Olin jo viime kuussa ehtinyt heittää kirveeni kaivoon sen suhteen, että enää vaunureissulle ehtisin, kun viime viikolla tulikin siihen vielä spontaanisti mahdollisuus. Ilmat muuttuivatkin viikonloppua kohden sopivan leppeiksi, jotta pikkuvaunun saattoi hinata ystävieni mökille järven rantaan vielä parista ihanasta syyskesäpäivästä nautiskelemaan ja voi, että kun siellä olikin taas mukavaa!
En olekaan ennen näin myöhään kesävaunureissulla käynyt, edellinen myöhäisin oli elokuun lopulla parisen vuotta sitten, mutta nyt kun yöt ovat vielä niin lämpöiset, että pikkuvaunussa viihtyy vaikkei siinä lattia olekaan eristelty, niin mikäpäs siellä oli vähän kesää venytellä. näin syyskuun puolelle
Pikkuvaunu parkattiin taas niin likelle rantaa, kun mahdollista ja laittelin sen eteen syksyisempään säähän sopivat kalustukset ja somisteet, jotta se näyttäisi siinä oikein nätiltä, mutta olisi myös näppärä aamukahvitella ja muutenkin välistä aikaa viettää. Mukanani lähti kasvihuoneesta nuo tuolit ja lyhdyt sekä varastosta tuo pöytä ja kaislamatot ja niillä siihen tulikin vallan mukava soppi.
Vaikka aurinko ei enää niin korkealta paistellut, että tuolle varjolle olisi sen vuoksi ollut tarvetta oli se kuitenkin ihan kiva pikkusuoja parilta sadekuurolta siitä nyt puhumattakaan, että teki ihanasti tuollaista lomaresortti-fiilistä tuohon.
Tuo hauskannäköinen pikkunaulakko ovea vasten on reissulla tehty löytö paikalliselta kirppikseltä ja jäi vain nojailemaan siihen, kun sopi niin kivasti värimaailmaan.
Mukaan tuli kotoa myös kaikenlaisia pieniä viheriäisiä somisteiksi sekä sisälle vaunuun, että tähän ulos, koska tykkään, että kasvien kanssa on niin kiva matkustella ja leireillä, kun niillä tulee niin helposti viihtyisyyttä. Ja ihan myös siitä syystä kun tuonne vaunuun mahtuu kaikenlaista mukaansa reissuille pakata niin miksipäs ei!
Otin tietenkin kuvia vaunusta myös iltavalaistuksessa ja nuo kynttilät sytyettyinä, mutta laitan siitä vielä oman postauksensa myöhemmin. Mutta nätiltä nuo lyhdyt minusta näin päiväsaikaankin tuolla näytti ja kivan säväyksen toi myös tuo kalustuksen värien syventyminen sateen sattuessa ja sitten taas vaaleneminen kuivuessa.
Näitä kuvia napsiessa kuului tuolta vastarannalta laulu, ehkä oodi kesälle, järvelle tai elämälle, en oikein kuullut sanoja, mutta se sopi niin hienosti tuohon hetkeen, kun aurinko aloitti matkansa horisontin taa ja tyynessä illassa usva alkoi hiljallen nousta järvelle. Joutsenperhekin lipui hiljalleen ohitse, tosin säikkyivät tätiä kameran kanssa vähän kauemmaksi, mutta kyllä ne tuolta kuvasta vielä erottaa, kun oikein katsoo.
I got to take one more spontaneous road trip with my little caravan and we went to visit dear friends by the lake at their summer cottage. The weather was nice and warm and I had the best time and also loved camping here by the water.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti