Melkein!

Muttei sitten kuitenkaan ihan, mennyt katsastuksesta läpi. Jarrujen kiristys ja uusintanäyttö ensi viikolla niin saan rekisteriotteen ja tämä koppi on virallisesti liikennekelpoinen. Jei!

Täytyy myös todeta että ihan huippumukavaa oli tätä kaverin auton perässä kuljetella. Tunsin itseni hetken ajan ihan oikeaksi karavaanariksi.

Almost! I still need to tighten the brakes and I'll get the permit to drive my summer suite arount the world.

Viimosia vierähän

Monen päivän ja tuhannen tunnin raatamisen jälkeen vaunun kalustus alkaa olla loppusuorallaan ja parempi niin sillä perjantaina koittaa vihdoin hetki jota olen odottanut viime kesästä lähtien - vaunu lähtee katsastustoimihenkilön syyniin. Ihan on vallan perhosia vatsassa kun niin jännittää saako kopperoiseni liikennelupansa takaisin.

Almost there. Still a few things to do but it's finally beginning to look finished. I still need to get this caravan inspected until I can drive around with it and that inspection is on friday. Oh, I'm so nervous already. What if it doesn't pass...

Kaluste-ehjäystä

Vihdoinkin sain tietokoneeni takaisin huollosta ja vihdoinkin on lakannut satamasta ja pääsin taas vaunu-urakan pariin.

Lueskelin postauksiani vaunu-unelmistani muutaman vuoden taakse ja naureskelin silloisia suunnitelmiani maalata kaikki vanhat kalusteet mustiksi. Onneksi en ehtinyt niitä suunnitelmia toteuttamaan. Uudet suunnitelmani nimittäin ovat pitää kaikki kalusteet ennallaan, mitä nyt korjaan kaikki suurimmat lahovauriot ja liimailen irtonaiset viilut takaisin paikoilleen. Pinnoillekaan en aio muuta tehdä kun pestä. Saavat olla kolhuissaan ja haalistumissaan ihan noin kun ovat. Pidän niistä juuri tuollaisina selvästi vanhoina ja elämää nähneinä.

Toistaiseksi olen saanut ehjättyä vasta vaatekaapin ja sohvan rungot. Patjat löysin onnekkaasti osto- ja myyntipalstalta ja vaikka aluksi ajattelin tuon oranssin vakosamettipäälisen olevan melko kamala, niin tovin sitä tuijoteltuani silmä tottui ja nyt pidän siitä jo kovin. Vaunun värimaailma alkaa olla kovasti minun näköiseni.

The caravan is progressing nicely though slowly. I wanted to save all the old furniture and there's a lot of gluing to do and waiting for the glue to dry. 
I had a stroke of luck and found these vintage mattresses for my sofas. At first I wasn't that inspired of the orange velvet, but after a while I got used to it and now I kind of like it. I think the color scheme of this caravan is going to be so perfect for my style.

Kuviomaalaushommia

Sain päähäni että asuntovaunuun on saatava tapettikuvioiset seinät. Oikeata tapettia ei voinut kuvitellakaan laittavansa joten vaihtoehtona oli oikeastaan vain maalaus. Muutamaa eri kuviota tovin mietittyäni päädyin tällaiseen ja inspiroiduin niin paljon että se kuvio piti saada sinne heti. Kunnon sapluunamateriaaleja ei taloudestani tietenkään löytynyt, mutta sävelsin hieman ja keksin keinon saada kuviot seinään nopeasti. 

No, siitä nopeudesta voidaan kyllä olla montaa eri mieltä. Noin kuusi tuntia hikoilin helteisessä vaunussa ennen kun kaikki näkyvät osat seinistä oli kuvioitu. Ensi kerralla saattaa olla että mietin hieman tarkemmin ensin, mutta onneksi tämä nyt onnistui näin. Itse olen kovin tyytyväinen lopputulokseen ja onhan se nyt hianoa kun voi leuhkia että on käsin kuvioidut seinät vaunussa.

I wanted to have wallpaper in my caravan but since it's not possible I decided to paint a pattern on the walls instead. I chose this pattern and figured out a way to paint it on with not too much effort. Well I must say that didn't quite work like I planned. It took me six sweaty hours to paint the two walls, but I'm really happy with the result. From far it's perfect (and up close it looks like someone painted it by hand).

Viikko vaunulla

Tiistaina pohjamaalasin kopin sisältä. 

On tuesday I put on the priming paint.

Uudet renkaat on vihdoin myös ostettu sekä jarrut huollatettu.  Ihan hyvältä näyttää vaikka kärry onkin ollut lähes liikkumatta ainakin viimeiset viisitoista vuotta.

Bought new tyres and a friend of mine cleaned up the brakes.

Kattopinnan melko tuskallisen (sadekuuro yllätti kesken kaiken) maalausurakan jälkeen kattoluukku on vihdoin asennettu paikoilleen.

I finally finished the paint job outside enough so I got the trap door installed.

Heijastimet ynnä muut kilkkeet kiinnitetty takaisin paikoilleen. Vielä on työlistalla vaunun saumaus ulkoapäin ja ikkunoiden tiivistäminen.

 Reflectors and "stuff" installed. I still need to waterproof this vessel and fix the window seals.

Pintamaalasin vaunun sisältä kermanvalkoisella ja  alan vihdoin päästä myös sisustushommiin. Nyt on suunnitteilla kuviomaalaus kahteen suoraan seinään. En ihan itsekään vielä tarkalleen tiedä millainen siitä tulee, mutta hienoa tietysti yritän.

I've painted the inside walls and the next project is to plan a pattern I'm going to paint on two walls.

Terveisiä renkaiden takaa

Ruosteisesta ilmiasustaan huolimatta kaikki vaunun alla näyttäisi toimivan ihan hyvin. Pientä putsausta ja rasvausta paikat vielä vaativat mutta muuten peli alkaa näyttää ihan liikennekelpoiselta. Jesssss.

Minua niin huvittaa tuo tiiliskivien päällä lepäävä pyörätön koppero että kikatan joka kerta vähäsen kun siitä ohi menen.

Everything underneath the caravan is rusty but works. All we need to do is clean everything up and put the wheels back on. This box looks both pathetic and hilarious without them.

Pintaa, pölyä ja jännitystä

Pikkuinen asuntovaunuprojektini on taas edistynyt huimasti. Kaikki seinälevyt ovat nyt kiinni ja odottavat että teen päätökseni tulevan maalauksen väreistä. Ulkopintojen hionta, maalaus ja saumaus etenee lämpimämpien öiden myötä vihdoin myöskin. Onneksi on tuo pikku apulainen hiomahommissa. Vaikka hommaan kone löytyykin on se silti minusta kaikista tylsintä ja puuduttavinta puuhaa ikinä.

Tänään tulee myös ystävä vilkaisemaan kärryn jarruja ja iskareita. Jännittää. Pitäkää peukkuja ettei sieltä löydy mitään kovin suurta ongelmaa ja selviän remontista aikataulussa. Aion nimittäin kaikkeni yrittää että tämä koppi olisi mahdollisesti liikennekelpoinen tämän kuun lopussa (huisia!).

The inside of the caravan is now just waiting for the paint and the outside is been finished as we speak. My only hope is it doesn't start raining today... 

I'm feeling hopeful of getting this box back on the road by the end of this month. A friend of mine is coming over today to check the brakes and stuff and I keep all my fingers and toes crossed that he doesn't find anything major problems there.

Punaisia asioita

Ihan salaa, melkein huomaamatta on keittiööni hiipinyt punaista vaikken sen värin suurin ystävä olekaan, ainakaan näin tiukan punaisen. Ilmeisesti sen keltaisen ruokapöydän myötä olen alkanut siedättyä muillekin piukoille väreille.

Kaupan oregano viihtyy Heinzin tomaattitölkissä ja siskon tuomat uusretrot ketsuppipullot ovat reilusti esillä hyllyllä.

Even though I try not to like bright colors they seem to sneak up in my house. Maybe it's because of the yellow table that I seem to be opening up for more brighter colors, at least in my kitchen. 

My sister found me these ketchup-bottles. She said that when she saw them she immediately think'd of me.

Ja vielä ihanaa piharealismia. Krookukset kasvavat ihan hyvin myös kukkapenkkiin unohtuneen luudan lävitse.

And last but not least a picture of natures power from my almost neglected yard.

Piharealismia

Kun ei ehi niin ei ehi. Pihalla näyttää varsin huolettomalta kun emäntä puuhaa vaunuremontin kimpussa ja puutarha saa toipua talven jäljiltä ihan keskenänsä. 

Kumollaan olevassa kukkaruukussa kasvaa jotain, en vain muista että mitä. Olkoot noin kun kerran aloitti. 

Jouluvalot voisi ehkä pian poistaa ja asentaa kesävalot tilalle, tai sitten jätän siihen. Onpahan sitten vähemmän asentamista ensi jouluna.

Tuo matto oven pielessä on muuten roikkunut paikoillaan koko talven... En pysty edes selittämään miksi.

Mukavinta on kuitenkin se että tässä ämpärissä elää vieläkin tulppaaneja vaikka unohdin sen pihalle jälleen kerran koko talveksi.

Summa summarum, puutarhani viihtyy paremmin kun en ehdi "hoitaa" sitä lainkaan.

Some pictures of my neglected garden. Things are still alive even though I seemed to leave everything as is last fall. And now I don't have any time to do anything in the garden so things can continue being as is and I'll enjoy watching them as is. 

Edistystä

Eilisen saavutuksia vaunurintamalla. Ahkera olin. Ja täytyy myöntää että tähän menneessä tämä onkin ollut melko helppoa hommaa tämä levytys. Jatkosta en sitten tiedä, kaavat nimittäin loppuivat tähän. Loput pitää säveltää omasta päästä mittanauhan ja laskimen kera - huoh.

The progress I made yesterday with the caravan. 

Kovalevyjen laitossa

Olen viime ajat viettänyt kaikki vapaat hetkeni tiiviisti vaunun kimpussa. Tyytyväisenä voin todeta että eristys on nyt valmis ja olen siirtynyt levyttämään pintoja. Tai no, harjoittelemaan levyttämään pintoja. Vanhat seinälevyt ovat niin kupruilla ja rikki ettei niistä kovasti apua ole ja joudunkin melkolailla säveltämään uudet kaavat vaikeimman kautta. Mutta, vaunu edistyy ja se jos mikä on tärkeintä (viis siitä että vaunun edistäjä saa pian vaunu-burn-outin).

The caravan is finally insulated. I've now started to (try) put on the surface boards. I'm feeling hopeful even though the task seems overwhelming since I have no proper models of the forms of the boards since the old ones are pretty much useless. Oh, well it's only work, work, and more work.