It's all in the right details

No nyt on lookki jääkaapissa täydellinen kun kahvat ovat asennetut paikalleen. Täytyy kyllä sanoa, että tämän jääkaapin viehätys ja juttu on juuri noissa heloissa, vääränlaisilla ei olisi tyyli enää yhtä sykähdyttävä eikä sama kuin oikeasti vanhoissa. Nyt kun nämä ovat aidot ja vanhat osat, tekee se kaapista kokonaisuutena myös aidon ja vanhan näköisen.

Asensin tuon rullakahvan ja vastaanottimen hieman etäämälle toisistaan tarkoituksella, en nimittäin halunnut mekanismista liian jäykkää. Kaappi on kivampi käyttää kun kahvat eivät pistä vastaan turhan paljon. Nyt ovi menee myös kiinni helpommin ilman voimaa ja rullaa tuosta yli naksahtaen paikoilleen sulavasti. 

Kannatti myös muuttaa mielensä niiden ensimmäisten kahvavaihtoehtojen suhteen, nämä toiset ovat kaappiin ihan täydelliset.

Olen ihan älyttömän ylpeä lopputuloksesta ja ihan mielettömän mielissäni siitä miten hyvin se onnistui ja sopii tuonne tilaan. Kihertelen itsekseni ajatusta, että yleensä integroitavat kodinkoneet juuri integroidaan piiloon, kun minä tyttö pistinkin tehden päinvastoin ja integroin oikein kunnolla esille. :D

P.s. Jos haluatte että teen tästä projektista vielä kootun postauksen, missä kerron enemmän yksityiskohtaisesti mitä tein ja mistä mitäkin ostin, niin huikatkaa kommenttiosioon.

I finally got the new old handles for my project and my vintage icebox hack is now finished. I installed the handles a bit loosely from each other so that it's smoother to use. It also closes more easily that way. I don't need the handles to squeeze the fridge door shut, the doors are tight on their own. Now when I shut the door I just give it a gently push and it clicks closed.

I just love how cool the result looks like, it really looks high end and expensive and most of all beautiful.

Kerrassaan kätevä kuivauskaappi

Ai että minä tykkään siitä, kun hamstrauspäissäni hankkimilleni huonekaluille löytyykin yhtäkkiä tosi tarpeellista käyttöä. Viime kesänä ostin tämän kaapin, ku se eteeni hyvään hintaan tuli, vaikken juuri silloin keksinyt sille sen kummempaa käyttöä vaan tungin sen mustaksi maalaamisen jälkeen kasvihuoneeseen.

Nyt kun pistin taas keramiikkapaajani pystyyn työhuoneeseen ja tarvitsin paikan jossa kuivattaa työt vähän hitaammin, muistin kaapin ja kas, se on siihen toimeen mitä oivallisin. Työhuonetta kun lämmitetään talvisin pönttöuunilla on siellä aivan liian kuivaa kuivata keramiikkaa avoimessa tilassa.

Ovea eri asennoissa auki pitämällä saan hyvin säädeltyä kaapin sisäisen ilmaston niin, etteivät työt kuiva liian nopsaan, mutteivät liian hitaastikaan. Hyllyille mahtuu kivasti eikä koko kuivatussysteemi vie huoneesta liikaa lattiatilaa. 

Nyt saan vihdoin vähän täytettyä kippo- ja kuppokaupan valikoimia, kun joulun alla möin hyllyt tyhjiksi ja tarjolla on sen jälkeen ollut vain suureksi osaksi ei-oota. Seuraava myyntitapahtuma josta keramiikkaani löytyy on tuleva Mansen blogikirppis huhtikuussa Tampereella, mutta siitä lisää sitten kun se on ajankohtaisempaa, nyt keskityn tekemiseen.

It's so fun when I find a use for a furniture I hoarded just cause I got it so cheap. I needed a space to dry my pottery in the study, where is way too dry and warm to dry pottery on the table during heating period. So I remembered this cabinet I got last summer. It's perfect for the job and now I can start filling up the stock in my store that I sold almost completely out before Christmas.

Tammikuun löytöjä

Pitkästä aikaa kirppislöytöpostaus, joka on johtunut puhtaasti siitä, ettei mitään oikeasti kivaa ole hetkeen löytynyt, mutta nyt on. Piipahdin vähän merta edemmäs kalaan ja ystävän kanssa Hämeenlinnassa kierrellessä ei tarvinnut kierrellä tyhjin käsin. Mukaan löytyi kaikkea kivaa.

