Piparkakkujen aika

Pistänpä pitkästä aikaa postauksen eetteriin keinovalossa otetuilla sisustuskuvilla, kun en ole sitten yhtään taas kerennyt olla päivänvalon (jos sitä on ollutkaan) aikaan kamera kourassa viime aikoina. Tulee mieleen ihan tämän blogini alkuajat, kun en ollut vielä vihkiytynyt järjestelmäkameroihin tai muihinkaan valokuvauksen hienouksiin ja kuvailin pienellä digipokkarillani ihan missä valossa vaan, kun olin niin intona tästä bloggailusta. Nyt voisi kanavoida sitä samaa energiaa sieltä vuosien takaa ja olla välittämättä siitä onko yö vai päivä ja pistää bloggaillen vaan.

Sieltä blogini alkuajoista bongasin myös postauksen näistä piparimuottieni säilyttimistä, jotka minulla on olleet jo niin monta vuosikymmentä etten enää edes muista milloin olen ne hankkinut. Kauan, kauan ennen, kun tätä taloakaan meillä vielä oli. Ja edelleen ne tuolla yläkaapissa aina ovat ja odottavat tätä hetkeä vuodesta, kun piparkakkujen paistohommiin ryhdyn.

Niitä on siellä ihan älyttömästi erilaisia, mutta valkkailen nykyään sieltä vaan noita kaikkein yksinkertaisimpia muotoja, sillä olen kovasti laiskistunut tässä ja tykkään kuitenkin edellen ne koristella, joten helpolla on päästävä eikä niin, että saa sitten hampaat irvessä puristella sokerimassaa yötä myöten noihin.

Vanha hellamme hoitaa paistamisen oikein mallikkaasti, vaikka lämpötiloista ei ole tietoakaan, mutta vuosikausien kokemuksella osaan jo aika hyvin arvella kuinka kauan peltiä pitää lämmössä ja missä asennossa namikoiden on oltava, jotta lämpö pysyy jotakuinkin tasaisena. Tänä vuonna meni jopa niin hienosti, että yhtään en käräyttänyt kolmesta pellillisestä, vaikka aika usein niin on käynyt, jos kelloa ei ole viitsinyt vilkuilla samalla.

Vaikka piparkakkutaikinassa menen siitä missä aita on matalin ja käytän kaupan valmista (milloin mitäkin merkkiä), niin pikeeristä en enää suostu tinkimään vaan sen teen itse. Se on niin helppoa tehdä ja niin paljon parempaa kun kaupan valmiit mängit. Makukin huimasti kivampi vaikka onkin vaan munanvalkuaista ja sokeria (kai sitä maustaakin voisi). 

Nyt saavat piparkakkuset kuivatella koristuksiaan yön yli pöydällä ja sitten pistän ne sinne lasipurkkiin, niin kun tässä huushollissa perinteenä on.

Baked some gingerbread for Christmas. 

Kassakoneen korjaajana

Kävi sitten eilisten joulumarkkinoiden (jotka oli muuten ihanat taas!) jälkeen sellainen kömmähdys, että pääosin rekvisiittana toimivan kassakoneemme kassalaatikko jämähti kiinni ja jumiin kotimatkalla. Siellä oli sisällä rahan sijasta kaikenmoisia ruuveja ja hilavitkaimia, jotka varmasti syyllisiä tähän tapaukseen, mutta sisällä oli myös puhelimeni laturin johto, jonka johdosta loota piti saada auki pian keinolla millä hyvänsä. Niinpä sitten tänään sain leikkiä kassakoneen korjaajaa (tai murtovarasta, miten tuon nyt tykkää ajatella) ja pähkäillä tuon rahalootan auki tuosta.

Onneksi tämä vekotin on pääosin puuta ja ruuveilla kiinni, nin homma ei vaatinut sen järeämpiä työkaluja. Pikkuisen tuli lisää patinaa vaan kylkiin, kun nuo ruuvien lisäksi liimatut palaset piti hellästi (lue: kohtuullisella keski-ikäisen naisen raivolla) nakutella irti.

Mutta sieltähän se laturin johto sitten pelastui, vaikka epäselväksi jäikin, että mikä ihme sitä lootaa tarkalleen ottaen jumitti kiinni. Päätin kuitenkin, että enää tänne ei laiteta ruuveja tai kyniä tai mitään sellaista mikä saattaa tätä liikuteltaessa hulahtaa johonkin väliin ja jumittaa tämän uudestaan. Sillä vaikka nyt osaisinkin tuon auki purkaa en halua siihen puuhaan ihan heti ryhtyä uudestaan. 

Samalla taidan ottaa tuosta tuon laatikon lukituksen vastasalvan varmuuden vuoksi myös irti, jos se sittenkin oli tämä kone itse, kun itsensä lukitsi. Ja nyt kun siihen hommaan kerta lähden, niin lähdöt saa myös tuo sähköjohto, sillä tämä ei muutenkaan ole toimintakunnossa, ettei joku vahingossa testaa ja saa sormilleen.

Lopuksi vielä kuva siitä, kun kone vuosia sitten meille tuli ja millaiselta sen sitten pitäisi kokonaisena näyttää. Se nimittäin on vieläkin palasina tuossa keittiön pöydällä ja jos en sitä nyt heti pistä takaisin nippuun, kerkeän pian unohtaa, että miltä se ennen tätä murtokeikkaa näytti (ja minne kaikki nuo nyt irtonaiset ruuvit oikein menivätkään).

