perjantai 18. maaliskuuta 2022

Pieni yöpöytä paikoillaan

Nyt on askartelemani pienen yöpöydän maalipinta kuivahtanut ja sain sen paikoilleen pikkumakkariin ja se on sinne just niin passeli kun olla vaan voi. Sekoittelin maalisävyn siihen keinovalossa iltapimeällä olettaen, että siitä tulee beigempi, mutta se jäikin vähän liian kellertäväksi, mikä ei sitten ollutkaan huono vaan teki siitä jopa ihanammin tänne sopivan näin. Nyt se erottuu tuosta beigejen verhojen seasta ja näkyy paremin silmiin kun huoneeseen astuu. Onnekas oli maalimoka siis.

Pöydän mittasuhteet on just hyvät tuohon sängyn vierelle, että siihen voi laskea kännykkänsä ja vesilasin tai jotain muuta pientä tarpeellista kun tuolla nukkumassa käy. Hauskasti myös juttelee tuo tekemäni niittireunus huoneessa olevan pikkulipaston helminauhamaisten koristeiden kanssa ja näyttää vähän kuuluvan samaan sarjaan tämä sen kanssa nyt.

Tämä on myös siitä mukava pikkupöytä, että sitten jos ja kun kyllästyn sitä tässä pitämään voin pitää sitä jossain muualla kukkapöytänä ja se on siihenkin hommaan varmasti hurjan hyvä.

The small nightstand I made is just as good as I planned or even better. It does it's job and looks pretty and petite and even though brand new it looks kind of vintage.

tiistai 15. maaliskuuta 2022

Lupaus keväästä porstuassa

Lämpimien päivien innoittaman laitoin porstuaan vähän kevätkukkia ja siirtelin suurimmat talven jäljet jo pois. Tykkään, että tällai välivuodenaikaan ei tarvitse vielä olla niin kovin tarkkana siivouksen suhteen ja pienet pölyt saavat kaiken näyttämään niin kivan rennolta ja uneliaalta vielä. Ikkunat ja muut kerkiää pestä sitten kun se kevät on kunnolla täällä, nyt mennään vielä vähän talven jälkimainingeissa rappioromantiikan tyyliin.

Jätin tilaan vielä ruukkuja ja sammalpalloja vihreyttä tuomaan, mutta lisäksi pistin sinne helmililjoja, muratteja ja perunanarsissin. Kaivoin kasvihuoneesta vielä pienen sammakkokoristeenkin korostamaan sinne sitä kepeää fiilistä minkä ihana auringonpaiste lämpöineen luo.

Olen jo vähän ruvennut myös miettimään, että mitä tässä kesällä sitten pitäisi. Laittaisiko huonekasvien kesäsiirtolan vai pistäisikö jotain muuta kasvamaan. On niin kiva kun tämä tila on taas vapaana sisustettavaksi miten mieli kulloinkin halajaa. 

Kirppislöytöjäkin on jo vähän tehty kesää silmällä pitäen. Pikkuinen kasvihuone saanee olla ihan koristekäytössä, mutta en voinut vastustaa sen charmia kuluneine puupintoineen ja sinkkiastioita ei vaan voi olla koskaan liikaa. Nyt ne molemmat pääsivät heti somistamaan porstuan kevättä ja kivahan noita on katsella tuolla inspiraatiota tuomassa tulevasta.


Cleaned out most of the Christmas decorations in the porch and put some spring flowers instead. Left some dust and dirt still there to make it feel more shabby chic. There's plenty of time to clean it properly later, I'm too busy enjoying the sunlight right now.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2022

Yöpöytää rakentamassa

Olen koittanut etsiskellä pikkumakkariin jotain sopivaa yöpöytää, mutta yhden täydellisen livahdettua karkuun en ole löytänyt oikein mitään, millä korvata sen jättämä kaiho. Siksipä päätin, että askartelen sitten yöpöydän sinne itse. Mielessä muovautui illalla suunnitelma osin sen karkuun livahtaneen muotojen pohjalta ja aamulla olin jo niin täynnä rakenteluintoa, että päätin viettää tämän aurinkoisen sunnuntain rakennushommissa.

