torstai 8. marraskuuta 2018

Kovat piippuun harmautta vastaan

Nyt alkaa tämä synkkyys ja harmaus painaa niin lujaa päälle, että oli otettava järeät aseet käyttöön kodin ja mielen piristämiseksi. Järeät aseet tässä tapauksessa ovat tietenkin joulukoristeet. Mikään ei virkistä tätä minun marraskuun väsyttämää mieltä paremmin kun pieni tuulahdus joulusta. 

Ja koska en ihan vielä halua koko kotia joululla täyttää aloitin ensin pienesti ja sieltä missä ei niin paljon aikaa vietetä, mutta vaikutus olisi suuri silti, eli makuuhuoneesta. Olin tehnyt itselleni muutaman erilaisen kestokranssin (ohje niihin tässä linkissä) jotka ripustin sängyn vierelle vähän niin kuin kollaasiksi ja sehän toimii tosi kivasti. Kynttilä vielä viereen tunnelman maksimoisiseksi niin johan on.

Tein taas tänä vuonna muutaman kuvassa näkyvän kranssin myyntiin myös tuleville Parolan aseman joulumarkkinoille ja sieltä löytää myös tuota käsin tekemääni keraamista kynttilänjalkaa. (Kranssien hinnat 20-30€ koosta riippuen ja kynttilänjalka 16€).

Kesällä ompelemani hapsulliset tyynyliinat sopivat mielettömän hvyin myös jouluun. Yhdistettynä noihin maastonvihreisiin pellaviin ja kransseihin seinillä tunnelma on mielestäni varsin kohdillaan.

Nyt on siis kodissa paikka jossa pääsee eroon marraskuun ankeudesta, siellä voi rauhoittua, fiilistellä mukavia ja tunnelmoida joulua. Erittäin ihana paikka herätä aamuisin siihen fiilikseen, että ihan kohta tämä harmaus muuttuu ihanaksi kimmellykseksi ja valoksi tulevan joulun ja talven myötä.

It's the time of the year when it's SO dark and grey outside that one really needs a tiny bit of Christmas to make it feel better. I put up some artificial wreaths I made in the bedroom. With a candle it gives just enough festive feel that it makes the waking up feel much better.

I'll aso be selling some of my wreaths and that pottery candle holder in the upcoming Parolan aseman joulumarkkinat. Be there if you want to have them to yourself too. 

maanantai 5. marraskuuta 2018

Kun se mutkistuu niin se pitkittyy

Olin ajatellut, että uuden altaan asentaminen keittiöömme ei olisi mikään kovin iso projekti, mutta olin tyystin väärässä. Olin nimittäin autuaasti unhoittanut asuvani vanhassa talossa, jossa mikään, eikä sitten yhtikäs mikään ole suorassa ja varsinkaan tässä keittiössä. 


Joten kahden päivän tuskailun jälkeen allas on kutakuinkin paikoillaan ja toiminnassa, mutta muu osa kaapistoa on vielä kovin levällään. Ja koskapa tämä on jo nyt niin kovin vaikeaa niin ajateltiin että tehdään siitä nyt samaan konkurssiin sitten vielä vaikeampaa ja vaihdetaan myös  työtasot, ne kun ovat jo aika loppuun käytetyt ja kamalan näköiset jo nekin. Siinä sivussa pitäisi vielä suunnitella ja rakentaa tuohon altaan alle uusi kaappi, eli ihan pikku juttuja tässä...

Että ei se sitten ihan äkkiä käynytkään tämä pikku remontti keittiöön, mutta lohdutan itseäni sillä, että sitten kun se on vamis niin siitä tulee varmasti tosi upea. Uudet tasot on jo tilattu ja nitä odotellessa voinkin hetkeksi keskittyä johonkin muuhun ja antaa tämän projektin odotella vähän keskeneräisenä sen aikaa. Ei se tuosta minnekään karkaa kumminkaan.

P.s. Tuo uusi allas on IHANA! Se on kaikkea sitä mitä unelmoinkin ja vielä enemmän. Siinä tiskaaminenkin on muuttunut jo iloksi.

The little kitchen reno was not so little after all. I had totally forgotten that in an old house nothing and I mean nothing is straight or leveled. It took us two days just to get the sink somehow in and after it was there we had an idea to order new countertops as well. So it'll take a couple of more weeks until this little project is finished. But so far so good, I really love the sink, it's everything I dreamed of and more.  To be continued...

torstai 1. marraskuuta 2018

Harmistuksen kautta voittoon

Nyt kun on ollut niin harmaata ulkona ja tuntuu että kaikki uutisetkin ovat pääosin vain masentavia tarvitaan järeitä aseita mielen ja kehon piristämiseksi ja parhaiten meillä siihen toimii aina pieni remontti jossain päin huushollia. 

