it and hung it up in the livingroom. And it's SO pretty and fun there now!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti