Suuri tapettimietintö

Käväisin katsastamassa mielessäni pyörineet tapettimallit luonnossa oikeista tapettikirjoista ja tässä teillekin nyt nähtäville mietintöni ja mallit niistä jotka päässäni viime päivinä ovat pyörineet. Se on aina hyvä nähdä kaikki ensin oikeassa päivänvalossa ja vielä parempi jos löytää kotoaan mukaan huoneen värimallit tapetin vierellä (tai päällä niin kuin tässä tapauksessa) katseltavaksi. Värimalleina minulla tässä pöydän mukaan viivotin, tuolien punaruskeaa puurimassa, korallikivi keittiökaappien sävyyn, pieni harmaa puupala ruutulattiasta, korkkikoho somisteista ja emalilätkä ja lehti muista väreistä.

Tuossa ensimmäisessä kuvassa ylhäällä on Morris&Co:n Willow Boughs kuosi sinisenä. Se tuo kyllä kivasti esille nuo ruskeat sävyt, mutta oli sittenkin makuuni ehkä vähän turhan tiukka ja sillisalaattinen, enkä laittanut jatkoon siis tätä, vaikka itse sininen väri viehättikin kovasti.

Seuraavaksi kokeilin värimallejani Marigold nimisen kuosin päällä. Sekin toimi aivan hyvin ruskeiden vastaparina, mutta oli ehkä vähän liian makea ja kermainen silmilleni. Ei mennyt jatkoon siis tämäkään.

Sitten siirryttiin riisuttujen värimallien kirjaan ja sieltä kokeilin tätä vaaleanharmaata Pure Willow Bough -kuosia somisteideni kanssa, vain todetakseni, että niin on hentonen tuo väritys, että minun maullani ihan sama olisiko tapettia ollenkaan. Ei jatkoon siis tämäkään vielä.

Vähän alkoi jo lämmittää kun asettelin värimallini Pure Lodden -kuosin päälle, mutta tämä tuntui jotenkin ihan liian täydelliseltä noiden värieni kanssa ja kaikki muuttu vähän monotoniseksi tämänhetkiseen makuuni. Vakavasti jäin kyllä tätä hetkeksi harkitsemaan ennen kun torppasin sitten koko ajatuksen, kun sinistä sävyähän tässä olin hakemassa enkä ihan näin harmaata.

Ja sitä sinistä sain sitten oikein olan takaa tällä Pink & Rose -kuosilla. Se sykähdytti kyllä kaikista kuoseista eniten tähän asti. Siinä on jo sitä William Morrista, mitä nyt olen kovasti tässä hakenutkin, mutta arvatenkin aloin sitten vähän jo himmailla, että onkohan se nyt kuitenkin sitten jopa ihan liian sinistä tänne kotiini...

Sitten testailin myös välissä vähän Pihlgren ja Ritolan Rantakukkaakin. Siitähän tykkäsin alunperin vihreänä, kun vielä semmoista väriä mietin keittiööni laittaa. Tämäkin kyllä toimii ihan kivasti ruskeideni kanssa, mutta tuli hetken tuota katseltuani semmoinen olo, että liian lauhkea ja romantillinen on tämä nyt kyllä...

Mutta sitten kiilasi takavasemmalta ohi taas yksi harmaa kuosi, nimittäin tämä silmiini kivan siniharmaa Pure Honeysucle & Tulip. Tässähän on ihan täydellinen väripari keittiön lattian harmaalle ruudutuksellekin! Ruskeat tulevat edukseen oikein ihanasti ja tuo kuosi on just eikä melkein valloittava. Tämä on nyt tällä hetkellä kaikista isoin suosikkini ja lähes jo varma valinta keittiön seinille, annan kuitenkin ajatuksen vielä muhia viikonlopun yli, jotta voin olla sitten ihan, ihan, tosi varma, että tämä se nyt on.

Koska tuosta samasta kuosista on olemassa myös tämä vähän turkoosiin vivahtava harmaa versio, joka myös on aika kiva. Ei tosin niin nappi tuon lattian värin kanssa, mutta melko hurmaavalla tavalla pehmeän utuinen. Tässä on myös kiva tuo miten värit ovat eripäin kun tuossa toisessa mallissa, että kukat ovatkin vaaleammat kuin tausta.

Lopuksi kokeilin vielä vähän rohkeamman kokoista Pure Bachelors Button kuosia mallipalojeni kanssa, mutta tästäkin jäi vähän liian harmaa fiilis. Kiva kuitenkin nähdä miten tuollainen suuri kuvia pienten esineideni kanssa toimi. Seinäpintaa tämä tosiaan tarvitsisi kyllä vähän enemmän kun mitä minulla on juuri nyt antaa, joten mukana kilpailussa ei tämäkään enää ole.

Tässä siis tarinan kulku miten pohdintani on tähän mennessä edennyt. Aika nopeasti tämä on nyt käynyt, mutta niinhän se minulla tuppaa menemään, asiat kun alkavat inspiroida, ei siinä enää aikailla. Ja hauska huomata, miten se alun vihreän värin haave muuttui ensin siitä siniseksi ja sitten melkeipä ihan vaan harmaaksi. Näin ne minun aivoni vaan toimivat, kun näkevät jotain mistä tykkäävät eniten.

Olen nyt niin inspiroitunut siitä, miten hienolta ja erilaiselta keittiöni tulee sitten tapetoituna näyttämään. Valkoiset seinät ovat niin tylsät jo silmiini eikä mikään oikein erotu niitä vasten enää edukseen, en malta odottaa, että saan sinne vastavärin ja kontrastin ja tietty ihanan kuosin, jota vasten kaikki näyttää taas ihan uudelta ja erilaiselta. Nyt vaan pitää siis muhistella tämä ajatus valmiiksi ja sitten tilata ne tapetit, eli kotvanen jos toinenkin menee vielä ennen kun pääsen liisterihommiin tästä.

My process of selecting the wallpaper has reached the goal.. I think. I fell in love with the Pure Honeysucle & Tulip in that grey color that seem to match my kitchen floor perfectly. It makes all the wood look so good too. I'll give myself this weekend to decide for sure and then I'll put in my order and the kitchen is going to get a makeover of a lifetime.  

Perhonen sentään

Siivoilin tässä yksi päivä yläkerran aulaa ja sieltä tuli vastaani kaapin päältä jo unohduksiin jäänyt iso kuivattu perhonen kehyksissään. En edes muistanut sitä omistavani enää vaan olin luullut, että se oli  aikaa sitten jo myyty, mutta eipäs ollutkaan. Olin nimittäin jossain vaiheessa vähän sen perään haikaillut, kun mietin täytettä tähän olohuoneen seinän pieneen kollaasiin ja nyt oli riemuni melkoinen kun se vielä omista nurkista tallella löytyi. 

Nyt se pääsi juuri sille paikalle, mille olin sitä silloin joskus jo miettinytkin ja sopi siihen niin hyvin. Tekee tuosta pienestä asetelmasta nyt vähän hallitumman kokonaisuuden, vaikka kiva se oli mielestäni ennenkin. Kivampi vain nyt.

Perhoslöydön lisäksi täällä on kovasti mietiskelty niitä tapettiasioita. Keittiön tapetointi on paljon lähempänä alkamistaan, kun kuosiasiat alkavat asettua päässäni uomiinsa. Olen nyt hyljännyt kaikki vihreät värivaihtoehdot ja keskittynyt vain sinisiin, luullen, että siitä sävymaailmasta se kuosikin sitten löytyy. Käyn loppuviikosta kyyläämässä mallikansioita luonnonvalossa ja uskon vakaasti, että sen jälkeen ei tarvitse kun pistää tapettitilaus vetämään niin sitten päästään hommiin.

Tapettiasioiden lisäksi täällä on myös neulepuikot olleet tiiviisti käytössä. Työn alla on riddari, jolle ei mitään varsinaista valmista ohjetta löytynyt, niin sovelsin itse. Saa nähdä onnistuuko tämä tällä ensimmäisellä yrittämällä vai vaatiko vielä pari kertaa harjoittelun, mutta valmista siitäkin on kohtapuoliin tulossa. 

(Pikkukoira ei ole auttanut tapetti- tai neuleasioissa pätkääkään, vaan keskittynyt valtaamaan valtaosan koko lähes kolmimetrisen sohvan pituudesta itselleen ja peitoilleen. Mukavuus on pääasia.)

Found this butterfly from upstairs while cleaning, thought it was lost. I had been tdreaming of putting it here and now I finally got to do so.

Skafferi valkoisessa maalissaan

Ja siinä se on nyt sormipalenoitu skafferi maalissaan sitten. Tajusin juuri, että siitä tuli kyllä niin herkku noin, että vaikka en ikinä tapetoisi keittiötä se on silti aivan älyttömän kivan näköinen. Kannatti siis ehdottomasti vaihtaa ne suorat  pinnat paneeleihin. Vielä olisi ihan ministi viimeistelyjä tehtävä pienen maalipensselin kanssa, mutta kuvasin sen silti jo, kun oli niin ihanan kirkas valo keittiössä just. Ei niitä pikkujuttuja edes huomaa, kun kaikki muu on nyt niin viehkeää.

Tässä kun on niitä tapettiasioita miettinyt ja ehtinyt jo vähän valikoimia selailla, päädyin jo sellaiseen, että tähän huoneeseen ei sitten mitään kovin tummaa ja dramaattista voi laittaa, rakastan niin paljon tämän huoneen valoisuutta, että en halua missään nimessä sitä yhtään synkistää. Joten jotain ihanaan heleän vaaleaa olisi suunnitelmissa. Mielessä on pyörinyt esimerkiksi tämä Pihlgren & Ritolan Rantakukka-kuosi joko vihreänä tai sinisenä, tai sitten jos vähän tujumpaa niin Morris & Co:n Scroll voisi olla ehkä kiva vaikka sinisenä. Mielessä on käynyt myös tuo Midbeckin Morgongåva malliston tapetti numero 27014, tulisi ainakin kertaheitolla vihreää.

Tämä tila on keittiössä niin hauska, kun noita tapetoitavia seiniä on niin pikkuripuset vain siellä sun täällä  ikkunoiden, ovien ja kaapistojen vierellä, siksi se ajatus kiehtookin nyt niin kovin, kun siitä tulee varmasti ihan mielettömän söpöä sitten kun se tapetti niissä on. Pitää vaan nyt tosiaan valikoida se kuosi ensin, mutta sitä mietiskellessä onpahan ainakin skafferi tosi nättinä nyt.

And the pantry is all painted and looking good now. I also started to think about wallpapering the few walls in this room. There's links above to those prints I'm thinking right now. Not sure if it's going to be one of them, but that's the direction I'm leaning right now.

Kun yksi ajatus johti toiseen

Mulla on nyt joku pahemman lajin remonttikärpäsen purema, kun tuntuu, ettei edellistäkään projektia ole vielä saanut loppuun, kun tulee mieleen jo uusi. Tässä eräänä iltana nukkumaan mennessä mietin sitä tapettiasiaa olohuoneeseen, kun mieleen pälkähti, että miksei muuten myös keittiöön! 

Sitä kun siinä makustelin, niin heti ajattelin, että skafferita en kyllä halua tapetoida, mutta se näyttäisi ehkä vähän pöljältä sileine valkoisine seinineen, jos ympärillä olevissa seinissä olisi tapetti. Siinä sitä kun hetken mietin tuli ajatus vaihtaa skafferin levyseinät sormipaneeliksi, sitä kun sattuu sopivasti juuri käsillä olemaan ja siitä se ajatus sitten lennähtikin lentoon. Valkoiseksi maalattu panelointi olisi varmasti just tarpeeksi erilainen pinta tapettiseinien vierelle näyttämättä ihan pöljältä.

Mallailin autotallista löytyneitä pätkiä vähän ensin yhteen kohtaan ja niin kivaltahan se siellä näytti, että otin heti tuumasta kopin ja aloin toimeen. Soitto vielä siskolle, että löytyiskö häneltä nurkistaan pölyttymästä omasta eteispaneloinnistaan ylijääneitä pidempiä pätkiä projektiini ja kas, niinhän tuolla oli, että pienen kyläreissun jälkeen ei muuta kun laitoin hihat heilumaan!

Purin levyseinät irti alta, koska en halunnut paksuntaa seiniä milliäkään liikaa. Ne lähtivät irti melko helposti, sillä en ollut alkujaankaan rakentanut seinistä liian pysyviä ratkaisuja vaan levyt olivat nätisti pienillä ruuveilla kiinni rungossa. Ja kun levyt olivat irti aloin vaan sovittelemaan paneeleita paikoilleen.

Osin homma oli ihan helppoa, mutta parissa kohtaa piti fuskata niin paljon kun älynystyröistä irti lähti. Vanhassa talossa kun mikään ei ole lähtökohtaisesti suorassa, eikä tämä skafferikaan, kun vinojen seinien eteen on rakennettu, piti jossain kohti vähän "venyttää" panelointia näyttämään suoralta, ennemmin kun että olisi painanut kaikki tiukasti kiinni pontteihinsa ja sahannut yhden reunan vinoon. Mielestäni onnistuin siinä kohtalaisen hyvin eikä ainakaan omiin silmiin tuolta paista nyt mitään hirveän vinolta näyttäviä kohtia. Kaikki näyttää kivalta ja suoralta, vaikka tosiasiassa kai yksikään kohta tuossa ei sitä oikeasti ole.

Iltamyöhään asti tuolla askartelin ja aamu kun valkeni keittiöön oli tunnelma skafferissa jo tyystin erinäköinen. 

Nyt se on enää muutamaa paksua valkoista maalikerrosta vaille niin se on tyystin valmis ja hyvä.

Ja kerroinko jo, että enhän minä ole vielä edes valinnut mitään tapettia tähän keittiöön! Tämä kaikki alkoi tapahtua vaan niin nopeasti, etten oikeastaan voinut sille mitään. Vähän ehkä itseänikin naurataa tämä toimeenpanemisen nopeus täällä. Mutta, se on taottava silloin kun rauta on kuuma, ettei jää sitten vaan ajatuksen asteelle. Ja nyt alan selata netin tapettivalikoimia, josko siellä olisi joku sellainen kuosi josta saisin yhtä nopeat inspikset kun tästä paneloinnista. Vaikka tuskin se sentään ihan yhtä haipakkaa on kun tämä, suurin osa tapeteista kun taitaa nykyaikana olla ihan tilaustavaraa jota joutuu aina tovin odottelemaan kumminkin ja pitäähän ne mallipalatkin ensin olla, että näkee varmaksi valintansa.

Että palataanpa tähän aiheeseen sitten myöhemmin takaisin jahka saan ensin jotain alustavaa valintaa tehtyä.

So the other night, as I was laying in my bed ready to fall asleep, I suddenly had an idea to put wallpaper in my kitchen. As I was feeling the idea I began to think that this pantry wouldn't look so good with wallpaper, but also wouldn't look good without, with these plain straight white walls. SO, I thought of replacing the board walls with cool wood panels and here's pictures of how that went down. I'm so quick sometimes it even amazes me.

No I just need to figure out the kind of wallpaper I want to put up in the room, but first I'll finish painting the pantry walls white again. 

Uusi vessan ovi paikoillaan

Ähellettiin viime viikonloppuna uusi vessan ovi valmiiksi ja paikoilleen. Mies oli hionut sen minulle valmiiksi ja ei tarvinnut kun pistää siihen saranat kiinni ja passata se kohdilleen tuohon paikoilleen. Se ei ollut liian vaikeaa, koska tässä ei ole ollenkaan varsinaista karmia ollutkaan, vaan pelkästään koolingit sivuissa, johon uusi ovi sujahti melko kivasti pienien lisärimojen kanssa. 

Madalsin karmia vähän ylhäältä ja lisäsin oven alareunaan pienen vinoksi sahatun listan, koska tässä kohden talon lattia on vino, eikä mikään ovi istu tuohon ilman, että sen alaosa on vähän vinossa. Tällai tehtynä se milestäni ei juuri yhtään paista tuosta silmiin, että tuossa mitään säätöä edes olisi, kaikki passaa nyt niin hyvin kohdilleen. Paljon, paljon paremmin kun edellinen ovi ikinä.

Maaliksi uuteen oveen piti oikein etsiä sellainen vanhanajan ovimaali, joka kellastuisi vanhetessaan. meillä kun on kaikki talon sisäovet maalattu aikoinaan sillä yhdellä teho-maalilla, jota ei enää valmisteta ja halusin, että tästäkin tulisi sitten ajan saatossa samanmoisesti kellastunut. Tykkään noista kellertävistä ovista ja listoista niin paljon.

Vaihtoehto olisi tietty ollut sävyttää maali valmiiksi tuohon listojen kellastuneeseen sävyyn, mutta näissä valo-olosuhteissa sen oikean sävyn metsästys tuntui ihan liian raskaalta urakalta, jotan päädyin siihen, että odotellaan muutama vuosi niin ovi kellastuu sopivaksi itsekseen.

Mutta kun se oli nyt niin kovin valkoinen, niin se johti varsin odottamattomaan tapahtumaan, seinät ympärillä alkoivat nimittäin näyttää silmiini ihan liian tunkkaisilta ja päätin maalata ne kaikki uusiksi valkoisemmalla sävyllä. Eroa edelliseen ei ehkä näistä kuvista edes älyä, mutta kun tiiraa noita listoja tuossa oven pielessä tässä ja tuossa alemmassa kuvassa  (ne ovat samat listat) niin näkee kuinka huima ero valkoisemmalla maalikerroksella paneeliseinissä on.

Kaiken kaikkiaan olen nyt ihan älyttömän tyytyväinen oven vaihdokseen. Tätä vanhan oven kuvaa katsoessa en voi kun miettiä miten olinkaan sietänyt sitä niin pitkään. Se ei edes istunut paikoilleen kovin hyvin, vaan oli ihan killissä ja vinksotti, valo paistoi läpi karmista eikä se pysynyt auki itsekseen laisinkaan. Uusi ovi on niin passissa, ettei mitään aukipitovehkeitä enää tarvita, lukot toimii kuin rasvattu ja se istuu karmiinsa kuin hanska. Ai että!

The new bathroom door on it's place. We did such a good job fitting it there that now it's way better the old one ever was. I also had an inspiration to paint all the walls in the hall much whiter than it was before. You can't really see the difference here unless you compare the door trims in the last pic and in the other pictures, it's the same trims, the wall color change shows them much different now.

Olkkarin nurkkia laajemmin

No nyt on olohuonetta kuvattu vähän laajemmalla objektiivilla, jotta paremmin saatte tolkkua kuinka tuo peili tuossa nurkassa oikein toimii. Tässä kun on antanut ajan kulua, olen oikein tykästynyt siihen siinä. Se sopii vitriinin kaveriksi niin kivasti muotonsa ja värinsä puolesta. Erityisen kiva se on myös siksi, kun se peilaa ympäristöään ja tuplaa kaiken hauskasti seinälle kehyksiensä sisään. Vähän niin kuin kaikkiin väreihin sointuva taulu tuossa.

Olkkarin syksyteema on jatkunut sisustuksessa uusilla tyynynpäällisillä myös toiselle sohvalle. Tälle valikoitui tällaiset vähän kukertavammat, mutta silti ihanan hillityn väriset. (Madam Stoltzin valikoimaa ostettu täältä). Tykkään että nyt on ehkä tarpeeksi tyynyjä ja peittoja olkkarissa koko syksyä ja talvea varten. 

Kuivatut auringonkukatkin pääsivät vihdoin purkkiinsa ja esille. Olin aluksi sitä mieltä, että ihan naurettavia kikkareita ovat he, mutta tässä kun niitä on tottunut katselemaan, niin ihan hauskojahan nuo on ja nättejäkin omalla ruippaisella tavallaan.

