lauantai 13. syyskuuta 2008

"puhelinkoppi"



Makuuhuoneen vaatekaapin ja seinän välissä on todella turha kolo, jonne en ole saanut muuta järkevää kuin pyykkikorin tungettua. Tässä eräänä päivänä yksi mieheni ystävä poikkesi tuomaan minulle tuollaisen vanhan seinäpuhelimen, kun kerran vanhasta roinasta pidän - kuulema. Kiva kapistus en vain ensin keksinyt millään minne se sopisi vai sopisiko minnekään. Nyt näyttäis siltä että paikka löytyi. Turha kolo sai koristeen.

Tuolle pyykkikorille täytyy vielä tehdä jotain. Luulin maalanneeni sen hyvin mutta vanha shokkivihreä väri kuultaa ikävästi edelleen läpi, yök. Muuten makuuhuone on kahta listan pätkää vaille valmis. Olen niin tyytyväinen lopputulokseen, vihdoinkin jotain ihan valmista tässä ikuisessa remontissa.

2 kommenttia:

  1. Kaikella on tarkoituksensa :) Se on jännää miten joskus tulee hankkineeksi esineitä joille tietää paikan löytyvän ajan tullen..

    Kivasti sopii tuo puhelin tuonne kulmaan.

    VastaaPoista
  2. Joo ja tässä tapauksessa varsinkin kun tuo puhelin tuli minun luo, enkä minä puhelimen.

    Eilen illalla nukkumaan mennessä mieheni kysyi minulta mitä sitten teen jos tuo puhelin yht'äkkiä soisi... Hetken kesti ennen kuin uni tuli, kun niin pelotti ajatus.

    VastaaPoista