Hoksasin tässä yksi päivä, että olen tyystin unohtanut jatkaa sitä ennen-jälkeen sarjaa postauksia, jotka aloitin jo tuossa pari vuotta sitten. Vielä on muutama tila läpikäymättä ja nyt kun muistin jatkaa niin aloitetaan tästä pikkumakkarista, joka sekin on hiukan erinäköinen kuin sillon, kun tähän taloon muutettiin vuonna 2006.
Ovensuusta kuvattuna huone näytti entisessä vaaleanpunaisessa pinkopahviasussaan mielestäni jopa pienemmältä kun nykyisellään, mutta ihan saman kokoinen se edelleen on; ei ole kasvanut tai kutistunut vuosien varrella. Huone oli ostettaessa kylmänä ja pinkopahvit seinissä varsin kupruilla, joten ne saivat silloin lähtöpassit ja laitettiin tylsästi ihan vaan remppakipsilevyt tilalle.
Tilassa ei ollut vielä kunnon lattiaa tuolloin vaan kokolattiamatto ohuen kovalevytetyn raakalautapinnan päällä. Laitettiin silloin siihen vaan väliaikaisesti muovimattolattia joka rempattiin sitten kunnon puulattiaksi tammikuussa 2017.
Ikkunaa kohti näkymä on siltä osin eri, että ikkunassa ei ole enää pientä ikkunalautaa ja sen kehyslistat on erilaiset, koska alkuperäiset menivät hukkaan remontissa. Uudet listat ovat leveämmät ja hienommat, mutta yhtä vanhat kun alkuperäisetkin, joten vahinko ei ole ollut ihan liian harmittava. Omasta mielestä saavat koko luukun näyttämään hitusen isommaltakin tuossa seinässä.
Puhelinpistokettakaan ei enää ole ja sähkötkin kulkevat nykyään lattialistojen päältä eikä tuollai keskeltä seinää niin kuin tuolloin ennenvanhaan.
Toiseen suuntaan huonetta näytti ennen tällaiselta pinkopahvien poistamisen jälkeen. Muurissa oli muutama kerros paperia päällä, joiden irti liottamisen muistan olleen ihan hirveä urakka, mutta irti ne saatiin. Näkyy hyvin tuo levylattiakin kokolattiamaton poistamisen jälkeen, ei ollut nätti sekään, mutta kun tämän päivän kuvaa (jonka harmillisesti otin vaakaan, kun pystyyn piti, mutta sekoilin) katsoo niin ei ole muistoakaan siitä jäljellä enää.
Tuo komero on edelleen käytössä tuossa, sen edessä olevassa lipastossa on pyörät alla ja se siirtyy siitä näpsästi silloin kun tuonne tarviaa päästä. Siellä säilytellään juhlavaatteita ja pukuja, joten ei ole ihan joka päivä tarve päästä ja siksi siinä tönöttää tuo lipasto edessä, kun kaappikokonaisuus on kivampi sen kanssa kun ilman.
Laitettiin tähänkin huoneeseen ulkoseinälle pieni lisäeristys, koska näissä alkuperäisissä rintsikoissa se alkuperäinen eristepaksuus on vähän ohuehko nykyajan vaatimuksiin. Tuo 5cm ei näytä paljolta, mutta tuntuu sitäkin enemmän ja tämä onkin yksi tämän talon helpoiten lämmitettävistä huoneista talviaikaan, kun siihen riittää ihan pikkupatteri.
Että on sitä muutosta kyllä tullut, vaikka ne onkin pelkkiä pintoja olleet, kun on muuttuneet. Ikkuna on edellen tuo talon alkuperäinen ja kattolaudat, vaikkakin sekin on maalattu jo pariin kertaan eriväriseksi tässä omien asumisvuosien aikana.
Ja nyt kun näitä kuvia katson, niin mietin, että miksi niin harvoin kuvaan tätä huonetta tuollai, että näkyy seinät sivuillakin? On hurjan söpö pikkumakkari tämä ja paremmin tulee esille tuo pieni koko, kun seinät näkyy eikä sillai vaan, että yksi nurkka kerrallaan kuvataan. Täytyypä ensi kerralla tätä huonetta kuvatessa muistaa tämä.
The little bedroom when we bought this house back in 2006 and today. Nothing that much changed, but still a completely different room now.
Ihana nähdä miten vanhan talon merkityksettömäksi jäänyt huone on herätetty henkiin olemaan kaunis, viimeistelty tila jolla on jälleen merkitys ja upea tunnelma!
VastaaPoista