maanantai 28. lokakuuta 2024

Lokakuun lopun löydöt

Minä olen siitä hauska tyyppi, että aina olen valmiina kirppiksille, jos joku ystävistäni pyytää mukaansa. Mukava lähteä ihan vaan seuraksi, löytöavuksi tai sitten vaikka makutuomariksi vaateostoksille, koska siinä sivussa tulee mahdollisesti tehneeksi löytöjä myös itselle, kuten tässä juuri pari päivää sitten kävikin. Kierrettiin ystävän kanssa hänelle vaatekaappiin päivitystä ja siinä samalla minä bongasin itselle kivoja aarteita.

Pienet sievät mapit ovat oivallisia kuittien ynnä muiden tärkeiden säilytykseen, maksoivatkin vain euron ja vähän päälle kappaleelta. Ihanat pellavaiset ja ruudulliset lautasliinat, neljä kappaletta kahdella eurolla olivat suorastaan ilmaiset ja kaksi messinkistä tuikkulyhtyä eurolla ja puolellatoista kruunasivat tämän pienen löytöläjän.

Tykkään tosi paljon messingistä ja lyhdyistä, joten oli ihan luontevaa että nyt nämä tuikutkin ovat alkaneet viehättää silmiäni. Tällaisia pyörii vieläpä tosi paljon kirppiksillä, joten näitä on melko helppo löytää edullisesti nyt kun tuikkusesonki on alkanut. Itselle nämä tulevat olohuoneen pöydälle sitten jouluksi enkä yhtään panisi pahakseni, jos löytäisin vielä muutaman yhtä kivan lisääkin ennen sitä.

Tuikut ja mapit löytyivät Villatehtaan kellarista Hyvinkäältä ja lautasliinat Oliverin kirppikseltä Keravalta.

My recent fleamarket finds, all this for just under seven euros. Two pretty little brass tealight holders, some linen napkins and two cute old style file holders.

lauantai 26. lokakuuta 2024

Lehtiä, simpukoita ja pikkuleipiä

Tämä postaus on omien tuotteideni mainos
Sain juuri lasituspoltosta tämän toisen satsin lehtiä ja simpukoita ja voi että kun tuli taas niin hauskaa ja nättiä! Erityisen ihastunut olen nyt noihin isoihin lehtilautasiin, jotka kuvasin tähän pähkinöiden kanssa, jotta vähän saa osviittaa niiden koosta. 

Pikkuisemmat simpukkakulhotkin näyttävät niin söpösiltä ja ihanilta tuossa lempilasitteessani. Saattavat hyvinkin myös hämätä ohikulkijaa ja mennä ihan oikeistakin, jos ei tarkemmin pysähdy tutkimaan ja huomaa, että keramiikkaa jalkoineen ovatkin.

Kokeeksi tekemäni pikkuraastin ei ihan onnistunut odotusten mukaan vaikka näyttääkin aivan sievältä tuossa. Se otti ja vääntyi uunissa ja jäi vähän kiikkuvaksi, mikä ei ehkä ole raastajalle mieluisaa sitten. Täytyy katsoa kokeilenko tehdä uusia vielä vai muokkanko ehkä mallia hiukan vähemmän herkäksi, ans kattoo ny. Simpukan muotoinen yrttiriivin on myös aivan käypä, muttei ihan niin nätti kun odotin. Onneksi päässä on jo idea nätimmästä simpukan mallisesta yrttiriipimestä, niin voin keskittyä siihen seuraavaksi ja unhoittaa tämän vähemmän nätin.

Ja lopuksi nämä hilpeät pikkupiparin muotoiset yrttiriipimet, joista tuli kyllä ehkä jopa vähän liiankin  syötävän suloisen näköisiä, mutta oikein oivallisia, niin kauan kun ei kenenkään hampaisiin vahingossa eksy.

Vielä olisi pari muutakin astia-ideaa päässä, jotka tahtoisin keretä toteuttaa savesta ennen joulukautta, täytyy siis pistää hösseliksi tässä vielä.

My latest pottery straight out of the kiln. Love the leaves so much! So cute herb rippers too, the bottom ones might even be too cute since they look so much like real cookies.

maanantai 21. lokakuuta 2024

Pitsiä ja messinkiä

Pari nopeaa piipahdusta kahdelle eri kirppikselle viime viikolla kahtena eri päivänä tuotti varsin kivan pienen saaliin löytöjä sekä itselle, että myös lahjaksi annettavaksi. Iso messinkilyhty taustalla oli tosi mieluinen löytö itselle ja vaikka maksoikin peräti kaksikymppiä kotiutin sen Keravan Oliverin kirppikseltä todella tyytyväisenä. Tuollainen noin kauniisti patinoitunut messinki on minulle jokaisen euron arvoinen.