Nyt on haaveissa on ollut jo jonkin aikaa uusia keittiön tiskiallas. Vanha alkaa olla jo niin krakeloitunut ja pinttynyt, ettei sitä enää mikään aine valkoiseksi saa ja sen toimivuuskin on tässä vuosien saatossa paljastunut meille melkoisen huonoksi.

Vanha allas on toki tosi nätti ja on sen puolesta sopinut keittiöömme tosi hyvin. Helpointa olisikin ollut vain ostaa uusi samanlainen ja jatkaa niin kuin ennenkin, mutta kun on se iso ongelma tuon toimivuudessa. 

Tässä mallissa, missä hana on altaan ja seinän välissä on nimittäin (ainakin tässä taloudessa) täysin mahdotonta pitää tuota takaosaa kuivana. Täällä tiskaillaan käsiä pestään keittiössä niin usein, että se on melkolailla alati märkä, jollei sitä joka kerran jälkeen erikseen pyyhi ja eihän sitä nyt aina jaksa tai muista tai edes viitsi. Ja siitä johtuen tuolla silikonit rupsahtavat ja alkavat sitten jossain vaiheessa vuotaa ja tuhoavat tuon kansilevyn, joka meillä onkin jo kertaalleen vaihdettu uuteen.

Olenkin haaveillut tähän sellaista allasta joka ulottuisi takaosastaan seinään asti ja edestä tulisi yli, niin kuin sellaiset vanhanajan maalaisaltaat tekevät. Olin jo valmiiksi katsonut, että Ikean valikoimissa sellainen on ja päättänyt että se ostetaan, ja kun sitten aloin sitä tavaratalosta etsiä huomasin, että mallia olikin juuri muutettu sellaiseksi ettei se takaosa enä ulotu seinään asti. Siis, miten kökkö säkä! Se oli muuttunut ihan kuukautta aiemmin ja tietty siinä vaiheessa kaikki ne vanhat mallit oli jo myyty loppuun koko maasta! Arvatkaa kiskoinko tukan irti päästäni? Teki mieli vetää kaikki hampaatkin perässä...

Eihän siinä auttanut muu kun pistää google laulamaan ja tonkia kaikki mahdolliset nettikaupat, -torit ja -liikkeet joista allasta voisi etsiä, mutta tuloksetta. Sitä ei tähän hätään ollut tarjolla missään, mikä osoittautuikin sitten todella hyväksi onneksi, koska siinä etsiskellessä olin bongannut tämän kuvassa olevan altaan. Se on käytetty Villeroy & Bochin maalaisallas, ja juuri sellainen mistä haaveilin, mutta parempi! 

Kävi nimittäin ilmi, että tämä on mitoiltaan meille istuvampi kuin se Ikean allas olisi ikinä ollut. Tässä on myös se ihanuus, että tuo etureuna on täysin ehjä, ei siis mene osin tason päälle sivuista niin kuin se Ikean versio olisi tehnyt. Ja mikä parasta tuossa takaosassa näyttää olevan pienet kaadot altaaseen päin, joten sitä vesiongelmaa pöydän ja altaan välissä ei enää ikinä meille tule!

Nyt vaan pitää askarrella paikoilleen tämä ja se vaatiikin pientä modifiointia. Alakaapistoa pitää siirtää vähän eteenpäin ja yhtä kaappia hieman muotoilla uusiksi, hanakin pitää ehkä vaihtaa, tai edes se juoksuputki siitä, mutta katsotaan nyt ensin miten kaikki asettuu. En just nyt malttaisi millään odottaa että tämä on paikoillaan!

It seems that every time the fall comes, wit all the darkness and gloomy days I start a renovation project in the house, just to cheer me up. This year it's the kitchen again, I've dreamed of a differend sink, a butlers sink in particular. The old sink is so stained and worn out that it's a good time to change it now. I had in mind the Ikeas farm sink, but they changed the design of it and the new design doesn't reach to the back wall anymore, a feature I was adamant about, cause it's a huge problem to us that the back between the sink and wall is always wet and the water spills there so easily when you use the tap. 
Luckily I found my dream sink from Villeroy & Boch on an online auction.and didn't have to spend fortunes to get  a new one. It has all the features I wanted from a sink and I can't wait to get it installed!