Kävin rautakaupasta ostamassa neljä harjanvartta ja pengoin varastoistani vähän liimapuulevyn jämiä ja yhden riman. Yöpöytään tarvitsisi pituudelta vain kaksi harjanvartta, mutta keksin hyödyntää niissä valmiiksi olevaa kavennettua päätä jalkaosissa joten ostin sitten neljä.

Eikä sitten mennyt aikaakaan, kun olin jo kasannut tarvikkeista jonkinlaisen jalkakehikon ja sahannut liimapuulevystä kanneksi ympyrän.

Siinä vaan kun niitä sitten testailin yhteen, niin totesin, että liian korkea on jalkaosa ja jotenkin liian naftin ja tylsän sahatun näköinen on kansiosakin. Purin siis jalat irti ja sahasin ne lyhyemmiksi ja siinä samalla sain ajatuksen kansiosan parantamiseksi myös.


Naulasin sen reunaan huolettomasti meidän olkkarin edesmenneestä sohvasta talteen ottamat vanhat koristeniitit ja sitten leikkelin kokonaisuuteen liimapuulevystä vielä alahyllyn, johon tein hauskan muodon antamaan pöydälle vähän enemmän sellaista kukkapöytämäistä fiilistä.

Ja lopputuloksesta tuli mielestäni just kiva. Vähän jännittävämpi kun tavallinen yöpöytä, mutta silti siihen hommaan erittäin passeli. Huomenna sudin siihen jonkun tasaisen ja vaaleahkon pellavaöljymaalin pintaan ja sitten siitä tulee vieläkin kivampi. Ja täytyy kyllä sanoa, että hyvin pyyhkiytyi mielestä se karkuun päässyt yksilö tämän projektin myötä.

Been trying to find a suitable nightstand for the smaller bedroom, but no luck in that made me think if I should make one myself. Today I did and the outcome is actually really fun. Still needs a coat or two paint until I can call it finished, but I can already see it's going to be perfect for the job.

lauantai 12. maaliskuuta 2022

Vihdoinkin valkosipulia

Olen jo ainakin kolmen vuoden ajan halunnut löytää oikean valkosipuliletin koristamaan keittiötä, mutta ihan hirveän vaikeaa on ollut, kunnes eilen potkaisi onni; Hattulassa Parolan K-Marketin hedelmäosastolla tuli ihan sattumalta vastaan juuri sellainen pitkä letti, kun millaisesta olen haaveillut ja mukaanhan se oli heti ostettava tietenkin.

Alun perin ihastuin valkosipuliletteihin katseltuani sitä ihanaa tanskalaissarjaa nimeltä Rantahotelli. Siellä semmoinen on keittiössä ja koskapa se on niin nätti sarja niin pakkohan siitä on elementtejä saada matkia. Harvinaisen vaikeaa vaan oli tämä sipuliletti löytää, mutta nyt se on tuolla ja tekee minut niin iloiseksi. Se on vähän kun keväinen kukkakimppu toisille millaisen fiiliksen tämä letti minulle nyt tuo.

Ja siitä Rantahotellista puheen ollen, sieltä on uusi kausi jaksoja tulossa ensi viikolla (alkaa tiistaina 15.3.). En tiedä mitään parempaa just tällä hetkellä, pääsee taas uppoamaan hetkeksi siihen kepeään ja huolettomaan, mutta ah niin visuaalisesti viehättävään miljööseen persoonallisine henkilöhahmoineen. Ja parasta siinä sarjassa on, että kaikki siellä päättyy aina hyvin, just sitä mitä tämä maailma nyt tarvitsee.

Been years looking for a long garlic braid to decrate my kitchen and finally found one yesterday. When springtime comes some people buy flowers but I buy stinky onions and hope that they last a long long time hanging there.

torstai 10. maaliskuuta 2022

Naulakkokaaos hallinnassa

Nyt on eteisen uudet säilytys- ja naulakkosysteemit saatu kunnolla käyttöön kun maalit ovat kuivaneet tarpeekseen. On kyllä niin ihanaa ja erilaista, kun on melkein tuplaten enemmän tilaa, vaikka itse naulakko-osa kapenikin entisestä huimasti. Mutta se että kaikelle löytyy paikka muualta on ihan luksusta ja kaaosta on niin paljon helpompi hallita tuossa nyt.