Vanha junavaunun käännettävä kyltti jonka suomen kielen sanaviritys kosketti syvälle tämän kielen hienouksia arvostavan sydämeen. En pääse yli tuosta kuinka hauskasti tuo sana soi kun sen painottaa kuin vanhan junavaunun kolkkeen: tupa-koitse-matto-mille, tupa-koitse-matto-mille, tupa-koitse-matto-mille.

Vanhat hauskat lusikat ostin, kun ihastuin tuohon mahdollisuuteen ripustaa ne roikkumaan johonkin. Jos nämä eivät löydä paikkaa keittiöstäni päätyvät ne hyvin suurella todennäköisyydellä asuntovaunuun. Siellä niille olisi monta paikkaa ja käyttöä jo valmiina.

Vanhoja punnuksia tarvitsee askarteleva tämän tästä. Kiloisia on jo työhuoneen pöydällä rivi poikineen, mutta kaksikiloisia oli vasta yksi. Nyt kun on kaksi, muuttuu moni homma helpommaksi. 

Vanha pullo meni osastoon "ostin kun halvalla sain". Tätä ei takuulla enää puhtaaksi saa, mutta se ei haittaa koska tuo muoto viehättää silti. Erityisesti pidän tuon sisäosan vaakaviiruista joista näkee siinä joskus viiniä säilytetyn.

Some of my latest fleamarket finds.

Rento roikuskelija

Minä olen ehdottomasti kesäihminen. Niin ehdottomasti, että tarvitsen välillä talvisin viherterapiaa jotta jaksan taas selviytyä pimeässä ja kylmässä. Siihen toimii parhaiten visiitti kukkakaupassa, mikään ei ole niin terapeuttista talvella kun vaellella eksoottisten viherkasvien ja kukkaloiston keskellä imemässä itseensä vähän kasvienergiaa. Ja vaikka käynkin kukkakaupoilla talvisin yleensä vain fiilistelemässä, tulen sieltä kyllä kieltämättä aika usein pois jonkin kivan ostoksen kanssa.

Tänään paikallisesta kukkakaupasta (Järvenpään Kukkatalo) tarttui mukaan melko muikean näköinen roikotin, kutsun sitä nyt siksi kun se tuossa roikuskelee niin kivasti, vaikka oikealta nimeltään tämä taisi olla himalajanposliinikukka. 

Laitoin sen talon parhaalle paikalle roikuskelemaan, tuossa itäikkunalla on tähän aikaan vuodesta kaikista eniten luonnonvaloa, josta luulen sen pitävän. Siirrän sen sitten keväämmällä pois auringonpaisteen tieltä jos tarvis vaatii (lue: jos se edes selviää hoidossani siihen asti), mutta nyt nautin tuosta vihreästä tuossa. AH!

The long and dark winter in Finland makes me crave for some green, so I often go visit a flower store just to breath in the power of green and feel the summer in the flowers. Today I wanted to bring some green back home too so I got  this cute hoya, just cause I fell in love with it's relaxed way of hanging. I put it in the best place beside the kitchen window and it looks very cute there doesn't it?

Työhuoneen päivitystä

Laitoin joulun alla työhuoneen seinälle kokoelman vanhoja tai muuten vaan söpöjä rihvelitauluja. Korvasin niillä siinä ennen olleen pikkutavaralokerikon, jota olin jo täysin kyllästynyt katselemaan (ja pyyhkimään pölyistä). Rihvelitauluilla tilalle tuli parempi ja hillitympi kokonaisuus joka (taas) nostaa huoneen profiilia enemmän kattoa kohti. 

Mietin tovin josko niihin olisi kaikkin jotain kirjotellut, mutta päätin että ei, paremmin toimii juuri noin. Olisi ihan liikaa jos niissä kaikissa olisi liitua.

Suoritin myös pitkästä aikaa työpöytäni pintaan perinteisen huoltomaalauksen. Edesmennyt faijani huolsi tämän pöydän aina samalla metodilla: kaatoi päälle maalia ja levitti sen telalla tasaiseksi kerrokseksi peittämään kolhut ja muut vauriot. 