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Joulumarkkinoille valmistautumassa

Kuten varmaan jo moni internetversiota blogistani lukeva on huomannut, tuossa sivupalkissa keikkuvasta mainoksesta, että Parolan aseman joulumarkkinat tulevat taas tänäkin vuonna ja minäkin olen siellä mukana myytävieni kanssa tottakai. 

Markkinahulinat ovat siis jo alkaneet täällä, kun olen täyttänyt varastojani pullolleen myytäviä ja suunnitellut myyntipaikan stailausta ja esillepanoa. Tänä vuonna minulla onkin, ainakin omasta mielestäni koko aulan söpöin myyntipaikka. Olen nimittäin saanut käyttööni ihan kokonaisen pienen huoneen aulan kyljestä! Siellä minulla onkin sitten ihan oma piskuinen putiikkini! Kerron siitä varmasti teille vielä lisää lähempänä markkinoiden ajankohtaa.

Kylttikauppias on ollut täällä ahkerana ja saanut vihdoin materiaalipuutokset sen verran kuriin, että markkinoille menevät myytävät alkavat olla jo valmiina. Joukossa on muutama uusikin kyltti, joita saa toistaiseksi ostaa vain tuolta markkinoilta. Lisäilen niitä kylttikauppani puolelle sitten markkinoiden jälkeen, kun saan taas seuraavan materiaalikuorman, että ei tarvitse siellä murehtia jos ei tuolloin paikalle pääse. Posti kulkee kyllä sen jälkeenkin.

Pikku putiikistani markkinoilla löytyy sitten myös taas muutama näitä tekokasveista askartelemiani kransseja. Näitä on kahta eri laista ja kokoista. Lisäksi tulee tietysti aimo annos käsintehtyä keramiikkaa, amppeleita, puutähtiä, leikkuulautoja ja mitä tässä nyt vielä saattaa keksiäkään. Esittelen niitäkin vielä lisää tässä matkan varrella ennen markkinoita.

Tulossa on jälleen ihan huikeat markkinat, kannattaa kyyläillä tuota facebook-sivua jonne päivitellään tietoja ja kuvia markkinamyyjistä ja tuotteista ja muista ihanuuksista mitä paikan päältä sitten löytyykään! 

Parolan aseman joulumarkkinat is coming again this year and I'm going to be there with all my lovely handmade items. Here's something I'm bringing with me: some cute handmade cardboard signs and diy-wreaths made of artificial plants. I'll also bring along my hand made pottery and other nice things I'll tell you about later. 

perjantai 26. lokakuuta 2018

Jospa sittenkin rysää

No niinhän siinä sitten kävi, että se pieni epäröintini sen uuden rottinkivarjostimen kanssa kasvoi sen verran suuriin mittasuhteisiin, että oli aivan pakko palata aiempaan suunnitelmaani ja kokeilla tehdä juuttinarusta uusi varjostin tilalle. Ja vaikka tämä on vielä tässä vähän keskeneräinen niin jotenkin tuntuu vahvasti siltä, että nyt olen menossa todella paljon oikeampaan suuntaan. 

Päivänvalo tänään oli kuvaamisen kannalta huonoin mahdollinen, mutta tuo näyttää silti minusta tuossa niin kivalta, paljon sielukkaammalta kuin edeltäjänsä. Tässä on juuri sopivasti rönsyä ja rouheutta, mutta silti se on jotenkin perinteisen näköinen ja sopii tuonne kuin nyrkki silmään. Kokoa tällä on leveyssuunnassa muutama sentti vähemmän kuin sillä rottinkisella, mutta korkeutta yhtä paljon ja silti tämä näyttää tilaan paljon sopivamman kokoiselta.

Ja tämän tein ihan sillä samalla tekniikalla kuin sen aiemman rysävalaisimenkin (ohje tässä linkissä). Sovelsin vain narujen määrää (tässä 40kpl) ja renkaiden kokoa. Tässä on yhteensä neljä rengasta, kolme ylhäällä muotoa vahvistamassa ja yksi alareunassa. Lopuksi hapsuttelin, eli avasin kierteiltään nuo jäljelle jääneet roikkuvat narunpätkät jolla viimeistelin tyylin rennoksi.

Nyt vaan viimeistely tälle ja lampunjohto paikoilleen niin luulen, että oikein hyvä tuli.