Toinen hauska lyhtylöytö tuli vastaani Ruukin kirppikseltä Kellokoskelta, eikä maksanut kun neljä euroa ja risat. Siinä on mielestäni jotain todella juhlavaa tuossa itämaisessa ulkomuodossaan ja ajattelin, että tästä tulee oivallinen lisä tämän joulun lyhtykavalkadeihini.

Samalta kirppikseltä löytyi myös tämä hauska messinkinen joutsen-maljakko, jonka ostin oitis myös sillä siitä tulee hyvä lahja ystäville, jotka tällaisia messinkilintuja keräilevät. Hintaa ei tipulla ollut kuin seitsemän euroa, joten oikein kiva löytö myös senkin puolesta.


Ja sitten tietenkin löytyi oikean väristä pitsiä makuuhuoneen verhoprojektiin just kun olin saanut päätettyä, etten pitsiä niihin laittaisi. Ostin ne kuitenkin pois kuleksimasta, jos taas käy niin, että se mieli muuttuukin tämän suhteen, niin on sitten pitsit valmiina, eikä tarvitse enää etsiä. Olivatpa vielä puoleen hintaan tyrkyllä, ettei tarvinnut kun kolmisen euroa näistä pulittaa tuolla samalla kirppiksellä kun nuo kahden edellisenkin kuvan löydöt.

Että kannattaa todella tällai pikaisesti piipahdella kirppiksillä nyt jos ohitse on muutenkin kulkemassa.

My recent fleamarket finds, some lace and brass lanterns for myself and a cute brass swan shaped vase for my friends who collect these.

perjantai 18. lokakuuta 2024

Kultsulle uusi ruukku

En enää edes muista kuinka pitkään olen etsinyt uutta ruukkua tälle keittiössä jo ainakin vuodesta 2008 majailleelle kultaköynnökselle, mutta todella pitkään se on vienyt. On ollut niin kovin tarkat kriteerit sille millaisen uuden ruukun tulisi olla, että ei sillai itseäni ihmetytä ollenkaan, että näin kauan kesti, mutta nyt tuolla viheriäisellä on vihdoin vähän enemmän tilaa levitellä juuriaan (ei sillä että tällä lajilla niitä kovin paljoa olisi), kun uusi ruukku vihdoin löytyi.

Löysin tämän hauskan korvallisen ruukun ihan sattumalta, kun poikkesin aivan päähänpistosta ohikulkiessani Plantagenin loppuunmyynnissä ja tiesin heti kun tämän näin, että siinä se nyt on. Se on sopivan kaponen ja siro, mutta iso ja ennen kaikkea hyvin kevyt, ettei tuonne kaapin päälle liikaa painoa siitä tule. Sen edeltäjä ruukku oli se hieno Arabian valkoinen, joka ei kovasti tuolta oikeuksiinsa tullut, mutta ei myöskään ollut ihan tarpeeksi suuri ja multa kuivahti varsinkin talviaikaan aivan liian nopeasti niin, että hoksasin kastella lisää välillä vasta kun lehdet alkoivat roikkua. Tässä uudessa on vähän enemmän tilaa vedelle ja tietenkin vähän uudelle mullalle myös, tämä raukka kun kasvoi enää aika köyhässä pölyssä (joka kaikki jätettiin uuden mullan sekaan tietenkin ja pohjalla on kunnolla ruukkusoraa). 

Nyt se on vähän nyrjähtänyt ja harventunut tuolla kaapin päällä, kun poistin siitä aika monta metriä vuosien saatossa venähtäneitä tyhjiä köynnöksiä, joissa enää kärjissä kasvoi lehtiä. Napsin kärjet poikki maljakkoon ja istuttelen ne sitten takaisin tuonne ylös jahka ensin tekevät vähän juuria. (Samassa maljakossa myös yksi olikohan tuo aarnipeikonlehden oksa, joka tuossa ruukunvaihtotuoksinnassa katkesi keittiökaappien toiselta puolen.) 

Nyt pitää hetki totutella tähän hitusen ohuempaan viherverhoon tässä ikkunassa, mutta eiköhän tuo tuosta taas pian ala kasvatella itseään niin, että vähän enemmän peittää. 

Had been searching for a slightly bigger pot for my pothos that has been in this kitchen at least since 2008. Luckily found one just right and after pruning the plant a little and re-planting it to a slightly better soil I hope it'll start growing back soon to act like a green curtain in this window again.

keskiviikko 16. lokakuuta 2024

Senttipeliä

Oli jo pitkään ollut himo käyttää siitä toisessa makuuhuoneessa ennen olleesta sänkykatoksesta sitä ihanaa musliinikangasta verhoiksi tähän toiseen makuuhuoneeseen sillä itse katokseen olin jo vähän kyllästynyt. Katoksen sivuverhojen korkeus oli just ja just karvan yli kaksi metriä, kun sitä leveyssuunnassa oli siinä reilut kahdeksan metriä, eli siinä oli runsaasti materiaalia useammaksikin verhopariksi. Niinpä tässä päivänä eräänä purin sen siististi palasiksi ja testailin vähän niitä kankaita tähän ikkunaan ja aika ihanaltahan ne siinä näyttäisivät, mutta...

Ne on tehty sellaisista reilun metrin levyisistä yhteenommelluista palasista, joiden mitta pystysuunnassa riittäisi just ja just ikkunaan niin, että ne valuisivat tuollai rennosti lattialle niin kun haluaisin. Leveyssuunta riittää taas todella hyvin tuollai, että molemmin puolin on kaksi palaa vierekkäin. Alunperin ajatukseni oli, että olisin ripustanut nämä vaakaan ja lisännyt saumakohtiin pitsinauhat, mutta näin pystysuunnassa olisivat niin paljon nätimmät enkä todella hyvistä yrityksistäni huolimatta ole löytänyt mistään tarpeeksi leveää ja nättiä pitsinauhaa juuri näiden verhojen värisenä. 

Niinpä ripustin ne tuohon nyt vaan auki puretusta reunastaan ilman, että ompelin sitä yhtään nätimmäksi, koska senttiäkään en tuosta mitasta halua pois, enkä myöskään halua verhotankoa senttiäkään alemmaksi, pimennysrullaverhon vuoksi ja kun tämä huone on muutenkin jo matala ja matalammalla oleva tanko vaan lisäisi sitä mataluuden tuntua entisestään. 

Joten nyt roikkuvat noin, kunnes joko löydän sitä pitsinauhaa jostain tai keksin jonkun samanvärisen ja yhtä keveän materiaalin tuohon yläreunaan sen huolittelemiseksi. Mutta niin älyttömän ihanat ovat näinkin ja tuo kangas on niin kaunista, että hyvin tyytyväinen silti olen tähän viritelmääni.

P.S. Tuota verhotankoa täytyy myös vielä kaventaa vähäsen ja tuo valkoinen pimennysrullaverho vaihtaa johonkin vähemmän silmiinpistävään sävyyn.

So I used the lovely muslin fabrics from the bed canopy from my other bedroom to make curtains to this room.The only thing is that the fabric is not long enough to cascade on the floor the way I want, but close enough if I leave the seams open on the top.

lauantai 12. lokakuuta 2024

Kultalyhtyjä

Nyt on lyhdyt saaneet päälleen kerroksittain kultamaalia ja voi että kun niistä tuli hienoja! Kivasti toimivat yhteen kokonaisuutena, kun kaikissa on sama sävy, vaikka muodot ovatkin kovin erilaisia. Tästä siis puuttuu vielä ne mitkä aion ostella, jahka saapuvat siihen kauppaan mistä aion ne ostella, mutta tulee kyllä niin hauska pieni lyhtymeri sitten kun tämä ajatus on valmis toteutukseen asti. Nyt voi jo kuitenkin pienesti harjoitella näillä, että miltä se sitten näyttää ja aika juhlavalta näyttää jo nyt.

Olen kovasti tyytyväinen tähän kultapintaan, vaikka ensi alkuun se menikin vähän mönkään, kun alunperin minulla ollut kultamaali ei ollutkaan sitten tarpeeksi kultainen, mutta se toimi hyvänä pohjamaalina alla, kun päälle suhautin hienompaa (lue kalliimpaa) kultamaalia ja sitä ei tarvinnut tölätä yhtä paljon. Erityistykkäys tuolle upealle kiillolle, mikä tuossa hienommassa maalissa on. Ehdottomasti tätä ensikin kerralla, kun kultamaalia jossain tarvitsen.

