Keltainen

Minulla on kummallinen suhde keltaiseen väriin. En vain voi sietää sitä isoissa pinnoissa. (Sinänsä hassua kun kuitenkin asun keltaisessa talossa...)

Tämä pöytä on lojunut varastossani jo reilusti toista vuotta. Ostin sen siinä paniikissa etten koskaan tulisi löytämään toista, paremman väristä. Kun sitten sain sen kotiini olin täysin vakuuttunut että tein virheostoksen ja pöytä jäi varastoon. Nyt kuitenkin ajattelin antaa pöydälle edes pienen mahdollisuuden ja toin sen keittiööni. Koitan tässä siedättää värisilmääni josko se tottuisi tuohon väriin koskapa pöytä kaikilta muilta osin olisi kaikki se mitä ruokapöydältä olen koskaan halunnut.

Ja kyllä, tämä on aivan aito ja vanha amerikkalainen diner-pöytä, patinoineen kaikkineen. Tässä on vieläpä hieno jatko-ominaisuus jolla pöytä venähtää sopivaksi kuudelle. Oikea ruokapöytien Cadillac.

Mutta kun se on niin hirveän keltainen...

I have never liked yellow. I can't explain why but large amounts of yellow make me nervous. 

When I bought this table I thought I could handle the yellow on it but, as soon as I got it home I felt otherwise and put it in the storage where it has stayed for almost two years now.

Now I decided to give that color a chance and the table is in my kitchen. I'll give it a couple of weeks and if I can't tolerate the yellowness I'll sell the table to someone else.

Virvon varvon lipaston

En ihan pelkällä virpomislorulla saanut ystävältäni tätä lipastoa, mutta myönnän että sitäkin tuli käytettyä ostotarjouksia tehdessäni.

Ihastuin tähän niin paljon kun tämän heidän varastossaan näin. Käyttivät sitä työkalujen säilytykseen, mikä sekin on tietysti aivan hyvä toimi, mutta kun tämä on niin kaunis niin miksi piilotella sitä varaston perukoilla?

Nyt se on paraatipaikalla työhuoneessani, paikassa jossa sitä saa ihailla ihan joka päivä niinkuin noin hienoa yksilöä kuuluukin.

I bought this vintage chest of drawers from a friend of mine who used it to store tools in a storage room. I had to persuade him a lot (with a little help from his wife) before he finally gave in and sold it to me. 

Lucky me, it's a beautiful piece of furniture and it fits my "office" so well.

Valoa ja tilaa, vaikkei olekaan

Yläkerran aulassa on lattiapintaa hulppeat kahdeksan neliötä. Jyrkästi alas laskeutuva katto tekee tilasta lähes mahdottoman sisustettavan mitenkään järkeväksi, huonekorkeuden ollessa seinän vierellä vain 80cm. Ainoa korkea osa on varattu kulkemiseen kahden huoneen ja portaiden välillä. 

Yleensä tänne kertyy ajan mittaan kaikenlaista ylimääräistä mutta nyt voin ylpeänä kertoa että koko talven olen onnistunut pitämään tilan siistinä ja tyhjänä. Ja nyt kun valo taas riittää tässäkin pikku nurkassa ei minua yhtään haittaa sen pienuus ja epäkäytännöllisyys. Se on niin nätti just noin.

The lobby in the upstairs is really small and the roof is extremely low. It's been difficult to make this space anything useful and usually I just end up storing random stuff here. Last time I cleaned up this space I swore I wasn't going to clutter it up again and I've held to that. The space is airy and clean and most of all so pretty now that the natural light gets in again.

Kevään ensimmäiset perhoset

Nähtyäni tämän perhostaulun tiesin heti, että se kuuluisi olohuoneeseeni kesätauluksi. Värit sointuvat täydellisesti ja tuo keltainen tuo sitä kaivattua lämpöä ja toivoa keväästä (joka saisi kyllä jo alkaa näyttää merkkejä tulostaan).