En muista edes koska olisin viimeksi kuvannut huonetta tähän suuntaan, joten tässä pitkästä aikaa näkymä myös tuohon ihanan rouheaan vanhaan sepän pajan laatikostoon. Se on ollut tuossa kyllä niin hyvä sekä säilyttimenä, että katseenvangitsijana, sen tyyli ja lookki sopii tänne vaan niin hyvin.

Tässä honeessa on nyt tässä vähä valoisammalla puolella tummia kalusteita ja tuossa hämärämmässä nurkassa vaaleita. Toimii tosi hyvin tällaisessa tilassa joka on varsinkin talviaikaan vähän hämärä muutenkin. 

P.s. En tiedä johtuuko tämä noiska kikertävistä tyynynpäällisistä vai mistä, mutta jostain syystä vuosien tauon jäälkeen olen alkanut miettiä olkkarin tapetoimista, jollain oikein pramealla ja tummalla tapetilla vieläpä. Ihan hulluahan se olisi tapetoida tämä hämärä huone vieläkin hämärämmälksi, mutta joku tuossa ajatuksessa ei nyt jätä rauhaan. Täytyy makustella tätä nyt kunnolla tovi ja katsoa mihin suuntaan se mieliteko lähtee tuosta kehittymään. Vähä jo itseänikin jännittää mitä tästä vielä seuraakaan...

A larger glimpse to our livingroom. The corner with the mirror and curiosity cabinet and other half of the sitting area with the cool old chest of drawers from a blacksmiths shop.

Lokakuun ekat

Kävin viikolla viettämässä kivaa ja kirppistelemässä ystävän kanssa Hämeenlinnassa. Reissu oli taas kaikin puolin oikein antoisa ja onnistunut, ja kotiin sain tuoda mukavien muistojen lisäksi nämä kivaakin kivammat kirppislöydöt. 

Aloitamme aina meidän kierroksen Suomen kasarmin aarteista ja sieltä minä löysin tälläkin kertaa  reissun parhaimmat makupalat. Ensin siellä iski silmiini tuo hauskan värinen vanha kastelukannu. Vaikka tuollaisten kausi onkin jo auttamatta ohitse, otin sen kainaloon silti. Sen herkullinen väri oli vaan niin kiva ja ajatus siitä miten hienolta se kaikkea vihreää vasten näyttääkään sitten kun sen aika on, oli vastustamaton. 

Sitten löydettiin sieltä vielä minulle uusi yöpöytä, oikein marmorikannella oleva sellainen. Olen jo tovin haaveilut tämän mallisesta yöpöydästä, jossa tuollainen erillinen lokonen lehtiä ja kirjoja varten. Jäisi sitten tuon varsinaisen kannen päälle paremmin tilaa, kun ei tarvitse siinä isoja kirjapinojaan kaiken aikaa väistellä. Kotiin tultuani huomasin kuitenkin, että tuolla siipallani olisi vielä kovempi tarve tällaiselle kun minulla, joten voikin olla, että hän saa tästä omalle puolelleen oivan yöpöydän. Pitää vaan ensin vähän entrata tämän pintoja ja ehkä kääntää ovi toiseen suuntaan, (se on kumminkin sellainen asia, joka mieltäni hiertäisi ihan liikaa ajan saatossa).

Lopun bonuksena kotiutin reissulta vielä todella arveluttavan ja koristeellisuudessaan pöyhkeän messinkivadin. Pohdin tämän ostamista pitkään, kun en oikein osannut päättää onko tämä uhka vai mahdollisuus. Vieläkin vähän arveluttaa, mutta jotenkin vaakakuppini taitaa taipua enemmän mahdollisuuden puolelle, ihan vaan tuota vuodenvaiheen tienoilla olevaa suurta juhlaa ajatellen. Tähän vähän jotain herkkua esille keoksi asti, niin ei se varmaan enää yhtään hassummalta silloin näytä.

My recent fleamarket finds. An old nightstand with marbel top, a watering can with cute color and a really glam brass fruitbowl with stand. I'm not sure if I love it or hate it, but sure enough I had to have it.