Näin olen toiminut itsekin. Maalin laadulla ei ikinä ole väliä, koska tuo pinta on tuolla alla ikivanhaa kumimattoa jossa ei mikään maali oikeasti pysy, mutta suojaa se verran, ettei siitä palaset lentele kun päällä askartelee. Ehkä joskus elämässäni uusin senkin, mutta niin kauan kun isäni keksimä keino tepsii näin hyvin, menen sillä.

Renewed my work space a little by putting my collection of old and not so old little chalkboards on the wall. I also painted my big table using the same method my father did back, when he was still alive: just poured a lot of paint on it and applied it evenly. Works fine every time.

Ovet kiinni ovissa

No eihän sitä voinut vastustaa kokeilla niitä ovia kiinnittää toisiinsa ja kun kerran sille tielle lähdettiin, niin pistettiin se käyttöönkin samoin tein. Suotta sitä kahta jääkaappia keittiössään säilyttelee. Smeg myytiin ja haettiin pois ennätysnopsaan ja minä sain taas keittiön sellaiseksi kun haluan, ilman mitään ylimääräistä remonttiroinaa (tai jääkaappeja).

Hirveän näppärä tuo ei vielä ilman niitä kahvoja ole, ovet pitää avata tiukasti sormenpäillä puristamalla reunasta ja vetämällä, joka aiheuttaa pientä kiroilua avaajissa, mutta jos nyt hyvin käy niin ei siitä tarvitse enää montaa päivää kärsiä.

Minulta kyseltiin että kuinka ne toisiinsa ne ovet sitten laitetaan, kun molemmat omilla saranoillaan ovat, niin vastaan, että tällaisilla liukukiskoilla. Ylä- ja alaosiin jääkaapin oviin tuollaiset kiinnikkeet ja ulompiin oviin kiskot, joita vasten jääkaapin ovi liukuu ulomman mukana auki nätisti. 

Pakko vielä vilauttaa kuinka kivalta keittiön tämä puoli työhuoneen ovelta näyttää, on nyt niin raikas ja valoisa ja tilavan näköinen kun vertaa sihen mitä se ennen oli.

So, I decided to go ahead and try to put the doors together (with the parts shown in the middle pic), and as I got it done I saw no reason not to put the thing in use too, even if it's a bit tricky to use without the handles, but I trust theill arrive soon and this is just temporary. 

We sold the Smeg and I got my kitchen back to myself again, without the clutter and extra fridges lying around. And I just love how the space looks so much better from this side too compared to what it used to.

Maaliviiva häämöttää jo

Nyt on ylempikin ovi sovitettuna paikoillaan ja toistaiseksi kaikki näyttää oikein hyvältä ja sopivalta. Pää kainalossa täällä edelleen ollessa, en ole sinne pulttikaupoille arvannut lähteä, joten nyt pähkäilen vaan sitä, että uskaltaisinkohan sovitella noita kiinni noihin itse jääkaapin oviin tuolla alla, vai meneekö se liian hankalaksi jos kaikki pitää purkaa vielä kertaalleen irti kuitenkin. Mieli kyllä tekisi kokeilla...

Olen ollut tosi mielissäni tästä miten kivasti tuo uusi kaappi uppoaa tuonne kaapistoon, se menee aika liki tasan muun kaapiston kanssa ja tekee huiman eron keittiön tilantuntuun verrattuna sihen Smegin pulleroon. Ovetkin pääsevät tässä mallissa aukeamaan vähän yli sen 90 asteen, vaikka seinää (tai siis ovea) vasten aukeavatkin.

Huiman tyytyväinen olen myös sihen kuinka hyvin mittasinkaan silloin joulukuussa tuon kaapin paikan, yleensä en ole ihan näin tarkkaan osannut asioita arvella, mutta nyt nasahti kyllä laakista maaliin mitat.

Ja sitten ne, jotka siellä pohtii, että missä meillä nyt ruokia säilytellään kun tämä jääkaappi on tässä vielä vaiheessaan niin vastaus on tässä:

Meillä on tälleen erittäin esteettisesti tämä pullero tässä keskellä keittiötä nyt. Varsin on kiva ja kätevä tuossa (not). En ihan malta odottaa että pääsen tuosta eroon.

The upper door is on it's place and looking good. I still don't have the proper bolts for the hinges (or the new handles), but I might try to fit the doors to the fridge doors anyways now, just to see how it works. I'm just dying to get the Smeg out of the kitchen and this new icebox to use.

