torstai 31. joulukuuta 2015

Pukukaapin ohje (tai jotain sinnepäin)

Ohjetta pari viikkoa sitten askartelemaani pukukaappiin kyseltiin ja sellaisen lupasin myös laittaa.  Ja näin vanhan vuoden viimeisen päivän ehtoona sillä on hyvä päättää tämä blogivuosi.

Olen ihan luokattoman huono itse lukemaan mitään ohjeita ja luulen etten ole yhtään sen parempi sellaisia tekemäänkään, mutta koitetaan nyt kumminkin. Kuvat puhukoot puolestaan niissä kohdin kun omat kirjoitukseni ovat liian vaikeaselkoiset. Lisäksi painotan vielä, että ohje on ehkä paikoin hieman "väljä" joka johtuu siitä että suunnittelin osan tehdessäni enkä kirjoitellut asioita pahemmin ylös, varsinkaan tarkkoja mittoja.

Materiaaleiksi käytin seuraavaa:

Sivuseiniksi 2kpl liimapuulevyä kooltaan 200 x 40cm
Välihyllyiksi 2kpl liimapuulevyä kooltaan 80 x 100cm
Taustaksi kovalevyä (noin 33 x 180cm)
Rimaa oviaukkojen kavennukseen 2 kpl 22 x 22mm tankoja (noin 2,5m pitkiä)
6,5mm paksua vaneria ovia varten (2x  noin 25 x 84cm)
Rimaa oviin 2 kpl 8 x 45mm (noin 2,5m pitkiä)

Ja tärkeä huomio tähän väliin. En sahannut kaikkia osia heti valmiiksi vaan sahailin sitä tahtia kun työ edistyi. Näin siksi että mahdolliset mittavirheet voi vielä korjata tehdessään.

Aloitin sahaamalla kaksi isompaa liimapuulevyä alhaalta muotoonsa. Muodon tempaisin täysin hatustani, ja tein molempiin levyihin samanmoiset. Kuviosahalla ja kohtuu raa'alla puuterällä tuli ihan hyvät.

(Tätä kaappia varten kavensin isoja levyjä sivujen 40stä sentistä 36,5 senttiin sekä lyhensin kokonaiskorkeuden kahdesta metristä noin 189 senttiin. Tuo aukko on noin 10cm syvä.)

Sitten sahasin pienemmistä liimapuulevyistä katon, välihyllyn ja pohjan, joiden pituus siis sama kun sivuseinien syvyys. (Tässä kaapissa syvyys on tuo 36,5cm, eli levyistä tuli 30 x 36,5cm.)

Sitten mittasin paikat ja porasin alkureijät ja kiinnitin levyt tiukasti ruuveilla molemmin puolin. Keskimmäisen mittasin niin keskelle kun taisin, 

Ja lopputulos näytti sitten jotakuinkin tällaiselta.

Sitten laitoin kaapin rähmälleen maahan, otin ristimitat (ne ovat supertärkeät, että tulee suora kaappi) ja niiden ollessa kohdillaan kiinnitin pikkunauloilla kovalevyn taustaseinäksi. 

Tämän jälkeen pienensin oviaukkoja hieman 22 x 22 mm rimoilla kuvan osoittamalla tavalla. Lisäksi mittasin, sahasin ja asensin hyllylevyt kiinteästi paikoilleen (joku voisi laittaa säädettävät, minä en halunnut). Ronskisti päälipuolelta ruuveilla vaan, puukitti peittää ja maalihan siihen pintaan tulee.

Laitoin myös liimaten alaosaan jalkoihin tuollaiset lisäpalikat, jotta lookki näyttäisi edestäkin kivalle ja niinhän tuo tekee.

Ja tässä vaiheessa kaappi näytti tältä (paitsi ne palikat tuolta alta vielä puuttuu, mutta elkää katsoko sinne nyt.) Seuraavaksi sitten ovia askartelemaan.

Tämä oli mielestäni niin kiva työvaihe etten ottanut siitä laisinkaan valokuvia (höh). Koitankin nyt siis tällä yhdellä piirretyllä kuvalla kertoa miten nuo tein. 