Sattui vielä niin upea tuuri, että löysin kun löysinkin ihan täsmälleen ne vanhat naulakkokoukut joita etsinkin ja vieläpä ihan sopuhintaan. Nyt on ripustimilla lookki niin kohdillaan mielestäni kun vain olla voi. Tykkäämme kaikki myös juuri tuosta koukkumallista ripustelussa niin siltäkin osin ihan nappivalinta tähän tilaan.

Kaapista uupuu edelleen listat tuosta sokkelin päältä, mutta ne ovat jo työn alla, ja päätyvät paikoilleen heti kun niistä maalit vain tarpeeksi kuivuvat. Siihen tulee ihan simppelit suorat laudat vaan, joten niiltä osin ei tyyli tässä juuri muutu.

Jos siellä nyt mietitään, että mitä tuo teksti tuossa liitutaulussa tarkoittaa niin kerrottakoon, että yksi koiristamme osaa avata keittiön ja eteisen välisen oven ja se on laitettava hakaseen kun poistumme kotoa, ettei koiruus sitä sillä välin salaa avaa ja päästä lämpöjä harakoille, kun tätä eteistilaa ei niin kovasti lämmitellä kun noita muita huoneita, niin se on ihan siinä vaan muistuttamassa asiasta.

Ja tuo kukkaruukku tuolla ylähyllyllä odottelee, että löydän siihen jostain jonkun kivan muratin tai muun roikuskelijan somistamaan tilaa vihreydellä, mutta ei ole tarpeeksi mukavaa yksilöä tullut vielä vastaan mistään. Mutta mikäs kiire tässä, nyt voi lopputalven nautiskella tästä uudesta toimivasta bootroom-systeemistä ilman vihreitäkin ja somistella tilaa sitten enemmän kun kevät alkaa kunnolla.

I found the exact vintage coat hooks I was looking for and now the style in this bootroom is just perfect. I love it how everything has it's place and even though the rack part is smaller than before this feels so much more spacious.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2022

Naulakkokaaos hallintaan välivaihe

Eteisen projekti on edennyt vähän hitaasti, kun päätin maalata kaapin ja hyllyt oikein kunnon pellavaöljymaalilla ja ne ovat kuivahtaneet vasta sen verran, että sain ne tänään asennettua paikoilleen.


Valikoin väriksi samanlaisen vaaleanharmaan, kun millä maalasin tuossa tilassa olevan lipaston ja peilinkin. Sekoittelin sen ihan itse valkosta, mustaa ja okrankeltaista käyttämällä sillä sillä saa ihan täydellisiä harmaan sävyjä aikaiseksi. Tämäkin on oikeassa elämässä tosi vahvasti kellertävän harmaa, mutta muuttuu tässä eteisen ympäristössä hauskasti vähän sinisemmän sävyiseksi, varsinkin kuvissa.

Mieli kihelmöi ihan älyttömästi päästä tuohon tavarat paikoilleen stailaamaan, mutta vielä pitää malttaa ainakin pari päivää ennen kun maalipinta on sen verran kovettunut, että siihen voi huoletta päälle asioita asetella. Kenkäteline on jo käytössä, sillä sitä en maalannut uudelleen. Se on vähän hailakampi kun muut kalusteet, mutta värimaailma on siinä tarpeeksi likelle niin en sitten nyt jaksanut suotta lähteä siihenkin uutta pintaa sutimaan.

Eikä mistään ole tullut vastaani sopivia naulakkokoukkuja, joten pistelin tuonne sikin sokin vähän kaikenmoisia mitä varastoistani löytyi. Täytyy ajatella ne vielä uudestaan sillä ilmeisesti vähän harvemmassa on nyt nuo isot, vanhat niklatut. Uusia en edelleenkään haluaisi ostella, sillä tykkään vanhojen patinoituneesta pinnasta vaan niin paljon enemmän. 