Nuo ylemmässä kuvassa näkyvät anopinkielen lehdet aiheuttivat minulle hienoisen sätkyn. Muutama tunti kuvan ottamisen jälkeen kuului naps ja puolet kasvista katkesi itsekseen silmieni edessä. Sidoin äkkiä lopun kasvin yhteen nippuun enempien vahinkojen välttämiseksi. Huh, huonekasvini yritti itsemurhaa...

I just had to buy this vintage educational board cause the colors match so perfectly to my living room. Now I have a hint of spring in my house even it's still full blown winter outside.

Totuus

Lapsi on nyt muutaman viikon saanut asua uudistettua huonettaan ja huoneen siisteystaso on tällä hetkellä tämä. Ajoittaista pyykkihuoltoa lukuunottamatta en ole huoneessa juurikaan vieraillut. Teini on ihan itse saanut elää siellä niin kuin on parhaakseen katsonut. Kokeilumielessä remontin yhteydessä karsittiin tavaramäärää ja säilytystiloja ja täytyy sanoa että olen lopputulokseen varsin tyytyväinen. Lattia näkyy vielä.

I promised to show my sons room after a couple of weeks to show how he has kept it tidy (as if teenagers ever would clean up their own rooms). As you can see the floor is still visible. It means the de-cluttering has worked and I'm happy with that.

Tuliainen

Sain mukavan tuliaisen ameriikan maasta. Olen jostain syystä aina tykännyt vanhoista pullonavaajista ja taloudesta niitä löytyykin mukava määrä, mutta tällainen seinämalli uupui vielä kokoelmasta. Nyt ei tarvitse laatikonpohjia kaivella avaajaa etsiessään kun voi näin näppärästi napsauttaa pullon auki seinällä. Melkoisen luksusta.

Nyt täytyy vielä muistaa että tuommoinen tuossa on. Lyön vetoa että ensi kerralla pullonavaajaa tarvitessani koluan ensin taas kaikki laatikot läpi...

I got a nice present from America. This vintage Coca-Cola wall mount bottle opener is really clever. Now it takes less time to open a bottle than before when one had to first find the opener from drawers filled with stuff.

Herätys

Olen aina inhonnut käsipyyhkeitä vessoissa. Yleensä froteeta ja yleensä märkiä. Omassa vessassa varsinkin. Ja ilmanvaihdolla tai vuodenajalla ei mitään merkitystä, pyyhkeet ovat kuivia vain aamuisin saatuaan yön olla rauhassa tai silloin kun olen juuri vaihtanut ne puhtaisiin. 

Kunnes. Tässä yhtenä päivänä tajusin kokeilla pellavapyyhkeitä vessaan ja kah, koin herätyksen. Pyyhkeet imevät unelmaisen hyvin ja kuivahtavat parhaimmillaan vartissa. Miksei kukaan kertonut tätä minulle aikaisemmin? En ehkä enää ikinä palaa froteeseen käsipyyhkeissä.

I've always hated wet towels in  toilets. I have never seen a toilet towel that would dry fast until now. I've always used terry cloth towels but since I changed in to pure linen my towels have been dry. Funny thing is that I didn't figure this out much sooner.

Lisää neliöitä

Nimittäin kuviini. Ostin juuri itselleni uuden käytetyn kameran ja sain siihen lainaksi laajakulmalinssin joten nyt voin ainakin hetken kuvailla niin että näkyy vähän enemmän kuin ennen.

Tässä vähän enemmän kuin ennen keittöstä tänä aamuna.

I got my self a new used camera and borrowed a wide angle lens so for at least a while now I can present you a little bit wider images of my home. Beginning from the kitchen.

Eteisessä

Maalattuani eteisen lattian kuviolliseksi aloin pohtia perheessämme jatkuvasti olevia talvivaatteiden säilytyspulmia. Kolmihenkinen perheemme osaa tukkia kaiken vapaana olevan tilan hyvin tehokkaasti useilla takeilla ynnä muilla talvisilla tarvikkeilla. Edellinen naulakko oli tarpeisiimme aivan liian pieni ja pian löysinkin kirpparilta tilalle hieman sopivamman. Tilaan tarvittiin vielä jonkinlainen säilytysratkaisu ja se löytyikin läheltä kun työhuoneen hyllykkö muutti lehtitelineen tieltä eteiseen ja sopivasti löysin omista varastoistani siihen vielä laatikotkin.