Mittasin kaapista ensin nuo oviaukot ja miinustin mitoista pari milliä joka suunnasta ja sahasin vanerit oviksi. Sitten sahasin 8 x 45mm rimasta oviin "peilit" jotka liimasin puuliimalla ja annoin olla painon alla yön. 

Porasin 20mm kuppiterällä ovien ylä ja alaosaan "tuuletusaukot" niin kuin tuollaisissa pukukaapeissa kuuluukin olla.

Sitten vaan saranat kiinni ja ovet paikoilleen. Tämä vaihe on minulle aina yhtä jännittävä kun puukolla vuolen noita saranan paikkoja, mutta jostain syystä ne aina kuitenkin asettuvat ihan kivasti, vaikken olekaan maailman tarkin vuolija.

Ja sitten lopuksi, kittasin kaikki turhat saumat, hioin hyvin, maalasin, pieksin ja maalasin kunnes sain kaappiin halutun lookin. Kun vielä lisäsin oikeasti vanhat lukkoraudat ja kahvat tuli lopputuloksesta aika hämäävän täydellinen.

Näin se siis syntyi tuo kaappi. Toivottavasti näistä ohjeista on jollekin hyötyä. Jos jotain epäselvää jäi niin kysykää vaan rohkeasti. Oma luomisprosessini näissä askarteluhommissa on välistä niin omintakeinen etten välttämättä osaa ajatella jos jokin oleellinen asia unohtuu mainita.

The "instructions" to build a vintage looking cabinet here, in Finnish only, but the pictures should tell you all you need if you get inspired to make one of your own.

maanantai 28. joulukuuta 2015

Joulu 2015

Joulunvietto meillä näytti tällaiselta. Oli kuusta ja pikkukoiraa.

Oli jouluruokaa ja kattauksia useampiakin.

Oli vierailijoita jos jonkinlaisia.

Saatiin lahjoja joista pidettiin.

Keittiössä viihdyttiin

ja keitettiin välillä niin että ikkunat huurusi.

Sitten vaan oltiin ja nautittiin.

Eikä kiire ollut minnekään.

The mood of our Christmas this year.

maanantai 21. joulukuuta 2015

Kolme yötä jouluun on

Tiedättehän ne sellaiset hienot jouluiset lakanamainokset missä on iso sänky pedattu kutsuvaksi ja joka puolella on somisteena havuja? No sellaisista virittyneenä piti tietenkin laittaa myös omaan sängynpäätyyn havuja. Eikä tietenkään oikeita, kun eihän semmoiset tuossa kestäisi. neulaset naamalla ei liene niin miellyttävä nukkua. Tekohavulla samanlaisen fiiliksen sai loistavasti ja nyt on sitä joulua myös makuuhuoneessa.

Mukava on tuonne iltaisin hiippailla ja aamuisin heräillä kun vuodenaika on mielessä heti silmät avattuaan. Ja voin kertoa että nyt tuossa näkee aivan jouluisia uniakin. Ei huono sekään.

I've seen so many christmasy bedding ads with spruce garlands on the beds that I just needed to do that too. Not with real spruce though, the needles might not be that nice on my pillow. Fake spruce gives just the look I wanted and now I have Christmas in this room too.

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Ei ihan, mutta tarpeeksi

Olen kyllä ollut koko vuoden niin kiltisti että sallin itselleni pienen joululahjan jo etukäteen. Ostin nimittäin tämän kauniin Kelim-maton kun se kohdalleni edukkaasti matkoillani kulki. Niin nopsaan piti ostopäätös tehdä etten ehtinyt sitä edes mittailla siinä vaan ajattelin että kyllä sille paikka löytyy, yläkerran aula on kuin luotu sille. 

Vaan eihän se sitten ihan niin näpsästi mennytkään. Matto on mitoiltaan tuohon tilaan juuri sopvasti vähän liian kapea ja aivan liian pitkä. Mutta en antanut sen estää sitä sinne laittamasta silti. Toisesta päästä kaksinkerroin vähäsen niin hyvin mahtuu. 

Olen haaveillut tällaisesta Kelim- matosta niin pitkään, mutta ovat niin roisin hinnakkaita etten ole raaskinut ostaa. Ja nyt kun vihdoin halvalla sain, niin onpahan sitten, vaikkakin väärän kokoinen. On se kuitenkin niin hieno ja tuo sisustukseen mukavaa rokkenrollia ettei se haittaa ettei juuri tuohon nyt täydellisesti mitoiltaan istu. Onhan täällä vielä muitakin huoneita minne tuo saattaisi sopia. 

I've been dreaming of a vintage Kilim rug for quite a while now. As I was travelling couple of weeks ago I came across to this rug that was almost ridiculously cheap. I bought it right away, sure of it to fit my home and especially this room. And when I got it cleaned and brought back home, sure enough it doesn't quite fit. Oh, well, I love it anyways, even when folded from the other end.

lauantai 19. joulukuuta 2015

Jouluperinne

Siitä asti kun lapseni syntyi (ja siitä on jo kaaaauan aikaa) on minulla ollut perinne leipoa joulupiparit vasta aivan joulun alla. Vuosien saatossa keräilin komeat kokoelmat erilaisia piparimuotteja ja niistä väänsimme oikein monen taikinan verran erilaisia piparkakkusia yhdessä. 
Nyt viime vuosina ei ole teiniä enää piparienteko äiteen kanssa paljoa napannut, mutta olen silti pitänyt itse perinteestä tiukasti kiinni. Leivon ja koristelen pipareita aivan joulun alla. Nyt enää muutamalla muotilla tosin (koska käsintiski) ja vain yhden taikinan verran, mutta leivon kuitenkin. Ei tule joulua ilman piparkakkusia.

Ja joka joulu olen perinteikkäästi onnistunut polttamaan ainakin yhden pellillisen. Siksipä otan aina jokaiseen pellilliseen kaikkia erilaisia pipareita, että pysyy sitten loppumäärä tasaisena. Muu perhe osaa odotella niitä palaneita ja ne yleensä häipyvät pelleiltä jo ennen kun ovat edes jäähtyneet. Niihin onnistuneisiin en anna vielä koskea, ne pitää koristella ensin.

En ole kovin mestarillinen piparinkoristelija koska siinä puuhassa pitää olla kärsivällinen ja puristaa tasaisesti. Huiskaisen sokerimassat vähän miten sattuu, ei sitä kukaan syödessään huomaa kuitenkaan jos eivät ihan täydellisiä ole.

Ja sitten kun ovat kuivaneet laitan ne purkkiin josta en aluksi anna ottaa kun ihan muutaman päivässä vaan. Eihän sitä sovi heti kaikkia syödä kun pitää malttaa että riittävät joulun yli. Melko hyvin tottelevat perheen miehet tuota vaikka joskus väittävätkin tonttujen purkilla käyneen heidän sijastaan.

I have a tradition to make Christmas gingerbreads just under the Holidays. I used to have a little helper when my son was still little. Now as a teenager he's not that keen on baking with mom anymore. But I still enjoy making these. I like to make a whole jar of them and I guard it from the men in this family so they wont eat them all at one go. 

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Kaappikokoelma

Ja nyt se on kaappi paikoillaan makuuhuoneessa ja on kyllä juuri sellainen kun pitikin. Tarkoitus oli tehdä siitä mitoiltaan ja väreiltään mahdollisimman "huomaamaton", ettei tuo huoneeseen edellisen kaapin myynnin jälkeen tullut tilantuntu siitä kovin kärsi.  Pikkukaapin tarkat mitat ovat 37cm syvä, 33cm leveä ja 188cm korkea. En halunnut siitä yhtä korkeaa harmaan kaapin kanssa ihan vaan, ettei tule liian mietityn näköinen. Nyt se näyttää juuri siltä kun pitääkin, eli sopivan epäkeskolta kokoelmalta kaappeja. 

Jokin kiva lootikko pitää vielä tuonne päälle keksiä, tai sitten sinnehän voisi laittaa jotain nättiä esillekin... Hmmm.