Alaoven sovitusta

Jääkaappiprojekti on edennyt maalauksista jo ovien sovitteluvaiheeseen. Tässä sovituksessa tosin vasta niistä alempi, koska sovittelijalle iski flunssa päällensä eikä hän ole jaksanut pitää hommassa rivakampaa tahtia. 

Hyvältä näyttää kuitenkin ja koko ajan vaan paranee.

Yksityiskohdatkin alkavat näkyä kun saranat ovat paikoillaan, tosin vasta ruuveilla kun en ole tässä taudissa ilennyt oikein pulttikaupoille lähteä, mutta sitten kun tokenen tulee tästäkin täydellisempi.

Niiden liian suurten kahvojen kanssa tulin siihen tulokseen, että tarvitsen toisen vaihtoehdon vertailuksi ja sellaiset ovatkin jo postissa matkalla suomeen. Jos hyvin käy pääsen niitä mallailemaan jo ensi viikon lopulla, mutta realistisempi odotus on sitten sitä seuraavalla viikolla. Että vähän taas venähti tämä projekti, mutta eikös se niin sanota, että: "hiljaa hyvä tulee".

The lower door been fitted on it's place and looks like it fits perfectly. The hinges will be bolted on properly later, this was just to see the look. I also have new set of handles on their way so I can see if I want the previous bigger ones or slightly smaller ones. But now I need to rest and try to get rid of this cold I caught and then I can start finishing up this project.

Sehän se on

Tässä jääkaappiprojektin valmistumista odotellessa on välistä pitänyt viihdyttää itseään vähän muullakin sisustustuunailulla. Olohuoneen suuri liitutaulu on saanut uutta taidetta ylleen. Lapseni piirteli siihen kuvan hauesta ja minun kontolleni jäi keksiä siihen jotain lisää ja kuten huomaatte, en sitä tarvinnut kauaa miettiä, että mitä se olisi.

Jätimme taulun yläosan tyhjäksi, emmekä edes poistaneet noita pyyhkimäjälkiä siitä liiaksi. Se on mielestäni näissä se juttu, etteivät ole liian viimeisteltyjä.

Koirot eivät tänään olisi millään halunneet poseerata taulun edessä, olisivat olleet mielummin lämpimän peiton alla päiväunilla, joten otin kovimmat aseeni käyttöön...

Ja palkitsin heidän uhrautuvaisuutensa muutamalla herkkupalalla joita viskasin sohvalle kameran takaa aina onnistuneen poseerauksen jälkeen.

Meanwhile the icebox project is been painted I had to entertain myself with something new for the deco in the house. My son drew a pike on the chalkboard and told me to finish the artwork, so I made the texts. It now says: "Pike is a fish" - how creative of me (haha).
The doggos weren't at all co-operative today so I had to use some treats to make them pose in front of the art. 

Millilleen

Sehän sopii! Tai siis melkein sopii! Olin mitannut niin tarkkaan, että kun lisäsin kaapin kinttujen alle huopatarrat niin se ei sitten ihan pohjaan asti mennyt, kun yläkaapin alapuolen tukipuu ottaa hieman kiinni, mutta se on helppo korjata se. Pääasia että sivut ja muut istuvat kuin valettu ja vatupassikin kertoi kaiken olevan niin suorassa kun vaan olla voi. Jei!

Edellisen postauksen "ruumisarkkukuva" ei vielä kertonut tulevasta lookista kovinkaan paljoa, mutta kun kintut pistettiin alle niin jo alkoi olla selviä viitteitä mitä tuleman pitää. Tuo, että alapuoli jää auki ja jaloissa on selvä muoto, tekee tosi paljon jääkaapin ilmeelle. Siihen kun vielä yhdistetään sitten ne ovet heloineen niin ai että!

Nyt alan vimmatusti kittaamaan, hiomaan ja maalaamaan, että saan tästä rungosta valmista, että pääsen niiden ovien kimppuun. Laitan pian taas väliaikatietoja edistymisestä.

The fitting went so well, that when I added some felt stickers to the bottoms of the feet, it didn't quite fit anymore, but that's easy to fix. Otherwise the frame sits there nice and even. 
The look of a vintage icebox is also starting to appear, the key element is the open bottom and curved legs. Can't wait to get this to the stage where I can start fitting in the doors, but first I need to paint this frame. Stay tuned for more to come.