Ja tässä vielä erikseen esiteltynä nuo spraymaalit. Oikeanpuoleinen Mastonin ONE -kultamaali oli siis se, joka ei ollut mielestäni tarpeeksi kultainen, vaan jäi vähän liian punervaksi ja mataksi, mutta toimi hyvänä pohjusteena tuolle myöskin Mastonin DECOEFECT GOLD -maalille, jolla tulee siis aivan huippuhienon värinen ja kiiltävä kulta. Erittäin lämmin suositus sille siis minulta, jos joku siellä intoutuu jotain kultaiseksi maalailemaan. Haju on sitten vahvempi myös tässä paremmassa maalissa, että tuuletuksesta kannattaa huolehtia hyvin. Itse maalailin sateiden välissä pihalla ja toin sisälle kuivumaan huoneeseen, jossa ei aktiivisesti oleskeltu.

Lopuksi vielä vinkki vinkkelöinen jos joku haluaa peltilyhtyjä eriväriseksi maalailla, että niistä lähtee yleensä lasit aivan kivasti irti, kun ne on useimmiten vain tällaisilla painettavilla liepeillä kiinni siellä. Ne aukeaa parhaassa tapauksessa ihan sormilla ja saa painettua yhtä helposti kiinni sitten kun lasit haluaa takaisin kiinnittää. 

The second hand lanterns look so good painted golden. I used these two Maston paints, from which the decoeffect one gives the best golden shine to my liking.

torstai 10. lokakuuta 2024

Lyhtyjahdissa

Sain päähäni että täytyy täksi talvikaudeksi saada ihana kasa kivoja kullanvärisiä kynttilälyhtyjä portaikkoon koristeeksi ja koitin etsiskellä kaupoista mieluisia, mutta tietenkään mitään edes sinnepäin sopivaa ei missään ollut. Kävin koluamassa myös kirppiksiä ja tuskastuin kun sielläkin valikoimat olivat tosi kapeita, kunnes älysin, että voinhan maalata muuten sopivat mieleisekseni ja johan sitten alkoikin lyhtyjä löytyä, kun väri ei ollut enää esteenä.

Hirveä himo olisi sellaisiin siroihin ja pieniin tosi ohutreunaisiin messinkilyhtyihin, mutta ne tuntuvat olevan nyt ihan kadoksissa kaikkialta niin ostelin tuollaisia vähän sinnepäin olevia pikkulyhtyjä, jotka varmasti kultaiseksi maalattuina näyttävät enemmän oikeilta. Ostelin myös pari vähän itämaisempaa mallia kotona jo olevan kaveriksi ja kävin yhdessä lempi-sisustusputiikissani urkkimassa, josko heille sellaisia oikeanlaisia olisi jouluksi tulossa ja saattaapi kuulemma ollakin! Eli tämä ideani taitaa toteutua oikeinkin kivasti lähitulevaisuudessa. Nyt vaan pitää odotella, että ilmat sen verran selkiytyvät, että voin maalata suihkautella nämä olemassaolevat pihallani nätimmiksi.

Samalla reissulla kirppistelin myös taas yhden korin ja tyynynpäällisen. Korin ajattelin kuitenkin antaa lahjaksi ystävälle, enkä lisätä omiin kokoelmiini. Tämä on oikein oivallinen täyttää jollain kivalla ja viedä tuliaisiksi kyläreissulla ja on varmasti mieluinen kapistus käyttöön, vaikka pienelle sieniretkelle. Tyynynpäällinen taas tulee ihan itselle, kun siellä on vielä hyvin tilaa uusille siellä pikku kaapissa yläkerran aulassa. 

I so want a collection of golden little lanterns on my staircase this season but couldn't find suitable ones until I realized I can paint otherwise pretty lanterns golden! These ones are all fleamarket finds, but I'm also going to buy some from my favorite little gift store, just as soon as they get them.

tiistai 8. lokakuuta 2024

Lisää lehtiä ja simpukoita

Tämä postaus on omien tuotteideni mainos
Olin niin innoissani siitä miten ihania niistä edellisistä lehdistä ja simpukoista tuli, että tein niitä samoin tein vielä lisää. Erityisen innostunut olen tuosta suuren suuresta lehtilautasesta, jollaisen tarvitsen ehdottomasti itsekin juhlakausien esillepanoihin pikkupurtaville ynnä muille ja ihan vaikka vaan tyhjänä koristeeksi. Voisin kuvitella, että siitä tulee lasitettuna aivan hurmaava, kun se näin harmaana raakasavenakin näyttää jo noin viehkeältä.