Mieleen on hiipinyt myös ajatus laittaa tuohon tanko henkareille myös. Semmonen olisi erittäin näppärä vieraita varten ja takkeja mahtuisi sen avulla huomattavasti enemmän. En vaan nyt osaa päättää, että olisiko sekin metallia vai puuta. luulen että tämäkin ratkeaa samalla kun keksin tuohon ne naulakkokoukut jostain.

Ai niin ja kaappikin tarvitse vielä listat sokkeliinsa, sekin on vielä työn alla, kun omista nurkista ei löydy sopivaa ja pitää lähteä ihan listakauppaan ostoksille enkä ole tässä vielä kerennyt.

So I decided to paint the furniture with linen oil paint and that means it took much longer for them to dry before I got to put them back up. I chose the same color that I used for the dresser and mirror on the other side. They're still not dry enough for to put things on them, but dry enough to touch and get the feel. Still need to find the perfect coat holders, but as soon as these are dry enough I can start using it with those mismatched ones I already put up.

keskiviikko 2. maaliskuuta 2022

Naulakkokaaos hallintaan osa II

Niin kuin kaikki hyvät suunnitelmat, niin myös tämä lähti vähän elämään matkan varrella. Alun perin olin ajatellut käyttää tähän sitä makuuhuoneesta ylijäänyttä puunaulakkoa, mutta sitten tulikin ajatus laittaa tuohon oikein kunnolliset hyllyt sen sijaan ja tappinaulakko jäi pois suunnitelmista.

Tähän uuteen suunnitelmaan vaan tarvittaisiin sellaiset naulakkokoukut vaatteille, jollaisia minulla juuri nyt ei tarpeeksi ole, mutta en anna sen nyt hidastaa tahtia, ne ehkä löytyvät jostain myöhemminkin.

Pengoin autotallista vanhat hyllylevyt uusiokäyttöön ja käväisin rautakaupasta niihin puiset kannakkeet. Olisin halunnut tyystin toista mallia olevat, mutta ne olivat just sopivasti kaikista lähialueen rautakaupoista loppuunmyydyt, niin tyydyin sitten tähän halvimpaan malliin, joka sekin ajaa asiansa ihan moitteetta, kun tarpeeksi monta laittoi rinnan.

Nuo hyllyt ovat kannakkeisiinsa vähän liian syvät ja arvon vielä tässä jaksasinko sahata niistä himpun kapeammat vai jättäisinkö noin ja riskeeraisin, jos joku joskus koittaa sinne kiivetä ja nappaa etureunasta hyllyn irti. Tykästyin kuitenkin niin paljon tuohon syvyyteen, että saattaa olla parempi testata ne ensin noin ja katsoa sitten uudelleen jos vahinko sattuu, sillä on niin herkullista jos saan tuonne kunnon asioita säilytystä varten eikä vaan sellaisia kaposia.

Tuunasin vielä tuon penkin pienemmäksi ja sopivaksi tuohon koloonsa ja sitten alkoikin jo näyttää ihan kivalta tämä uusi systeemi tässä. Vielä on kuitenkin paljon tekemistä ennen kun tuohon takit saa roikkumaan, mutta ihana fiilistellä jo nyt, että tuosta tulee kyllä niin näppärä sitten kun se on valmis.

Nyt pitää vielä ahkeroida hiomakoneen kanssa ja päättää kalusteiden lopullinen sävy, että vedänkö kaiken valkoiseksi vai jatkanko eteisen vaaleanharmaata linjaa (hirveän vaikea päätös tehdä). Yksi oikeanlainen vaatekoukku on paikoillaan ja loput joudun tässä vaiheessa säveltämään kaikenlaisista eripareista, kunnes löytyy lisää noita sopivia. Kaappi tarvitsee hyllyt sisäänsä ja sokkeli koristelistat ja kaikki pitää vielä kiinnittää kunnolla paikoilleen, nyt kun ovat vähän vaan niin kuin malliksi tuossa, mutta ehkä voin jo sanoa, että aika hyvä tästä kyllä tulee!

The bootroom in the hall is on it's way. My plans changed a little on the way but I think this is going to be so awesome to use once it's finished.