Löytö listojen alta

Parin rokulipäivän jälkeen on olohuoneen maalausprojekti edennyt jo ikkunan kohdalle. Homma on edelleen aivan hauskaa, kun muistaa vaan pitää sen kiireen poissa. Mutta nyt kun tuo sohva on siirretty edemmäs seinästä, jotta välissä mahtuu puuhaamaan on koko muu olohuone pakkaantunut ihan liiaksi toiselle reunalle ja se kiire alkaa taas nostella päätään, kun haluaisi saada tavarat nopeasti takaisin paikoilleen. Mutta olen koittanut nyt vain ottaa lungisti ja sietää sen, että olohuoneessa on nyt hetken ahdasta.

Ja kun tälle seinälle pääsin ja aloin listoja naputella irti, niin arvatkaapa kuinka paljon alkoi naurattaa?

Olin nimittäin ollut oikein kunnon laiskimus silloin joskus vuonna 2010, kun aiemmat tapetit otin pois ja maalasin seinät siniharmaiksi. Listojen alta paljastui nyt nimittäin hienot vanhat tapetit kauniisti veitsellä leikattuina. Nauratti hetken niin, ettei meinannut tulla hommista mitään, mutta päätin silti, että en ala niitä nytkään sieltä liottelemaan vaan jätän sinne muistoiksi menneestä ja omasta laiskuudestani, siellähän ovat niin hyvin piilossa olleet tähänkin asti.

Minulla on hauska tapa roikottaa sapluunaa työn lomassa aina jossain lähellä tuollaisessa itse tekemässäni sukankuivaustelineessä, joka on siis ihan vaan vanha henkari jossa on pyykkipojat ketjuilla kiinni. Se on kauhean näpsä, kun sapluuna kuivahtaa siinä nopsaan ja siihen voi jättää kaikki teipinpalasetkin valmiiksi kiinni. Nyt on onnekkaasti tuossa ikkunassa joulukoristeen koukku sopivassa paikassa ja sapluuna pysyy siinä oikein mallikkaasti käden ulottuvilla. 

Kun pääsen huomenissa tuon nurkan yli niin koitan alkaa koostaa sitä kunnollista ohjepostausta tästä projektista. 

The progress in the livingroom so far. I laughed so hard when I found those old wallpapers under the moldings. I had left them there back in 2010 when I took the wallpapers out and painted the walls instead. Lazy me, but I didn't feel like removing them this time either, so I just left them there as a reminder from the past.