Sitten tein tuollaisia söpöjä pieniä jalallisia simpukkakulhoja, joissa voi pitää vaikka yöpöydällä sormuksia ja koruja, mutta yhtä lailla toimii keittiössä esim. mausteille kokatessa tai ihan vaan nättinä koristeena asetelmissa. Kokeeksi pienen erän tuollaisia piparin muotoisia yrttiriipimiä, joiden reikien läpi vetämällä saa yrteistä lehdet irti sekä kokeeksi myös yhden pikkuraastimen, että jos se toimii niin voin lisätä sellaisenkin sitten valikoimiini.

Niin vallattoman ihanaa on näitä ollut tehdä, että lisääkin on vielä luvassa, sillä muutama inspiraatio on tässä iskenyt eikä himo simpukoihin ole laantunut sitten pätkääkään. Mutta ensin pitää saada polttoihin nämä tästä tilaa viemästä, että mahtuu taas muotoilemaan uutta. 

My inspiration to make pottery leafs and scallops hasn't cooled off one bit and I keep getting more and more inspired to try out different forms to use them. Here's my latest batch going to bisk, my absolute favorite is that big leaf and I'm keeping all my fingers crossed it will be wonderful when glazed.

sunnuntai 6. lokakuuta 2024

Lokakuuta porstuassa

Sain vihdoin aikaiseksi siivota porstuan ja laittaa sinne vähän syysfiilistä kesän pölyjen jälkeen. Toin sinne kasvihuoneen hyllyköstä kaikki viheriäiset koskapa kasvihuonetta on nyt käytetty tovi taas pelkkänä välivarastona, etteivät mene hukkaan siellä vaan ovat jossain missä niistä on enemmän iloa silmille, kun siellä nyt kesäromujen seassa piilossa. Muutenkin kun ilmat kohta ehkä viilenevät on tässä porstuassa lämpimämpää talon kupeessa viheriäisten vielä viheriöidä.

Meidän kierrätyskaapista irtoaa kolautuksista iloisesti maalit, kun tuo silloin muinoin maalattiin vähän väärällä maalilla alla olleen pellavaöljymaalin päälle (vaikka hiottiin hyvin). Olen sitä tässä nyt muutaman vuoden katsellut, että joko se pitäisi uusiksi maalata, mutten ole vielä ihan saanut aikaiseksi. Ei vielä hotsita tuo maalinpoistohomma niin, että josko ne siitä irtoilisivat vielä vähän isommin ensin ajan kanssa. Näyttää aivan hauskalta kyllä noinkin vaaleanvihreine kolhuineen ja klompsuineen.

Olin jo päättänyt kertaalleen että pistän tämän ison lyhdyn kirppikselle myyntiin ja pessyt sen varastoon, kun sitten tulikin vielä tarvetta sille tässä porstuassa. Olin jotenkin kyllästynyt siihen pihakäytössä, kun siihen kertyy niin ikävästi vesi sisälle, mutta tällai sateelta suojassahan tuo on mitä mainioin vielä. Nyt ison ajastetun led-kynttilän kanssa se on ihan älyttömän kiva tuolla tunnelman tuojana iltaisin.

Hauskaa myös että omistan tällaisen kivan vaalean keraamisen syyskurpitsan, jonka voi aina kiskaista esille näihin aikoihin vuodesta ja pistää näytille. Oiva kirppislöytö parin vuoden takaa, joka jaksaa ilahduttaa aina vaan uudestaan. Se on just kiva tässä tasolla kaverinaan tuo joskus muinoin nuorena tyttönä opiskellessani tekemä elävän mallin veistos.

Kyllä on kiva nyt taas kulkea tästä, kun kaikki on niin nättiä ja tunnelmallista eikä joka paikka ole täynnä pihalta kesän loputtua välisäilytykseen nosteltuja istuintyynyjä ynnä muita. Se on aina tähän aikaan vuodesta muka niin kiire, ettei ehdi heti sortata niitä heti talvivarastoon vaan jäävät aina lojumaan pariksi viikoksi (tai useammaksikin) keskelle tietä. Onneksi nyt on kaikki tästä tilasta laitettu sinne minne kuuluvatkin ja voi taas keskittyä olennaiseen, eli nätteydestä nauttimiseen.