So the slight hesitation I had over the rattan lamp shade I tried out in the kitchen resulted me to go ahead and try to make a fyke lamp shade there myself. And I must say, I don't regret it. This one looks so much better and more my style in the kitchen, even though it's not quite finished yet. I used this instruction I've made earlier this year, just changed the number of strings and the size of the metal hoops. Last but not least I fringed the remaining strings to give it a more bohemian look.

keskiviikko 24. lokakuuta 2018

Vuodenaikaan sopivasti

En ole tainnut enää muutamaan vuoteen sen kummemmin koristella kotia halloweeniksi, osin johtunee siitä, ettei täällä enää sen ikäistä porukkaa asu, joka sellaista kaipaisi. Nyt mietin kuitenkin, että josko jotain pientä nyt edes laittaisi, on niin tylsän harmaata tämä loppusyksy muuten, enkä ihan vielä sitä jouluakaan haluaisi aloittaa. No, muistin sitten, että minullahan on se eräs tosi hieno vanha luurankoaiheinen opetustaulu ja täräytin sen olkkariin liitutaulun päälle.

Ja hoplaa, nyt on halloweeniä sisustuksessa!

Täytyy kyllä sanoa, että tykkään tosi paljon tuon taulun väreistä. Nyt kun en ole sitä hetkeen esillä pitänyt, niin tykkään vieläkin enemmän. Tavallaan harmi että se on aiheeltaan niin synkkä, ettei sitä viitsi pitää ihan koko aikaa esillä jossain, mutta kiva se on tällaisena kausikoristeena ja sopii olkkarin rosoiseen tyyliin juuri nyt ihan täydellisesti.

I haven't decorated much for Halloween in a couple of years now since my son grew up, but always put up something little, just for the heck of it. This year I remembered this ever so cool old educational poster I had and put it up in the living room. Instant Halloween feel. 

maanantai 22. lokakuuta 2018

Oops I did it again

Kun sitä ostelee vanhoja asioita, pitää päätökset niistä tehdä joskus tosi nopsaan sillä tietty tavara liikkuu markkinoilla harvakseltaan ja saattaa olla myyty jo ennen kun sen edes löytää. Minulla on usein edessä tilanne, jossa ostopäätös pitää tehdä noin kahden minuutin sisällä, eikä voi käydä ensin kotona mittailemassa tai sen kummemmin miettiä muutamaa päivää ollakseni aivan varma. Kaupat syntyvät joko siinä heti tai sitten eivät synny laisinkaan.

Niinpä minulla on silloin tällöin edessäni tilanne, että olen ostanut jotain hurjan ihanaa enkä juuri sillä hetkellä ole ihan varma minne sen saan kotonani sijoitettua ja kotona saa sitten miettiä päänsä puhki minne uuden ostoksensa sijoittaa. Joskus käy niin että koko muu sisustus muuttuu uuden ostoksen myötä ja joskus (mutta hyvin harvoin) lähtee uusi ostos takaisin kiertoon kun paikkaa ei sitten löytynytkään.

Ja nyt kävi jälleen juuri niin, että ostopäätös piti tehdä sekunneissa. Tiesin heti kun tämän vanhan kastilaatikoston näin, että se on saatava, tällaisesta kokonaisesta olen haaveillut jo niin monta vuotta. Ja kun kaupat sitten onnekseni syntyivät, aloin miettiä, että hetkinen... mihins tuon sitten oikein laittaa? Nauratti jopa vähän, että taas kävi näin.

Mutta eipä hätiä mitiä, laatikosto on sen kokoinen, että kyllä se jonnekin mahtuu. Pientä säätöä se tosin vaatii ja ehkä myös jostain muusta luopumista, mutta paikkansa se vielä löytää. Tippaakaan ei nimittäin kaduta nämä kaupat. Kirjanpainajasuvun vesana olen valtavan onnellinen tästä löydöstä ja käyttöä työhuoneessani tuolle löytyi välittömästi. Nyt vaan katsotaan ja mietitään, että mihin se tuolla sitten asettuukaan pysyville sijoilleen ja mitä sieltä lähtee sen tieltä pois.

When buying from fleamarkets and online auctions one need to make decisions fast to be able to get things one wants. Sometimes even in seconds. That can lead to buying things you are not yet sure where you can put it back home. I've always dreamed of a letterpress chest, a full one that has all the drawers. So when I saw this one, for a reasonable price, I made my decision right then and there. Now when I have it at home I'm yet again thinking, oops, where am I going to put this here? But I strongly believe I'm going to solve that problem, this is just way too cool to give up right now.