I had to break in to my old cash register after the Christmas fair yesterday cause my phones charger wire was locked in there. I don't know if it was all the junk we keep in this or the machine itself (it does not function) that locked the drawer so tight, but now it's open and I'll do everything in my power to keep it that way, so that it will never lock so tight again. Now I just need to put this all back together, before I forget where all the loose screws go... Last pic here to remind me of how it is supposed to look.

Sunnuntaina Kellokosken Ruukilla

Tämä postaus on oman markkinapaikkani ja tuotteideni mainos

Nyt on käyty myyntinurkka huomisille Kellokosken Ruukin joulumarkkinoille täyttämässä ja laittamassa valmiiksi ja ai et kun on taas niin kiva tuo paikka tuolla! Nyt laitoin vähän väljemmin nuo kalusteet ja kassan, että mahtuu paremmin tuolla katselemaan ja valkkailemaan vaikka välillä vähän ruuhkaista sattuisikin olemaan. Kauempaakin näkee hyvin, kun tämä myyntipaikkani on aika kivan leveän käytävän varrella.

On keramiikkaa, kylttejä ja koristeita jos jonkinlaisia ja nyt markkinoiden kunniaksi pieni tarjouskin; nimittäin noita kuusenkoristeita saa huomenna ostella kolme kahden hinnalla tuosta! Mukana muutama uusikin malli, joita en muistanut yhtään aiemmin täällä esitellä, mutta tervetuloa kurkkimaan tuolta huomenna.

Tämä iso vaalea talo on siis nimeltään se Lasipalatsi ja sieltä minut huomenna myyntinurkkineni löytää. Tuosta ovesta sisään, portaat ylös toiseen kerrokseen ja sieltä kun suuntaa perälle, niin ei voi eksyä. (Jos muuten ei osaa suunnistaa, niin tuon Ruukin kirppiksen kun löytää, niin aivan holleilla on.)

Ruukilla oli jo tänään tunnelma NIIN kohdillaan, kun taas olla ja voi. Ihanan talvista ja illankähmässä hiljaista ja kauniita valoja siellä täällä, että oli ihan pakko käydä napsimassa kuvia muistoksi tännekin.

Tervetuloa siis huomenna Kellokoskelle kaikki kynnelle kykenevät, minun lisäkseni markkinoilla on tietenkin huimasti muitakin kivoja käsintekijöitä ympäri tätä kaunista ruukkimiljöötä ihanine valikoimineen. Tarjolla paljon myös ruokia, herkkuja, historiaa ja kivoja aktiviteetteja, että kannattaa todellakin piipahtaa joulufiilistä nostattamassa!

I put up my booth for tomorrow at Kellokosken Ruukki's Christmas fair and everything is ready for the day to come. The place looked SO pretty this evening when everything was still quiet. Hope to see you tomorrow there!

Melko pitkälti valmiina markkinoille

Tämä postaus on omien tuotteideni mainos

Toisissa kodeissa vietetään tänään itsenäisyyspäivää ruokapöytä notkuen herkuista, mutta meilläpä se on nyt piilossa sunnuntain joulumarkkinamyytävien alla, kun pakkasin kaiken valmiiksi justiinsa tuohon. Sinne hautautui pöytäkin sitten samalla, mutta kun muualla ei ollut sopivaa paikkaa missä kaikki on yhdessä läjässä niin ovat nyt sitten siinä. Itsenäisyyspäivän herkut nautitaan tänä vuonna olohuoneen puolella, eikä se ole kyllä hassumpaa sekään, kun ei meillä muutenkaan hirveän muodollisia ruukata olla.

Mukana on tietty kaikki tässä syksyn mittaan tekemäni keramiikkauutuudet ja valkkailin mukaan kaikkea kivaa myös noista perusvalikoimistani, helppoa osteltavaa pukinkkonttiin ja tietenkin myös ihan omaksi iloksi. Tein noita piparkakkurenkaita kunnon läjän mukaan myös, että riittää varmasti monelle tuosta.

Koristeiden ja muun hauskan lisäksi, kerkesi vielä yksi uutuus mukaan näille markkinoille nimittäin tällaiset kierrätystarrat, mitä minulta onkin kovasti kyselty tässä tyylissä, jolla kylttejäkin teen. Kivasti kaikki tarvittavat yhdellä arkilla, johon ne on muotoonleikattuina pyöreine kulmineen. Lisään tämän markkinoiden jälkeen myös tuonne kylttikauppani valikoimiin, jotta voivat myös postitse tilailla sitten halukkaat.

Ja lopuksi mukaan lähtee nämä kolme viimeistä tappitähteä, joita en ole voinut tehdä lisää materiaalin puuttumisen vuoksi. Heinäseipään tappeja ei ole vain löytynyt ajoissa mistään, vaikka kuinka olen koittanut metsästellä. Joten näitä on nyt sitten vain nämä tänä vuonna myynnissä minulla.

Mutta onneksi kaikkea muuta löytyy tarpeeksi, tuohon kuvan läjään sitten vielä ne kaikki hauskat kyltit päälle niin johan on mukavasti myytävää minun nurkassa näillä markkinoilla. Nähdään siis sunnuntaina Kellokoskella!

Few pictures of the goodies I'm bringing to my booth at the Kellokosken Ruukin joulumarkkinat next sunday all packed on and around my kitchen table.