Cleaned and styled the porch for the fall. Got all the greens out of the greenhouse shelves here where I can admire them every time I come home. Put up some candles and a lantern for the evenings and  love the ceramic pumpkin I found a couple of years ago, it looks so nice with that little sculpture of a sitting lady I made back when I was a young art student.

lauantai 5. lokakuuta 2024

Oivallinen saapasteline

Tein uusimpaan Unelmien Talo&Koti-lehteen diy-ohjeen tällaiseen oivalliseen saappaiden kuivatus- ja säilytystelineeseen. Olin jo pitkään himoinnut tehdä tuollaisen omaan eteiseeni ja tämän jutun myötä pääsin kokeilemaan tuollaista oikein pitkää versiota ja SE OLI IHANA, mutta aivan liian iso meidän pieniin neliöihin ja sitä varten piti ottaa tuossa naulakon alla yleensä oleva penkki pois. Mutta kuvasta tuli niin nätti ja mieleen pelmahti heti ajatus tehdä itselle tänne vähän pienempi ja etsiä sille sopiva paikka ilman, että tarvitsee ottaa mitään sen tieltä pois, siitä säilytyspenkistä kun tykkäämme täällä aivan älyttömästi myös.

Niinpä sitten oikein kovasti puristin mielikuvitustani ja keksin kun keksinkin, että tuossa portaikon kaiteen alla voisi vallan hyvin olla kahden saapasparin teline ja tein siihen sellaisen JA SE ON MYÖSKIN IHANA! On niin luksusta  kun saa syyssaapaat roikkumaan kotiin tullessa niin että niiden pohjat kuivuu ja löysät varret pysyy suorassa ja että ne siinä roikkuessaan vieläpä näyttävät tosi kivoilta. Niin tyytyväinen olen nyt, että keksin tämän paikan, ihan täydellinen just tuossa, kun muutoinkin syys- ja talviaikaan olen tykännyt saappaitani tuossa portailla säilytellä.

Ohje tällaisen tekemiseen löytyy siis tästä kuvan lokakuun lehdestä ja myöhemmin varmasti taas myös kotona-sivustolta (pistän linkin tänne  heti, kun se sinne ilmestyy.)

I made this simple diy boot rack with instructions to the latest issue of Unelmien Talo&Koti-magazine. 

maanantai 30. syyskuuta 2024

Kahden euron valoverhot

Just kun olin ajatellut, että pitää löytää tänne makkariin jotkut vähän beigemmät valoverhot niiden edellisten ihan valkoisten tilalle, niin löydän heti seuraavalla kirppisreissullani sellaiset kahdella eurolla. Sanoisinko, että aika täsmällinen tuuri! Nyt on värimaailma ikkunassa vähän rauhallisempi ja sopii maton kanssa niin paljon paremmin (paitsi että tuolle vitivalkoiselle verhotangolle pitää vielä tehdä jotain jossain vaiheessa).

Näissä on unelmaisen pehmeän beigen sävyn lisäksi kivaa, että ovat suunnilleen yhtä pitkät kun nuo pellavaiset sivuverhot ja valuvat niiden kanssa nyt kauniisti tuon ihanan villamaton päälle, eikä sillai eriparisesti kun ne edelliset olivat, mikä oli alkanut silmiäni myös vähän häiritä sen liiallisen valkoisuuden lisäksi.

Napsin nämä kuvat kännykälläni tuolta tänä aamuna herätessä, kun olin niin onnessani tuosta auringonpaisteesta uusien verhojen läpi ja koko huone kylpi ihanan pehmeässä valossa niiden ansiosta.

P.S. Tännehän piti tulla sivuverhoiksi ne taannoin ostamani samettiverhot, mutta niiden värjäys jäi vähän vaiheeseen, kun niistä ensimmäisellä kierroksella tuli vasta mintunvihreät ja aloin ajatella, että liian samanvärisinä tapetin kanssa eivät ehkä olisi sittenkään kivat tässä tilassa ja oikeassahan tuota olin taas.

Got these beige second hand light curtains just after I started thinking about needing to find ones, cause the old white ones had startedd to look too white with this new soft rose-toned rug. They were a fleamarket find from near by and cost me only two euros. How lucky is that!