(Ja vaikka tämä nyt kivalta ja toimivalta näyttää niin tunnustan silti että kuvausta varten poistin tuosta neljä toppatakkia, kolmet kengät ja useammankin kaulaliinan.)

Since I painted the floor in this hall I wanted to do something about the old coat rack and storage too.

I found this vintage coat rack from a fleamarket and the shelve moved here from the work room. Luckily I had these boxes that fit it perfectly.

(And even though it looks nice now, I must admit I had to clean out several jackets, shoes and scarfs to take these pictures.)

Pillnees

Lämpesin hiljattain näille vanhoille arkistolaatikoille ja päätin että sopivien vastaan tullessa keräilisin itsellenikin pienen kasan. Tässä kokoelmani tähän mennessä. Musta pahviloota ja hieno 50-luvun Billnees löytyivät samana päivänä ja kaksi vanerilaatikkoa seuraavana. Aika hyvä saalis.

Olettekos muuten koskaan kiinnittäneet huomiota siihen kuinka huonosti suurin osa suomalaisista huonekalunsa tuntee? Itseäni välillä "ärsyttää" kuinka lipastoja myydään kaappeina, senkkejä lipastoina ja kirjahyllyjä hyllyinä. Jos joskus jotain internetsin osta-myy-kaupoista etsii pitää osata käyttää kaikki mahdolliset hakusanat löytääkseen kaipaamansa. Samoin joskus tiettyjen firmojen nimien kirjoitusasu voi kansankielellä vaihdella hurjastikin, hyvänä esimerkkinä juurikin Billnäs.

I've recently fallen in love with vintage filing boxes and decided to collect me some too. These are my finds so far. Just couple more and I'll have a nice stack on my work desk.

Talvilakanoissa vielä

Talvi vielä sinnittelee ja kevätlakanoita en ole vielä kehdannut esille ottaa vaikka aurinko välistä makuuhuonettakin jo lämmittää. Sen sijaan intouduin oikein korostamaan talviunien ihanuutta kirjoittamalla tyynyliinoihin omiin uniini sopivat tekstit. 

Itse kuulun niihin ihmisiin jotka nukkuvat reilut yhdeksän tuntia yössä. Yhtään vähemmän unta ja olen kiukkuinen ja palelen koko päivän. Onneksi nykyään hyviä yöunia osataan jo arvostaa ja vaikka tätä tyynyliinoihin painamaani väittämää ei nyt ihan todeksi kai ole todistettu, niin itse ainakin uskon siihen vankasti.

Ja lakanoista puheenollen Sisko arpoo blogissaan Marimekon Tasaraitaa, käykäähän osallistumassa.

It's still winter even though the sun occasionally has been seen. And when it's winter I have my winter bed linen still in use. I even got an idea to print the bigger pillow cases with texts that describe my sleeping habits. Yes I'm a big sleeper, more than 9 hours a night is perfect for me.

And talking about bed linen, my sister has a Marimekko duvet cover giveaway in her blog...

Suuri lattiapostaus

Meillä on talon jok'ikisessä huoneessa erinäköiset lattiat. Tämä on joskus jossain herättänyt hilpeyttä, mutta oikeasti kukaan ei ole asiaan ikinä kiinnittänyt paikan päällä huomiota. Ei yhtenäinen tyyli tarkoita samanlaisia lattioita joka tilassa, ainakaan meidän huushollissa.

Työhuoneen petsattu ja lakattu lattia on talon kaikista lattioista kaikkein kulunein. Lankut ovat noin kuusi vuotta sitten asennetut, mutta pintakäsittely ei ollut se kaikkein paras. Kulahtaneisuus sopii kuitenkin tyyliin hyvin.

