Ai et kun minä tykkään tästä Irmelistä, jolle voi sovitella päälle ihan mitä vaan, kuten nyt vaikka tätä ensimmäistä sovitusta vailla olevaa riddaria, jonka serkulle synttärilahjaksi neuloin. Vaikkei Irmelillä ole olkapäitä, näkee sen yllä silti tosi hienosti miltä neule nyt melkein valmiina näyttääkään Sopii hienosti myös tänne pihalle kuvattavaksi koko nukke, kun sisällä oli just taas lähialueille kiertelevien ukkosten vuoksi vähän hämärää (voi tulispa ne tänne, mutta ei ne ole enää viime vuosina viitsineet.)
Kuvioneuletta oli taas pitkästä aikaa hauska tehdä, vaikka jouduinkin kaivelemaan kaikista muistiarkistoistani, miten tämä ohje sovellettiin paksummalle langalle ja löysälle käsialalleni. Onneksi oli noita omia ohjeita, joista ammentaa, toisesta silmukkamäärät ja toisesta kuviot. Paitsi että tähän etsin ne ihan alkuperäiset riddarikuviot netistä ja jätin sitten vaan tekemättä muutaman rivin loppupäästä niin pääsin ainakin omasta mielestä ihan kivaan lopputulokseen.
Serkku valitsi itse värit paitaansa ja minusta tuo yhdistelmä harmaita, valkoista ja vihertävän keltaista toimii ihan kun olisi kultaa, hopeaa, rautaa ja lunta tuossa yhdessä. Oikein oivallinen väriyhdistelmä hänelle kyllä tämä.
Vielä on se sovitus ja viimeistely tehtävä, siksi tästä vielä niin paljon lankojakin roikkuu. Selässä on hakaneuloin kiinni rullat, koska jos pitää purkaa yläosaa uusiksi tekemistä varten, niin ei sitten tule turhia solmuja sinne sen takia. Mutta onpa vaan kätevää, kun tätä voi nyt siihen asti säilytellä tässä Irmelin päällä, kunnes se serkkunen ehtii täällä pistäytyä sovitushommissa.
Made this knit for my cousin and it's waiting for her to come try it out before I can finish it and tie all the loose ends. I just love my new dressmakers dummy, it's really useful for trying out knits too.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti