torstai 3. syyskuuta 2009

Parasta syksyssä


Kesän loppu alkaa häämöttää, mutta siihen lohtua tuo pienet löytöretket lähiseudun metsiköihin. Itse olen sienestäjänä melko nirso kun kelpuutan lautaselleni vain ne kaikkein herkullisimmat eli kantarellin, suppilovahveron ja herkkutatin, tosin jälkimmäisiä ei enää tähän vuodenaikaan oikein löydy.

Täältä eteläisen suomen taajamista on vaikea löytää itselleen omaa sienimetsää jossa saisi rauhassa sienestellä ja saaliit olisivat isoja. Eilenkin kun käytiin paikassa, jonka luulin olevan kovin salainen, oli siellä jo mummo jos toinenkin samoja mättäitä kanssani koluamassa. Onneksi viikonlopulla pääsen siskon vihreän talon maille jonka metsistä tämän salaisen sienipaikan aion vallata :-)

4 kommenttia:

  1. Hei!Nykyisen sienikohun jälkeen mä en enää kelpuuta kuin kanttarellin, koska en voi aivan varmaksi muita tunnistaa. Mutta hyviä on nekin, vaan melko harvassa myös meidän koluamissa metsiköissä...Nyt ei vielä ole hirvikärpäsiäkään, ainakaan meidän metsiköissä, mitkä on kyllä jossain ihan kamala riesa!

    VastaaPoista
  2. Hassua kun miehen kanssa oli tänään juuri puhetta siitä, että ainut sieni josta tosissaan pidän on kanttarelli. Muut mennettelevät mutta eivät aiheuta mitään suuria tunteita ;)

    VastaaPoista
  3. Kotivalo, joo hirvikärpäset ei kyllä ole minunkaan ystäviä.

    Anttis, minulla kantarelli ja suppilovahvero jakavat yhdessä ykköspaikan. Ovat mielestäni maultaankin kovin samantyyppisiä.

    VastaaPoista
  4. Herkullisen näköinen satsi! Itse en ole vielä ennättänyt sienimetsään, mutta josko tässä syksyn aikana vielä.. :-)

    VastaaPoista