Keittiön kuviomaalattu lattia on kestänyt yllättävän hyvin käytössä vaikka vanhojen maalattujen lankkujen pohjatyöt tehtiin tosi "huolettomasti hutaisten".

Porstuan muovimatto on perua talon edellisiltä omistajilta. Lienee ollut paikallaan aina 70-luvulta lähtien. Vaikka matto on porstuaan "teknillisesti" täysin sopimaton en aio sitä sieltä ikinä poistaa (ellei ole aivan pakko ja silloinkin kyllä säästän sen johonkin).

Olohuoneessa on valkoiseksi maalattu uudehko puulattia. Kulahtanut paikoin, mutta edelleen silti tunnistettavasti valkoinen.

Pikkuvessan lattiassa on hunajakennon malliset beessit klinkkerit valkoisin saumoin. Uudet nämäkin.

Lapsen huoneen uudenkarhea lattia on käsitelty kertaalleen antiikkitammen sävyisellä puuvahalla.  Turha kai mainaitakaan että tämä on tällä hetkellä ehdottomasti suosikkilattiani.

Yläkerran aulatilassa on edelleen vanhat narisevat kovalevyt raakalautojen päällä. Tämä lattia on ehdottomasti remonttilistalla seuraavana. Kunnon puulattia olisi suunnitelmissa tähänkin (ja jos yhtään itseäni tunnen saattaa se tapahtua hyvinkin pikapuoliin).

Ja suurin häpeäpilkkuni on ehdottomasti tämä makuuhuoneen halpa muovimatto jonka vain roiskaisimme paikoilleen muuton yhteydessä. Tähänkin huoneeseen tulee aikanaan  puulattia, mutta koskapa täällä ei levylattia narise saa muovimatto "sulostuttaa" uniani vielä tovin. 

Ja viimeiseksi eteisen kuviomaalattu lattia. Tätä kuviota aion ehdottomasti vielä jatkaa. Suunnitelmissa olisi jokin sinisävyinen väri ja pieni ruutu jonnekin kuvion keskelle. Voisi tuoda mukavasti itämaisia vaikutteita lattiaan. 

Itse tykkään kovin näistä erinäköisistä lattioistani ja ovathan ne kaikki tietyllä tapaa toisiinsa sointuvia, ainakin näin peräkkäin aseteltuina.

The floors in my house are all different in style. Some people might think that it doesn't work out, but I say it does. It gives each room a little different vibe when the floors aren't the same all over the house.

Valmis

Kas niin valmista tuli. Itse olen lopputulemaan niin kovin tyytyväinen että haluaisin pölliä tuon huoneen itselleni. Ihan muutamaan vuoteen en kuitenkaan saa sitä tehdä, kuulemma.

Samalla kun karsimme tavarapaljoutta karsimme myös säilytystiloja ajatuksella että kun ei ole paikkoja minne kerätä, ei tavaraa pitäisi kertyäkään. Katsotaan miten tämä toimii sitten käytännössä. 

Lapsi on niin mielissään tuosta huoneestaan ja se jos mikä on kyllä ihan parasta. Asiakas on tyytyväinen.

Finally the room is ready. It looks so nice I kind of want to have that room to myself.

As we decluttered the space we removed some of the storage as well. I hope with less storage there will be less clutter. We'll see how that works out.

My son is so happy with this room, and so am I.

Loppusuoralla

Vihdoinkin uusi lattia on paikoillaan ja vahattu. Nyt alkaa remontin hauskin vaihe nimittäin sisustus ja viimeistely. Lapsen kanssa täytyy kuitenkin ensin käydä tarkka neuvonpito siitä mitä hän tarvitsee ja mistä voisi luopua. Huoneesta olisi tarkoitus saada ilmavampi ja ennen kaikkea helpompi pitää siistinä.

Ans kattoo kuinka käy, mutta flippikyltti ainakin on heino paikoillaan. Lapskin tykkää.

Finally the floor is done. Now starts the fun part when I get to decorate the room with a little help of my son, who needs to sort out everything he has there. 

The sign I made got approved and looks cool.