Ensimmäisessa kuvassa näkyy kuinka tuo ruskea metallilipasto on aivan kamalan ulkoneva kokonaisuuteen ja alussa se häiritsi mieltäni kovasti (vinossakin tönöttää mokoma), mutta nyt jotenkin olen tottunut siihen ja koskapa niin kovin näpsä on tuo niin saa nyt ainakin tovin olla tuolleen. Katsotaan josko siihen joskus löytyisi jotain kivampaa tilalle...

P.s. Laitan tässä jahka ehdin, kuvalliset teko-ohjeet tällaiselle kaapille myös tänne.

And the locker is in the bedroom. Looks just the way I intended. Small, compact and not so obvious. I like the feel of space in this tiny room and needed to make a locker that wouldn't eat it all up. This one really doesn't. 

tiistai 15. joulukuuta 2015

Ja sitten siitä tuli valmis

Ensimmäinen kerros maalia pinnassa. Laitoin valkoista jota taitoin sieltä täältä okralla. Pistin kaikkien saumojen kohtiin enemmän okraa ja keskemmälle enemmän valkoista, Vähän niin kun ettei olisi ihan tasainen tuo väri, vaan enemmän sellainen ajan saatossa kellastunut.

Sitten lisäsin vähän "kilkkeitä" eli salvat ja lukkoraudat. Kävin ihan vasiten ostelemassa vanhat Porvoon Wanhasta Rautakaupasta, kun se vielä paikoillaan oli (ei ole muuten enää kauaa). Tykkään että yksityiskohdat pitää olla kohdillaan eikä niistä saa tinkiä. Tämmöisissä on kuulunut lukonpaikka olla ja siksi sellaiset piti laittaa nytkin.

Maalasin oviin kauniisti numerot ja sitten kaappia vähän meikattiin, eli suomennettuna; "vedettiin turpiin ja huolella". Pieksin sitä ruosteisilla työkaluilla, vasaralla ja mitä nyt käteeni sattui työkalulaatikosta. Sotkin sekaan myös vähän vanhaa rasvaa (sattui sopivasti jakoavaimesta). Käsittelin erityisellä huolellisuudella kaikki terävät kulmat sekä noiden salpojen ja lukkojen lähimaastot, koska niissä sitä kulumaa lie eniten olisi aidoissakin. 

Ja aikani kun olin riehunut päätin että nyt tämä oli tässä. Valmista tuli. Näyttää ihan oikealle pukukaapille, vaikkakin ehkä vähän teko-vanhalle sellaiselle, mutta siitä viis kun HIENOHAN siitä tuli!

Some paint, some dirt, some heavy beating with different tools and it is done! I must say I'm a little proud of myself right now. This really looks like a vintage gym locker doesn't it? 

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Pukukaapiltahan tuo alkaa näyttää

No siinä se nyt on, maalia vailla vielä mutta aika hyvältä näyttää jo. Joskus se on hyvin pienestä kiinni kun jotain tiettyä tyyliä hakee. Tässä tapauksessa se on tuo kaapin koko ja ovien reiät kun sen tyylin tekevät. Nyt ei voi enää erehtyä siitä mitä tyylisuuntaa tämä edustaa, eihän? Aika puhdasta romuromantiikkaa ja tehdastyyliä, vaikkakin ihan uutta sellaista. Katsotaan jos sillä maalilla saisi luotua vähän ikää tälle vielä. Siihen meneekin sitten päivä jos toinenkin joten malttakaahan tovi siellä ennen kun valmiina näette.

Ai että sitä saa taas olla ylpeä itsestään, mutta ihan vähän vaan, ettei hattuun nouse.

