keskiviikko 19. elokuuta 2009

Loputon seinäremontti ja vähän puutarhatöitä



Ulkoseinäremonttimme pitäisi olla jo loppusuorallaan vaikka se tuntuukin siltä, ettei tule valmiiksi ikinä. Onneksi tämän kesän jälkeen ei tarvitse enää uhrata loma-aikojaan mokomaan hommaan.
Rakennustelineemme on mielestäni lähes hysteerisen hieno. Se on todella tukeva vaikkei ehkä ihan siltä näytä. Olemme pärjänneet tuon viritelmän kanssa jo kolmatta kesää ja tunnen jo nyt haikeutta, kun se pitää pian purkaa pois. Olisin melkein voinut jättää sen parvekkeeksi makuuhuoneen ikkunan alle, niin tottunut olen tuota katselemaan. Naapurit tosin saattaisivat olla asiasta kanssani eri mieltä.

Piskuisen takapihamme keittiöpuutarhaan on tullut lisäyksiä. Ostimme sinne kääpiörungollisen omenapuun, viinimarjapensaita, mustikkapensaita, karhunvattua sekä kirsikkapuun (tällä kertaa makean). Ystäviltä saimme pari karviaispensasta, jotka toivon mukaan viihtyvät meidän pihallamme paremmin, kuin heillä kuusten katveessa. En malta odottaa ensi kesää, kun kaikki lähtee kasvuun ja takapihamme peittyy tuuhean kasvuston suojaan. Voin sitten hiippailla sinne yöpaitasilleni poimimaan kaikkea ihanaa syötäväksi (No, ehken kumminkaan ihan ensi kesänä vielä, mutta joskus kumminkin).

perjantai 14. elokuuta 2009

Löytö kuopiosta





Se aarre joka ei mahtunut minun autooni, mahtui äitini autoon ja matkusti kotiimme kuopiosta eilen. Mukava pyöreälinjainen liinavaatekaappi löytyi sieltä kuopion mökin varastosta ja onkos tuo ihme, että heti omin tämän yksilön itselleni.

Suunnitelmissa olisi pistää maalipinta uusiksi (väriä mietin vielä), vaihtaa vetimet (ehkä ikkunavetimiin) ja ottaa vanha sokkeli pois ja laittaa tilalle pyörät.

Olen jo pitkään kaipaillut kunnon liinavaatekaappia, kun sellaista ei ollut, joten tarpeeseen tämä löytö kyllä tuli. Eri asia on sitten se mihin tämän saan tässä tavara-ahtaudessa sopimaan, mutta siksipä siinä on kätevä pyörät olla alla, että siirtyy sitten tarvittaessa ilman selkäkramppia. Ja toinen asia on sitten se, että koska ehdin tämän entrata. Edellisetkin kalusteprojektit ovat vielä autuaasti kesken... No, sitten talvella viimeistään taas ehtii.

(Linssilude ylimmässä kuvassa ei sitten millään suostunut ymmärtämään, että en kuvaa häntä, joten sai sitten jäädä kuvaan kun niin nätisti osasi poseerata.)

torstai 13. elokuuta 2009

Tuomi kukkii elokuussa


Meidän pihan tuomi on saanut päähänsä kukkia yhdellä kukkatertulla uudestaan. Piti ihan silmiään hieraista kun tuon näin, että voiko olla totta, mutta viimeistään tuoksu sen kertoi, että totta on. On ihan suvivirsifiilis. Toukokuu on tullut uudestaan!
Onkohan tuo uudelleen kukkiminen kovin tavallista tuomelle vai johtuuko tuo noista mistälie syöpäläisistä jotka puun kimpussa ovat. Olen ymmärtänyt että tuomi on sitkeä, mutta herkästi kerää itseensä kaikenmoisia ötököitä itseään syömään. En ole "myrkytellyt", kun ihan hyvässä hapessa puu muuten on. On kasvanutkin hurjasti tänä kesänä.

Kuopion kirpuilta



Kuopion kirpputoritarjonta oli runsas, mutta häkellyttävän kallis. Rikkonaisesta designistakin pyysivät huimia summia. Ahneita tuntuvat olevan savolaiset verrattuna eteläisemmän suomen kirppishintoihin. Löytöjä tein kumminkin. Mehumaija maksoi vitosen ja sisältää kaikki osat (ja on muuten testattu jo, että toimii hyvin). Keittiöpyyhkeet olivat yhteensä euron ja kerrassaan romanttinen käsipyyhe maksoi vaivaiset viisikymmentä penniä.

tiistai 11. elokuuta 2009

Kuopiossa


Käytiin pikku lomamatkalla kuopiossa sukulaisten mökillä. Kallaveden rannalla sijaitseva pikkumökki on mitä oivallisin paikka remonttiväsymyksen vaivaaman rentoutua ja naattia olostaan.

Kävin neljän vuoden tauon jälkeen uimassa. Talviturkki oli siis jo melko paksu, mutta vilukissa kun olen tarvitsen uimiseen myös saunan jotta en vallan palellu. Vesi oli ihanaa ja lämmintä, (mittari näytti +24 asteista).



Yrittäkääpä kuvitella tuon tervatun puuveneen tuoksu yhdistettynä ihanaan järvituuleen... Ensi kesänä menen tuonne uudestaan, en anna talviturkkini kasvaa niin paksuksi enää.

Matkalla katsastettiin myös parit kirpputorit ja löytyipä mökin varastosta mukaan vielä yksi aarrekin, joka tulee eri kyydillä loppuviikosta, kun ei mahtunut meidän autoon, mutta näistä kerron lisää myöhemmin.

torstai 6. elokuuta 2009

Föönivalaisin





Vekottimen herättämän mielenkiinnon vuoksi tarkempi esittely lienee paikallaan. Tämä on siis 60-luvun kampaamon hiustenkuivain muutettuna valaisimeksi yksinkertaisesti poistamalla propelli ja duunaamalla lampunkanta sen tilalle. Sähköt lamppuun kulkevat oman johdon kautta ohittaen vanhan moottorin. Kaikki modifioinnit on tehty siten, että valaisin voidaan vielä palauttaa entiseen toimeensa hiustenkuivaajaksi, eikä kukaan huomaa tämän ikinä muuta olleenkaan.

Itselläni oli alunperin aikomus pitää tämä hiustenkuivaajana, mutta moottori on niin paksun rasvapölyn peitossa (isoäitini kampaamo sijaitsi jonkin aikaa hänen keittiön nurkassaan) ja valintakytkin lyö välillä kipinää, joten ajattelin ihan oman turvallisuuteni vuoksi keksiä tälle jonkin muun tarkoituksen. (Vaikka ihana olisi ollut istua rullat päässä tämän alla lakkaamassa kynsiään).
Lamppu on majaillut tässä talossa vain tuolla yläkerrassa turhan panttina, vaikka säädettävän korkeutensa, kuvun kallistuksen ja alla olevien pyörien puolesta sopisi lähes minne vain. Ehkä se vielä jonain päivänä löytää taas paikkansa, onhan se kuitenkin niin järjettömän kaunista designia ja edustaa minulle sekä omaa historiaani, että sitä aikakautta, jota jostain syystä ihailen valtavasti.

keskiviikko 5. elokuuta 2009

Yläaulan asetelmia







Yläkerran matala aulatila on yksi talon ongelmakohtia sinne kertyvien romuvuorien vuoksi. Tänään vihdoin tein tilaan puolivuotissiivouksen ja siinä sivussa laittelin tavaroita hieman nätimmin. En ymmärrä mistä ihmeestä sitä tavaraa tähän taloon ja varsinkin tuonne ylös kertyy. Tuskin sentään johtuu kirpputorihulluudestani tai ylenpalttisesta hamstraajan luonteestani... Olisi tosiaan pitänyt ottaa ennen kuvat kanssa niin ymmärtäisitte paremmin, kuinka suuren operaation olen (taas) suorittanut.
Mukavaa kuitenkin on, että aulan ikkuna näkyy jälleen (paitsi kuvissa, kun en osaa vielä kuvata suoraan vastavaloon). Näin loppukesällä auringon ollessa jo matalammalla tulee tilaan iltapäivällä niin ihana valo.