Etanavauhtia

Jääkaapin kaappiprojekti etenee uskomattoman hidasta etanavauhtia, vaikka yleensä olen tällaisissa ihan supernopea. Tämä on mättänyt nyt siitä syystä, kaapin koon vuoksi en yksin pysty ihan kaikkea, kun tarvitsen tämän tästä apukäsiä pitelemään tai nostamaan jotain ja ne apukädet ovat olleet tosi kortilla niiden työvuorojen ja harrastusten vuoksi. Joten pari asiaa päivässä vauhtia on menty, mutta silläkin on onneksi tuloksia tullut.

Runko on jalkoja lukuunottamatta läjässä ja seuraavaksi on sovitusvaiheen vuoro. Keittiöön jättämässäni kolosessa jääkaappia varten on hyvin tiukat mitat ja nyt pitää katsoa että tämä varmasti mahtuu sinne, ennen kun aletaan viimeistellä pintoja ja asennella jääkaappia sisälle.

Ohjeen mukaan integroitavalla jääkaapilla pitää olla tilaa ympärillään, takana ja alla ja päällä ja normikaappiin asentaessa se hoituu eri tavalla kun nyt teen. Olen ajatellut asiat niin, että sille jää tilaa jopa vähän enemmän ja paremmin kun jos olisi tavan kaapissa sisällä.

Alapuoli jää tyystin auki koska siihen ei tule sokkelia vaan kulmiin jalat, jolloin tuuletus pelaa kaapin taakse alhaalta hyvin ja yläpuolelle tein sitä varten runsaat reiät takareunaan. 

Minun järkeni mukaan tämä on parempi kuin umpinaisessa kaapissa, mutta tietenkin otan huomioon myös sen, että "takuu raukeaa jos ei toimi täsmälleen ohjeen mukaan". Sen riskin kuitenkin nyt otan mieluusti tämän designin vuoksi.

The vintage icebox hack project is progressing a bit slowly, but progressing anyway. I finally have the frame done and all it needs now is the legs so I can fit it in the space I left for it in the kitchen. If all goes well and it fits like a glove I can start making it look pretty by the weekend.

Sisälmykset

Jääkaappiprojekti etenee sillä, että itse jääkaappiosa on vihdoin hankittu tönöttämään tyohuoneeseen ja eteinen on täynnä liimapuulevyjä ja rimaa. Tämä kookas, integroitava möhkäle olisi siis tarkoitus saada näyttämään viehkeältä vanhalta puurunkoiselta jääkaapilta, kauniine heloituksineen.

Seuraava vaihe on että alan mittailla rimoja ja leikellä levyjä ja rakentelen tuohon ympärille ensin rungon ja sitten ovet. Olen pari päivää tässä jo tsempannut iseäni valmiiksi ja laskeskellut enemmän kun aivokapasiteettini kestää, joten meni syteen tai saveen niin nyt ei muuta kun työkalut käteen ja hommiin.

I have the integrated fridge in my study now and I'll start to build the cabinet around it today. Little bit nervous, but pretty sure I'll somehow manage to make it look like a vintage icebox. I have good plans inside my head, just hope I calculated everything right on the first try. :D

Helat ja helat

Keittiön jääkaappiprojekti on ollut odottavassa tilassa kun tilaamani antiikkiset helat ovat matkustaneet luokseni maailmalta. Nyt ovat vihdoin täällä ja projektia starttaillaan taas eteenpäin. Matkassa on kuitenkin pienen pieni mutta, kun en sittenkään ole varma noista kahvoista, että ovatko varmasti sellaiset kun haluaisin. Ulkonäöltään olisivat, mutten ollenkaan ottanut huomioon näitä netin kautta tilaillessani, että ovat melko jäykät ja painavat. Saattaa siis olla että ne vielä vaihtuvat joihinkin keveämpiin, mutta saranat ovat laakista täydelliset.

Näillä hiluilla saan uuden jääkaapin varmasti näyttämään sellaiselta kun pitää ja onhan se sentään mukavaa, että vanhalta näyttävään uuteen jääkaappiin tulee jotain oikeasti vanhaakin.

My vintage icebox hack project is progressing, I finally got the hardware for the cabinet I'm planning to build. I'm not sure if those catches are the ones I'm going to use, they're bit heavy duty for my liking, but the hinges are absolutely perfect.