And the locker is done and all ready for the paint job. I think it's relatively little things that make this style complete. The small size and the holes in the doors. That's about all it takes to get the real vintage industrial feel. Now this looks still a bit new so I'll try to make this look older with the paint. It might take me few days though, so you need to wait a while to see the final result.

lauantai 12. joulukuuta 2015

Sahajauhojen seasta

Nyt on mittailtu ja piirretty,
sahattu ja sirkkelöity.
Isoa ja pientä palaa.
On ruuvattu...
ja naulattu.
Ja hienosäädetty sekä hiottu.
Ja tähän asti on päästy. Vielä ovet työn alle niin tälle illalle rupeaa riittämään.  Ihan vielä ei tuo kovin industriaalilta näytä, eikä siinä ole kovin luonnettakaan, mutta odottakaapas kun ne ovet tuohon tulevat. Siitä lisää huomenna, nyt on aika rentoutua välillä.

This is how far I got this evening with my d.i.y. locker project. It doesn't look like it yet, but wait until the doors come. I promise you'll get the hang of it then.

Toiset siivoaa ja toiset sotkee

Toiset ne tunnelmoi joulukoristeineen ja täällä sen kun vaan sotketaan. Työhuoneeseen on kasautunut mukava läjä liimapuulevyjä ja rimaa. Ajattelin nimittäin näpsäkkänä tyttösenä ehtiä tehdä yhden pikkiriikkisen pukukaappiprojektin sopivasti ennen joulua, toisin sanoen tämän viikonlopun aikana.

Ajatus on muhinut päässäni valmiiksi jo muutaman viikon ja piirustuksia ei tietenkään ole. Niin kun kaikki rakenteluprojektini tämäkin vedetään läpi enemmän tunteella kun taidolla. Uskon kuitenkin että lopputulemasta tulee ihan käyttökelpoinen kapistus. Rima ei tällä kertaa edes ole kovin korkealla omaan pirtaani. 

Ja jos kuta kiinnostaa tietää minkälainen kuva siellä päässäni pyörii, niin mallia aion ottaa tästä. Paitsi että teen vain yhden kaapin levyisen, sellaisen oikein kapean jossa on kaksi ovea päällekäin. Makuuhuoneeseen tarvitaan nimittäin vielä vähän säilytystilaa ja tällainen ratkaisu sopisi sinne kaikkein parhaiten. Pysykää kiinnostuneet kuulolla, laittelen tänne kuvia projektin etenemisestä jotakuinkin reaaliajassa.

All the interior blogs are full of Christmas bliss and in here we are going to make a mess. I've been craving to build a small vintage looking gym locker and I just have to do it now. With no drawings just plans inside my head I'm boldly going to do it, believing in my skills as an non educated amateur carpenter. I'm aiming for something that looks a bit like this one here, only narrower, with only two doors. Stay tuned for the project pics coming up soon.

perjantai 11. joulukuuta 2015

Domus Classican uusi myymälä

Kävin tiistaina poikkeamassa muutaman muunkin bloggaajan kanssa Helsingin Erottajalle avattuun uuteen Domus Classican myymälään. Kyseessä on siis tämä jo ennenkin hehkuttamani  erilainen rautakauppa, joka palvelee erityisen hyvin kaikkia vanhoja ja perinteisiä rakennustapoja ja sisustuksia ymmärtäviä.

Olen ihan valtaisan iloinen siitä että tämä liike löytyy nyt myös pääkaupunkiseudulta. Moni ei nimittäin edes tiedä mitä kaikkea ihanaa vielä valmistetaankaan kun suuret rautakauppaketjut palvelevat pääsääntöisesti vain uudisrakentamista. Olenkin monesti vinkannut ihmisille tästä liikkeestä, kun jotain vanhaa ovat etsineet, uutenakin nimittäin saa.

Ja mikä miljöö tuolla onkaan. Sekin on jo yksinään tutustumisen arvoinen. Jos liikutte tuollapäin niin käykää ihmeessä vilkaisemassa. Ja niille kutka eivät tuonne asti pääse, on tyytyminen näihin muutamaan kuvaan paikan päältä. Mutta onneksi heillä on myös täyden palvelun verkkokauppa osoitteessa domusclassica.fi että pääsevät kauempanakin asuvat ostoksille.
Went to see the new Domus Classica store in Erottajankatu, Helsinki on tuesday with some other bloggers as well. I just love that we finally have this kind of store here. There's not that many places one can buy new good traditional building materials, but luckily there's this store here now.